Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Komministeri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1235
Komnena— Komparatiivi
asettuivat Versailles’iin. Julkikapina syttyi, kun
hallitus IS p. maalisk. yritti väkisin ottaa
haltuunsa kansalliskaartin tykit. Yritys torjuttiin,
minkä jälkeen hallituksen joukot ja virastot
siirtyivät Yersailles’iin. Kansalliskaartin
keskuudessa vähää aikaisemmin valittu keskuskomitea
otti nyt vallan käsiinsä, asettui kaupungintalolle
ja julisti k:n. Maalisk. 26 p. valittiin
kunnallis-neuvosto. jonka rinnalla kuitenkin keskuskomitea
edelleen oli olemassa. K:n miesten päämäärä oli
hämärä. Iskusanaan k. liittyi muistoja suuren
vallankumouksen aikuisesta Pariisin k:sta ja
silloisten Hanskan kuntien noususta vieraiden
valtojen hyökkäystä vastaan. Toiselta puolen se
ilmaisi lyhyesti laajojen kansankerrosten
vastalauseen Hanskassa vallitsevaa ylenmääräistä
hallinnon keskitystä vastaan. K:n miesten
tärkeimpänä vaatimuksena olikin, että kaikki Hanskan
kunnat cli tehtävä täysin itsenäisiksi ja että
niiden tuli olla vain löyhässä liitossa keskenänsä.
Tämä valtiollinen ohjelma omaksuttiin
nähtävästi etupäässä siitä syystä, että se tarjosi
pa-raimmat takeet perinpohjaisten parannusten
aikaansaamisesta kaupunkien teollisuustyöväestön
hyväksi. Mutta vaikka k., niinkuin eräät sen
toimeenpanemat uudistukset, m. m. yötyön
poistaminen leipomoista, osoittavat, etupäässä piti
silmällä köyhälistön etuja, ei kuitenkaan saata
sanoa, että se olisi pyrkinyt toteuttamaan
kommunistista yhteiskuntajärjestystä (k. ja
kommunismi sanoilla ei siis tässä yhteydessä ole
mitään tekemistä keskenään). Tosin k:n
johtomiesten keskuudessa oli joukko
sosialistejakin, Internatsionalen jäseniä, mutta tämä aines
oli kunnallisneuvostossa vähemmistönä
(enemmistönä olivat pikkuporvarilliset radikaalit), ja
sitä paitsi, vaikka k :11a olisi ollut haluakin
ryhtyä panemaan toimeen yhteiskunnallista
mullistusta. ei sillä ollut siihen aikaa eikä
tilaisuutta. sillä pian oli koko huomio suunnattava
k: n puolustamiseen Ranskan hallituksen
sotajoukkoja vastaau. Huhtik. 2 p. tapahtui
ensimäi-uen taistelu näiden kanssa, ja kuusiviikkoisen
piirityksen jälkeen sotajoukot toukok 21 p.
tunkeutuivat kaupunkiin, jossa syntyi
kahdeksanpäiväinen kiivas katutaistelu. Kun kommunardit
huomasivat joutuvansa tappiolle, sytyttivät he
yleisen sekasorron vallitessa tuleen useita
rakennuksia, m. m. Louvren ja Tuileriat (jo
aikaisemmin oli Vendöine-patsas syösty kumoon).
Sitäpaitsi surmattiin joukko k:n vankeja, niiden
joukossa Pariisin arkkipiispa. Sotaväki puolestaan
osoitti myöskin säälimätöntä julmuutta.
Virallisten tietojen mukaan surmattiin katutaistelujen
aikana ja heti niiden jälkeen 6,500 kapinallista,
mutta kommunalistien väitteiden mukaan
kaikkiaan 20.000 miestä, naista ja lasta: vangituista
tuomittiin 13.000, niistä 7,500
karkoitusrangais-tukseen. V. 1880 annettiin silloin vielä
vankeudessa oleville armahdus.
K:ia pidettiin yleensä sosialistien ja
Internatsionalen (ks. t.) toimeenpanemana, minkä vuoksi
Internatsionale 1872 kiellettiin Ranskassa ja pian
muuallakin. Todenteolla ei kuitenkaan ole.
niinkuin jo on huomautettu, mitään olennaista
yhteyttä k:n ja sosialismin välillä. K:n
aiheuttajana oli pikemmin sillä hetkellä Ranskassa ja
Pariisissa vallinnut omituinen asiaintila kuin
mitkään erityiset puoluepyrinnöt. [..Enquéte par-
lementaire sur l’insurrectiou du 18 Mars":
l.issa-garay. ..llistoire de la commune de 1871"
(suomennettu nimellä ..Pariisin veripiiivät") ; Du
Camp, ,.T,es convulsions de Par is"; Paul Louis,
..Histoire du soeialisme frantjais".] ./. F.
Komnena, A n n a ks. A n n a K o m n e n a.
Komnenos
C-J, bysanttilaisen [-hallitsija-suvun nimi. joka (siihen luettuna samaa
alkuperää olevat Dukas- ja Angelos-suvut) hallitsi
1057-1204 Konstantinopolissa ja 1204-1462
Tra-pezuntissa. Ensimäinen suvun jäsen oli I s a a k
K.: etevimmät Aleksios I (1081-1118).
Johannes (1118-43) ja Manuel T (1143-80).
Aléksios I:u tytär oli Anna Komnena (ks. t.).
Vähää ennen Konstantinopolin kukistumista 1204
Aleksios K. (k. 1222) perusti Trapezuntin
keisarikunnan. jonka Mohammed II valloitti 1462.
— Erään Korsikassa syntyneen Demetrios K:n
Ranskan Ludvik XVI tunnusti K.-suvun
vaatimusten lailliseksi perijäksi 1782. Todistamatta
on jäänyt se väite, että Bonaparte-suku muka
polveutuisi Komneneista. G. K.
Komorin, K a p ks. C o m o r i n.
Komorn ks. K o m & r o m.
Komp., lyhennys sanoista komparatiivi
ja komppania.
Kompa ks. E p i g r a m m a.
Kompakti (lat. compa’ctus), kokoonpuristettu,
yhtenäinen, luja.
Kompanjoni (ransk. compaijnon, < lat. co» =
yhdessä, ja püina = leipä, siis oik. yhteisessä
leivässä oleva), toveri, yhtiötoveri, liiketoveri.
Komparaattori (lat. comparäre = vertailla),
laitos, jolla pituuksia saattaa tarkkaan verrata
toisiinsa, esim. pituusmittaa vastaavaan
nor-maali-(malli-)mittaan. Kaksi pystysuoraa
mikroskooppia sovitetaan pöytään kiinnitettyyn
vaakasuoraan tankoon, jota myöten niitä
saattaa siirrellä. Ainakin toisessa on mittaamiseen
tarvittava mikrometriruuvi, jonka avulla
mikroskoopin hiusristikon asema lopullisesti
tarkistetaan. Kahden jossakin tangossa olevan
poikittaisen jakoviivan väliä mitattaessa tanko ase
tetaan pöydälle mikroskooppien alle ja niitä siir
rellään, kunnes niiden hiusristikkojen keskipisteet
joutuvat kysymyksessä olevien jakoviivojen päälle.
Tanko poistetaan ja mittapuu asetetaan sen
paikalle. siten että mitan 0-piste näkyy toisen
mikroskoopin hiusristikon keskipisteen kohdalla.
Toisen mikroskoopin hiusristikon keskipiste joutuu
silloin tavallisesti kahden jakoviivan välille.
Kiertämällä mikrometriruuvia viimemainittu
hiusristikon keskipiste saatetaan mittapuun 0-pisteeseen
päin lähinnä olevalle jakoviivalle. Kiertämisen
määrästä saattaa laskea hiusristikon siirtymisen.
K :11a saavutettava tarkkuus riippuu sen
vakavuudesta ja mikrometrin tarkkuudesta.
Yksinkertaisemmillakin k:eilla suoritetun mittauksen
virhe ei kuitenkaan saa olla */iooo mm suurempi.
Täydellisetnpien k:ien mittausvirhe on monin
verroin pienempi. U. 8:n.
Komparatiivi (lat. comparäti’ms, <
comparäre = vertailla), v o i 11 o a s t e, se adjektiivin
(tai adverbin) vertailuaste, jolla ilmaistaan, että
jokin ominaisuus määrätyllä esineellä, käsitteellä,
toiminnalla tai ominaisuudella on suuremmassa
määrässä kuin jollakin toisella (tai toisilla,
milloin nämä käsitetään yhdeksi ryhmäksi). Esim.
..Hän on päätään pitempi kaikkia muita", ks.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
