- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1241-1242

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kompensatsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1241

Kompensatsioni—Kompleksiluvut

1242

daan tuntematon sälikömotorinen voima verrata
tunnettuun, s. o. mitata tällä. I. K-nen.

Kompensatsioni (lat. compensfire = taittaa).
1. Tasoitus, korvaus, kuittaus. — 2. Matern. Kun
tahdotaan asettaa vastapaino haitallisesti
vaikuttavien fysikaalisten ilmiöitten syntymiselle, niin
tarkoitusta varten käytetyn menettelyn tulosta
sanotaan k:ksi. Esim. heilurin pituuden
laajenemista tai supistumista lämpötilan muuttuessa
vastustetaan (kompensoidaan) suunnittelemalla
n. s. k.-(arina-) heilureita. U. S:n.

Kompenseerata I. kompensioida (lat.
compenscVre), punnita jokin jotakin toista
vastaan, tasata, korvata.

Kompetenssi (ransk. compctence, < lat.
com-pe’tere = hakea kilpaa), 1) ne ominaisuudet jotka
muodostavat henkilön kelpoisuuden johonkin
julkiseen toimeen; 2) se julkinen toimivalta, joka
jollekin valtio-orgaanille taikka muulle
viranomaiselle lain mukaan kuuluu. Puhutaan esim.
kompetenssista 1. kelpoisuudesta valtion
virkoihin, jolloin toisistaan erotetaan yleinen
kelpoisuus valtion palvelukseen sekä opinnäytteillä
y. m. osoitettava erikoiskelpoisuus määrättyihin
virkoihin. — Toiselta puolen puhutaan julkisten
viranomaisten k:sta 1. toimivallasta ja
tarkoitetaan silloin sen julkisen vallan laatua ja
laajuutta, joka niille lain mukaan kuuluu.
Myöskin yhdyskunnalla voipi toiseen, alistettuun
yhdyskuntaan nähden olla periaatteellisesti rajaton
taikkapa oikeudellisesti rajoitettu k. Niinpä
esim. valtiolla siinä oleviin kunnallisiin
yhdyskuntiin nähden on periaatteellisesti rajaton k.,
s. o. valtiovalta lainsäädäntötietä määrää
kunnallisille yhdyskunnille ja niiden toimi-elimille
kuuluvain tehtäväin ja toimivallan laajuuden.
Liittovaltiossakin vallitsee yleensä
sellainen oikeussuhde, että liittovaltion 1.
kokonais-valtion lainsäädäntö vapaasti määrää, kuinka
laajalle liittovaltion ja kuinka laajalle
osaval-tioitten julkinen valta ulottuu. Niinpä esim.
Saksnn valtakunnassa liittovaltiosääntöä
muuttamalla voidaan laajentaa valtakunnan
(liittovaltion) toimivaltaa, esim. lainsäädännön alalla,
ja samalla rajoittaa osavaltioitten toimivaltaa,
yksityisen osavaltion voimatta tätä estää.
(Kuitenkin voipi osavaltioilla olla sellaisia
erikoisoikeuksia, joita ei voida niiltä riistää ilman
niitten omaa suostumusta.) Tieteisopissa
puhutaan senvuoksi liittovaltion n. s.
kompetenssi-kompetenssista, jolla tarkoitetaan sen
oikeutta itse määrätä oman toimivaltansa laajuus
osavaltioihin nähden. Vastakohtana tälle on
olemassa sellaisiakin valtioyhdistyksiä, joissa
valtio määrätyissä suhteissa on toisen valtion
julkisen vallan alaisena, joissa siis jälkimäisellä
on jonkinlainen k. edelliseen nähden, vaikka
tämä kompetenssi e i ole rajaton eikä
yksipuolisesti laajennettavissa. Niinpä Venäjän ja
Suomen välisessä valtiovhdistyksessä Venäjä yksin
on suvereeninen, Suomi autonominen valtio;
Suomen valtiovalta on eräissä suhteissa Venäjän
valtiovallan rajoittama eikä siis voi kaikin
puolin vapaasti toimia. Mutta koska mainittu
valtioylidistys on sillä oikeudellisella pohjalla,
että Suomen asemaa ei voida muuttaa eikä
Suomen sisällistä itsenäisyyttä vähentää ilman
Suomen laillisessa järjestyksessä annettua
suostumusta, niin Venäjä ei voi yksipuolisesti mää-

rätä kompetenssiaan Suomeen nähden, sillä ei
ole n. s. kompetenssi-kompetenssia. — Kesäkuun
1" (30) p. 1910 annetulla venäläisellä lailla
Venäjän valtiovalta tosin on tahtonut tällaisen
vallan itsellensä anastaa, mutta mainittu laki
sisältää vallanväärinkäytöksen ja loukkaa
Suomen oikeutta; Suomessa sillä ei ole lain voimaa
eikä se oikeudellisesti ole voinut muuttaa
Venäjän ja Suomen välistä oikeussuhdetta. —
Kompetentti, pätevä, hakukeipoinen. Vastakohta:
inkompetenssi ja inkompetentti.

R. E.

Kompentenssi- 1. pätevyysriita eri
virastojen, etenkin tuomioistuinten välillä syntyy,
kun ne ovat eri mieltä jonkun asian laillisesta
käsittelypaikasta. Se on positiivinen, kun
useat mielestään ovat oikeutettuja asiaa
käsittelemään, ja negatiivinen, kun useat,
joista yksi todella on laillinen käsittelypaikka,
selittäytyvät epäpäteviksi. Tuomioistuimista on
meillä säädetty, etteivät ne saa ottaa
käsiteltäväkseen asiaa, joka on toiseen oikeuteen
haastettu, olkoon se vielä ratkaisematta tai
lainvoiman voittaneella tuomiolla siellä päätetty
(Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 21 §). Jos
kuitenkin eri tuomioistuimet sattuisivat samasta
asiasta antamaan lainvoiman saaneita tuomioita,
täytyy, samoinkuin siinä tapauksessa, että
negatiivinen k.-ristiriita on syntynyt eri
tuomioistuinten kesken ja oikean tuomioistuimen
päätös on voittanut lainvoiman, senaatin
oikeus-osastossa hakea menetettyä laillista aikaa
takaisin [restitutio fatalium: vrt.
Muutoksenhaku). Tuomioistuinten ja hallinnollisten
viranomaisten välillä syntyneen positiivisen tai
negatiivisen k.-ristiriidan ratkaiseminen on eri maissa
järjestetty eri tavoin ja joskus jätetty
erityisille tuomioistuimille, mutta meillä siitä ei
ole mitään säädetty. Oideudenkäyntilaitoksemme
uudistusehdotuksessa annetaan sellaisessa
tapauksessa ratkaisu korkeimmalle oikeudelle. K. K-a.

Kompetentti ks. Kompetenssi.

Kompilatsioni ks. K o m p i 1 e e r a t a.

Kompileerata (lat. compilä’re = ryöstää),
laatia kirjoitus tai kirja sommittelemalla yhteen,
mitä muut jostakin asiasta ovat esittäneet. —
Kompilatsioni, mainitulla tavalla
syntynyt kirjallinen tuote. — Subst, k o m p i 1 a a
t-t o r i.

Kompleksi (lat. complecti = sulkea sisäänsä),
kokonaisuus, joka on yhdistetty keskenään
itsenäisistä osista, yhdistelmä, ryhmä. — Matern, ks.
Kompleksiluvut.

Kompleksiluvut (lat. compWctx = syleillä,
ympäröidä, itseensä yhdistää), kahdesta tai
useammasta perusyksiköstä muodostetut luvut.
Tavallisilla k:lla on muoto a-^-bi, jossa a ja 6

merkitsevät reaalilukuja ja i = V — l. Ne ovat siis

reaaliluvun (a) ja puhtaasti imaginaarisen (ks. t.)
luvun (bi) summia, o-f-fti ja a—bi ovat
toistensa konjugaattilukuja. Jos k: 11a
suoritetaan algebrallisia alkutoimituksia, saadaan
yleensä k:ja, mutta ■ konjugaattilukujen sekä
summa (2a) että tulo (a’-\-b7J ovat reaalilukuja.
Gaussin geometrisen esitystavan mukaisesti a-{-i>t
kuvaa tason pistettä, jonka suorakulmaiset
koordinaatit (ks. t.) ovat a ja b. Jos pisteen ja
ori-’ gon yhdistysviiva muodostaa abskissa-akselin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:00 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0657.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free