- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1245-1246

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kompotti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1245

Kom potti—Koni ura

1>46

siili. K.-liiniiaii laatu riippuu niistä aineista,
joista se on valmistettu. Useimmassa tapauksessa
se on täydellistä, kaikkia kasvin ravintoaineita
sisältävää, jota \oidaan käyttää kaikille kasveille
ja kaikenlaiselle maalle, mutta etenkin
hiekka-ja savimaalle sekä nurinien kattolannoitukseen.

K:ksi nimitetään välistä myös yksistään
eläin-lannasta ja mudasta laadittuja tunkioita, jotka
tekotavaltaan ovatkin k.-kasojen kaltaisia, ks.
Lannoitus. J. F. S.

Kompotti (ransk. com pote, < lat.
compo’-situs = yhdistetty), sekahedelniähilloke.

Kompoundikone engl. corniiotnid = yhdistetty i,
y h d y s k o n e. 1. K o in p o u n d i h ö y r y k o n e,
tavallisesti 2-siliuterinen höyrykone (ks. t.),
jossa höyry virtaa kattilasta ensin
korkean-paineensilinteriin ja siitä osittain paisuneena
suurempaan, matalanpaineen silinteriin, missä
paisunta jatkuu; höyryn suorittama työ
kummassakin silinterissä on lähes yhtäsuuri. —
2. K o m p o u n d i s ä h k ö k o u e. tasavirtakone,
jonka magneettikäämitys on 2-lankainen;
toisessa kulkee päävirta, toisessa, ohuessa langassa
sivuvirta (ks. Sähkökone). 1". L.

Komppa, Gustaf (s. 1S67). kemisti.
Läpikäytyään polvtekniilisen opiston hän tuli fil.
kandidaatiksi 1891. fil. lisensiaatiksi 1893 ja
kemian dosentiksi 1S9S. Määrättiin 1894
apuopetta-jaksi ja 1899 vakinaiseksi opettajaksi polytekn.
opistoon. Tuli tekn. korkeakoulun kemian
professoriksi ja sen kem. osaston johtajaksi 1908.
K:n tieteelliset tutkimukset kohdistuvat
orgaanisiin yhdistyksiin kuten kumaroniin.
tionaph-teeniin ja kamferiryhmään kuuluviin
yhdistyksiin. Tärkeimmät ovat ne. jotka koskevat
kam-ferihapon ja kamferin synteesejä. K. on myös
toiminut tekn. kemian alalla. Hän on keksinyt
ja käytäntöön sovelluttanut uuden keinotekoisen
kamferinvalmistusmeuettelyn (ks. K a n v e r 11 i i
sekä yhdessä ins. A. Siparin kanssa kehittänyt
ja sovelluttanut erään tärpätin ja hartsin
val-mistusmetodin. jolle perustuvaa suurenpuoleista
tehdasta paraikaa rakennetaan Palokkiin
Heinävedelle, Suomalainen kemiallinen o.-y.h V:sta
190S K. toimii Suomalaisen tiedeakatemian
sihteerinä

Komppania (ransk. Compagnie, < lat. cum =
yhdessä ja pänis = leipä). 1. Seura: kauppa- t.
teollisuus tarkoituksia varteu perustettu yhdistys
tai yhtiö, kauppakomppania (ks. t.). Liikkeideu
nimissä sana lyhennetään: Komp. (Comp.). Ko
(Co), Rump. (= kumppanit). — 2. Jalkaväen
pienin taktillinen ja hallinnollinen yksikkö. K:n
muodostaa: komppanianpäällikkö tav. kapteenii.
2 (sodan aikana 4) alempaa upseeria. 10-20
aliupseeria ja 100-200 sotamiestä. K. jakaantuu 4
plutoonaan, kukin plutoona 2 (sodan aikana 4)
osastoon. Useimmissa armeioissa miehistön
harjoitus ja opetus suoritetaan k-.issa. jotka siis
myös muodostavat jalkaväen moraalisen yhteisön.
Komppanianpäällikkö vastaa sekä miehistön
harjoittamisesta että komppaniansa järjestyksestä ja
taloudesta. J/. v. H.

Kompressi (lat. compre’ssus =
yhteenpuris-tettu), haude, kääre (ks. t.).

Kompressibiliteetti (lat. compr< ’–»s =
kokoon-puristettu) ks. P u r i s t u v a i s u u s.

Kompressioni ilat. compre’ssiö),
kokocupuris-tus. varsinkin kaasuista ja höyryistä puhuttaessa.

Kompressioni-myelitis, puristusmyelitj^, mye
liitti 1. selkäytimen tulehdus, joka on syntynyt
siitä, että selkärangan vikaantumisesta,
kasvannaisesta. verenvuodosta y. m. s. selkäydin on
tullut puristetuksi; seurauksena on yleensä
monenlaiset halvaantumiset varsinkin jaloissa, vieläpä
kuolemakin. (M. O-B.l

Kompressori (lat. com pr i’möre = puristaa
kokoon) ks. I 1 m a n p u r i s t u s k o n e.

Komprometteerata (ransk. compromettre =
< lat. comprOnii’ttere = molemminpuolisesti
luvata), saattaa huonoon valoon, tehdä
epäilyksenalaiseksi (rikoksesta y. m. s.), sekoittaa johonkin
asiaan.

Kompromissi (lat. cornprömi’ttere = telidä
molemminpuolinen lupaus), riidanalaisen asian,
esim. valtiollisten puolueiden tahi niiden ja
hallituksen välisen, ratkaiseminen
molemminpuolisilla myönnytyksillä; riitakumppanien sopimus
riidan ratkaisemisesta välimiesmenettelyä
käyttämällä 1. välityssopimus, myöskin välimies- I.
sovinto-oikeus 1. lautakunta, jolle riidan
ratkaiseminen uskotaan. K o m p r o m i s s a a r i,
välimiesoikeuden jäsen. K o m p r o m i s s i t u o m i o,
välitystuomio, ks. Välimiesmenettely.

K. K-a.

Komptabiliteetti (lat. computä’re = laskea
yhteen), tilinpitäjän vastuunalaisuus, tilinteko;
jonkun yhdyskunnan, varsinkin valtion
tilinpito-tapa.

Komputatsioni (lat. computäre = laskea
yhteen), laskutapa. Kahden henkilön välinen
sukulaisuus luetaan kanonisen k:n mukaan
siten, että lasketaan syntymäin lukumäärä
yhteisen kannan ja toisen kyseessäolevan henkilön
välillä ja, elleivät henkilöt ole tasasukuisia,
otetaan huomioon suurempi polviluku. mutta meillä
nykyisin käytännössä olevaa s i v i i 1 i-k:ia
noudatettaessa lasketaan polviluku toisesta henkilöstä
yhteiseen kantaan ja siitä edelleen toiseen
puheenaolevista henkilöistä, joten esim. serkukset
edellisen mukaan ovat sukulaisia toisessa ja
jälkimäisen mukaan neljännessä polvessa;
sukulaisuuden ollessa suoraan takeneva tai etenevä
määrää molempien laskutapojen mukaan
suku-laisuusasteen kummankin välinen polviluku.
Si-\ iili-k:ia ajanlaskussa käytettäessä otetaan
huomioon vain kokonaiset päivät mutta
luon-tais-k:n mukaan aika luetaan tarkalleen
ajankohdasta ajankohtaan (a momento ad
momcn-tumj. • K. K-a.

Komura, Jutaro (1855-1911), kreivi, jap.
valtiomies: oli jonkun aikaa lakitieteen
professorina Tokion yliopistossa, meni 1885
ulkoasiainministeriön palvelukseen, hoiti 1894 Japanin
asiamiehenä Pekingissä viimeisiä neuvotteluja Kiinan
kanssa ennen kiinal.-jap. sodan syttymistä, tuli
1895 osastonpäälliköksi ulkoasiainministeriöön: oli
sittemmin lähettiläänä Koreassa,
ulkoasiainministerin varamielienä ja 1898-1901 lähettiläänä
Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Kiinassa:
ulkoasiainministerinä Katsuran ministeristössä 1901-06
johtaen .Japanin ulkopolitiikkaa ven.-jap. sodan
aikana ja allekirjoittaen 1905 Japanin ensimäisenä
valtuutettuna Portsmouthin rauhansopimuksen;
lähettiläänä Lontoossa 1906-08; tuli uudelleen
ulkoasiainministeriksi 1908 ja sai 1910 aikaan
Venäjän ja Japanin välisen Mantsuriaa koskevan
sopimuksen, jota pian seurasi Korean anastus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:00 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0659.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free