- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1253-1254

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koneenkäyttäjä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Koneenkäyttäjä—Ko neteoll isu us

1254

Koneenkäyttäjä, konetta tai koneistoa
hoituva henkilö. Toisen luokan k:ltä vaaditaan,
että hän on ollut ti kuukautta laivakoneen
lämmittäjänä tai k.-oppilaana, työskennellyt 3 v.
konepajassa ja suorittanut vastaavan 1-vuotisen
teollisuuskoulukurssin. Ensi luokan k:Itä
vaaditaan sitäpaitsi, että hän 011 ollut vähintään
12 kuukautta 2-luckan k:nä ja suorittanut
2-vuotisen teollisuuskoulukurssin.
Mertakulke-vassa höyrylaivassa pitää olla sekä ensi- että
toisenluokan k., rannikkohöyrylaivassa. johon
mahtuu yli 100 matkustajaa, pitää olla joko
ensi-tai toisenluokan k., pienemmän hövrypurren k:ksi
kelpaa henkilö, joka on ’/, vuotta ollut
höyrykoneen lämmittäjänä tai k.-oppilaana sekä 2
vuotta työskennellyt konepajassa, jos laivan
tarkastusmiehet hänet k:ksi hyväksyvät. Asetukset
k:istii ovat paraillaan muutoksen alaisina.

V. /..

Koneinsinööri ks. Insinööri.

Kone- ja siltarakennusosakeyhtiö, ruots.
Maskin- och
brobyggnadsaktiebola-get. Helsingissä on alallaan Suomen suurin
toiminimi. Se muodostettiin 1891 yhdistämällä
Osbergin tehdas (osa entisestä. 1860
perustetusta Osberg & Baden konepajasta) ja 1889
perustettu S i 1 t a r a k e n n n s o s a k e y h t i ö.
Osakepääoma (alkuaan (’.« milj. mk., lisätty
neljä kertaa) on 2 milj. mk., vararahasto 0.4 milj.
mk. (1911). Liikkeen tuotanto kehittyi ripeästi
v:een 1906: kone-, silta-, laivarakennus- y. m.
töitten ohella se yhä kasvavassa määrässä käsitti
Venäjän kruunun tilauksia: srapnelleja.
pommeja y. m. s. ampumatarpeita, kuorma-ja
sairas-vaunuja. sota-aluksia (2 600 tonnin
torpedoristei-lijää) y. m. Näitten valmistus oli suuri
varsinkin venäläis-japanilaisen sodan kestäessä:
valmistuksen arvo. joka 1892 oli ollut I.037 milj.
mk., oli 1905 6.;s8 milj. mk. Tämä kukoistava
teollisuudenhaara lakkasi, kun Venäjän hallitus
kotimaista teollisuutta edistääkseen 1906 lopetti
uusien tilausten teon Suomen tehtaista.
Senjäl-keen yhtiö tarmokkaasti ryhtyi kehittämään
jäljelle jääneitä sekä avaamaan uusia teollisuuden
haaroja: 190S valmistusarvo oli 2.sis milj. mk..
s. o. 9.5 % Suomen kaikkien ja 11.5% Suomen
yksityisten konepajojen ilmoitetusta
valmistusarvosta. K:n valmistuksista mainittakoon koneet
selluloosa- ja muihin tehtaisiin,
voimansiirtolai-tokset. höyrykattilat, höyrykoneet ja säiliöt (m. m.
Helsingin uusi kaasukello), pumput, puristimet,
rautatievaunut, höyryalukset (hyvässä maineessa
varsinkin Venäjälle ja Siperiaan valmistetut
matalakulkuiset jokialukset), proomut,
ruoppaus-koneet. loistolaivat. loistot, sireenilaitokset sekä
rautatiesillat Suomen valtiolle ’kaikki
Kotkan-Kouvolan. Porin. Oulun-Tornion.
Kemin-Rovanie-men. Joensuun-Nurmeksen, Kaskisen-Kristiinan
ratojen sillat sekä Saimaan ja Pielisjoen
kääntö-sillat) . kullanhuuhtomolaitokset y. m., sekä vihdoin
yhtiön patentinsaaneet ..Lacta" separaattorit
(korkein palkinto maanviljelysnäyttelyssä Tomskissa
1911 sekä kolmessa kotimaan näyttelyssä 1911).—
Liikkeen laitokset sijaitsevat Sörnäisissä 1
tehdasalue 8.1 hai, osa aluetta ja laivatelakka
Pohjois-sataman rannalla (veden syvyys 20 jalkaa).
Sisemmästä tehdasalueesta lähtee liaararata
Sörnäisten rautatielle. Tässä osassa sijaitsevat m. m.
rauta- ja metallivalimo, jossa 3 kupu-

uunia. 6 upokeminia ja 6 ranaa: takomo ja
kattilapaja, jossa hydraulinen
puristus-laitos, 5 höyryvasaraa, 30 takomoahjoa. 3
liekki-uunia, 2 isoa ruuvipuristinta y. m.;
siltatyö-paja levytyökoneineen; saha: puusepän
työpaja ja mallimakasiini sekä k
11-p a r i s e p ä n- ja v i i 1 a u s p a j a; 2-, osittain
3-kerroksinen konepaja, missä m. m. 116 sorvia:
separaattoritehdas uusine automaattisine
tarkkuuskoneineen: tehtaan 3-kerroksinen
konttorirakennus. Rannalla sijaitsevalla
veistämö-alueella on paitsi työpaja- ja
konehuoneraken-nuksia suuri vetotelakka, johon voidaan
ottaa 250 jalkaa pitkiä, 18 jalkaa syvässä kulkevia
aluksia. Laitoksiin tarpeellinen voima saadaan
8 höyrykoneesta (yhteensä 450 hevosv.). —
Työntekijäin lukumäärä 1892 oli 260. 1904 2.878, 1906
1.81*2. E. E. K.

Konejuntta ks. Paalujuntta.

Konemestari, jonkun erikoistyökoneen tai
-koneiston käyttäjä ja hoitaja, esim.
kirjapainoissa. teattereissa y. m.

Konepaja ks. Koneteollisuus.

Konepaperi ks. Paperi.

Koner [-ö]. Max (1854-1900). saks.
taidemaalari. Toimi Berliinin taideakatemian
professorina v:sta 1890 ja tuli tunnetuksi kuuluisien
saks. aikalaistensa muotokuvista. [Jordan. ..Max
K." (1901).] E. R-r.

Koneteollisuus. Nykyaikaisten koneiden vai
ulistusta varten on syntynyt suuri joukko
erilaisia konepajoja ja tehtaita, joissa koneita
valmistavat lukuisat konetyömiehet suureksi osaksi
työkoneiden avulla. Tälläkin alalla on
huomattava työnjako, niin että jossakin tehtaassa
valmistetaan etupäässä yhtä tai vain muutamia
kone-laatuja ja kukin työmies tekee vain jotain
erityistä työtä tai samoja kappaleita. Usein
käytetään myös erikoistvökoneita ainoastaan
määrättyjen kappaleiden valmistukseen. Tällä tavoin
saadaan valmistuskustannukset mahdollisimman
pieniksi. Koneteollisuutta 011 nykyisin melkein
kaikissa maissa, mutta etupäässä 011 suuria
kone-teollisuuskeskuksia syntynyt sellaisilla seuduilla,
joissa raaka-ainetta on runsaammin tavattavissa,
esim. Englannissa. Pchjois-Ameriikassa. Saksassa
ja Belgiassa. Suomessa on raaka-aineiden puute
ja pääomien niukkuus yhdessä ulkomaisen
kilpailun kanssa vaikeuttanut koneteollisuuden
voimakkaampaa kehittymistä, erittäinkin kun pieni ja
laadultaan vaihteleva kysyntä ei ole saanut
suurempia erikoistehtaita syntymään. V:sta 1886
alkaen, jolloin valmiille koneille pantiin
tuontitulli, voidaan puhua huomattavammasta
kotimaisesta k:sta. Kehitys näkyy seuraavasta
taulukosta :

Vuosi Konepajäin tuotantoarvo Koneteosten tuontiarvo Koneteosten vientiarvo
[-kokonaisuudessaan-]
{+kokonai- suudessaan+} %:ssa koko tuonnista [-kokonaisuudessaan-] {+kokonai- suudessaan+} "/oissa koko vienniHta
1883 7.028,334 2,701,455 2.48 317.693 0.35
18116 15.726,082 8.813.000 5.10 1.393.000 0,88
190* 28,096.4^7 13,296,711 4.98 1.063.804 0.49
1 1906 39.120,295 18.422,808 5.87 1,783.842 0.64
1 1908 30,219,644 24.595.304 6.77 495,078 0,20

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0663.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free