- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1255-1256

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koneenkäyttäjä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1255

Konevakuutus— Konfetti

1256

Koneiden tuonti on vielä varsin suuri —
suurempi kuin kotimainen valmistus. Vientiä on
vähän ja sekin v:sta 1908 kovasti vähentynyt
johtuen siitä, että suomalaiset konepajat
Venäjän kruunun tilauksiin nähden silloin pantiin
ulkomaisten konepajojen asemaan ja tilaukset sen
johdosta melkein kokonaau loppuivat. V:n 1909
alusta ovat useat rautaruukit ja konepajat aluksi
neljän vuoden ajaksi yhtyneet liittoon ja
perustaneet Suomen m e t a 11 i k o n 11 o r i n, jonka
tarkoituksena on toimia työn välittäjänä ja
jakajana tehtaiden kesken, niin että kukin saisi
oman erikoisen toiminta-alansa. Ensimäinen sija
koneteollisuuskaupunkina on Helsingillä, jonka
tuotanto on enemmän kuin kolmas osa koko maan
tuotannosta. Maan huomattavimpia konepajoja
ovat Hietalahden laivatelakka, Kone- ja
siltara-kennus-o.-y :n, John Stenbergin sekä Valtion
rautateiden konepajat Helsingissä, Tampereen
pellava-ja rautateollisuusosakeyhtiön paja Tampereella,
Criehtonin ja kumppanin (haaraliike Pietarissa),
Vulcan-osakevhtiön konepajat Turussa, Porin
konepaja, Fiskarsin, Karkkilan. Kotkan,
Karhulan. Lehtoniemen ja Taipaleen, Varkauden ja
Viipurin konepajat. Yhteensä oli maassa 1910 94
eri konepajaa ja niissä 9,926 työntekijää.
[„Ylei-nen tilasto, Teollisuus" ja „Suomen kartasto
1910". II osa Teollisuus, sivv. 41-47.]

V. H. & J. C-én.

Konevakuutus. eräs 1890-luvun loppupuolella
Saksassa käytäntöön otettu vakuutuslaji, jossa
vakuutuksenottajalle suoritetaan korvaus
kaikista koneille syntyneistä vahingoista, olkoot
vahingot aiheutuneet laitosta käytettäessä
sattuneesta tapaturmasta, työntekijäin tai muiden
henkilöiden taitamattomuudesta,
huolimattomuudesta taikka ilkeämielisyydestä konetta
kokoon-pantaessa tahi linjoitettaessa, taikka myöskin
koneessa olevasta valu- tai ainesviasta (vrt.
Höyrvpannuvakuutus.) K:ta ei
harjoiteta Suomessa.

Konevitsa, luostari Laatokan Kononsaarella
5 km Sortanlahden itäpuolella, Pyhäjärven
pitäjässä. Saari on muodostunut sorasta ja
hiekasta. johon muinais- (Litorina-) meri on
jättänyt selvän rantapenkereen. Nykyisellä rannalla
on lentohiekkadyynejä. Keskemmällä saarta on
ruokamultaa ja siellä ovat munkkien pellot,
laaja puutarha ja sen keskellä kirkko.
Ran-nempana on muhkeaa mäntymetsäkangasta.
Höyrylaivat poikkeavat usein K:aan. Luostarin
perusti tälle lakealle, 5 km:n pituiselle ja 3km:n
levyiselle saarelle, kertomuksen mukaan 1393
novgorodilainen Arsenij. Ruotsalaiset hävittivät
sen 1577. Vasta 1716 se oikeastaan pantiin
jälleen kuntoon. Kaksikerroksisessa
luostariraken-nuksessa on munkkien kammiot ja kirkko.
Länsirannalla on uusi kappelikirkko. Piiäluostarin
luona on n. s. Konjkamenj, suuri siirtolohkare,
jonka päälle on rakennettu rukoushuone.
Lohkareen läpi piru lähti Sortanlahteen (Tsortan- s. o.
Pirunlahteen) munkkien tultua saarelle. K. ei
vedä komeudessa eikä pyhiinvaeltajain
lukuisuudessa vertoja Valamolle. ,/. E. 1Ff.

Konewka [-tff-]. Paul (1840-71), saks.
piirus-taja. Saksan paras siluettikuvien leikkaaja 19
vuosis. Kuvittanut Goethen ja Shakespearen
teoksia sekä sanomalehtiä, kansankirjoja v. m.

E. h r.

Koneöljy ks. Voiteluaineet.

Konfederatsioni (lat. conf(ederä’re = yhdistää
liitolla), liitto, yhdistys; pysyväinen
suvereenisten valtioiden liitto, joka on tehty määrättyjä
yhteisiä tarkoituksia varten. Sellainen oli esim.
Wienin kongressissa 1815 muodostettu Saksan
liitto. Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloista 1861
eronneet etelävaltiot ottivat nimekseen A m
e-riikan konfedereeratut valtiot f
Con-fedcrate states of America). — Puolassa
sanottiin k:eiksi niitä liittoja, joihin aateliston jäsenet
yhtyivät 17:nnen vuosis. lopulla ja varsinkin
18:nnella vuosis. milloin minkin valtiollisen
tarkoituksen saavuttamiseksi ja joista monella on
ollut suuri merkitys Puolan historiassa. K.
käsitti lähinnä jonkun maakunnan, toisinaan koko
valtakunnan, jolloin sitä sanottiin yleisko
n-federatsioniksi; se anasti valtapiirissään
koko valtiovallan ja käytti vastustajiaan vastaan
asevoimaa. Nämä liitot aiheutuivat siitä, että
n. s. liberum veto ja maakuntaedustajia sitovat
ohjesäännöt kokonaan lamauttivat laillisten
valtiopäiväin toiminnan. Iv:issa sitä vastoin
päästiin pikaiseen ja varmaan päätökseen, sillä
jokainen jäsen toimi vain omasta puolestansa ja
asiat ratkaistiin yksinkertaisella
ääntenenemmistöllä. Siinä tapauksessa, että syntyi kaksi
toisilleen vihamielistä k:ia, turvauduttiin
molemmin puolin aseisiin.

Konfektsioni (lat. confi’cere - tehdä valmiiksi),
kauppavarasto valmiiksi ommeltuja vaatteita.
—-Konfektsioniteollisuus, vaatetusteollisuus.

Konfereerata (ransk. conférer, < lat.
con-fe’rre, viedä yhteen), verrata, neuvotella yhdessä.

Konferenssi (ks. Konfereerata),
neuvottelu; valittujen edustajien neuvottelukokous
yhteisen asian käsittelyä varten; tällaisen
kokouksen osanottajien yhteisnimitys. Diplomaatit
pitävät konferensseja poliittisten kysymysten
käsittelemiseksi. Sitäpaitsi pidetään
kansainvälisiä konferensseja erilaisten
kysymysten selvittelemiseksi ja ratkaisemiseksi (esim.
Haagin konferenssi, ks. t.. Kansainväliset
tervey-denhoitokonferenssit, Rautatiekonferenssit,
Työ-väensuojeluskonferenssit). „Veljeysliiton
vanliim-pain konferenssi" on nimeltään herrnhutilaisen
veljeysseurakunnan 10-jäseninen kirkollinen
ylijohto. Englannin ja Ameriikan
metodistiseurakunnan korkeimman viranomaisen muodostaa
vuotuisesti kokoontuva yleiskonferenssi.
Amerii-kassa k. tarkoittaa samaa tunnustusta olevien
seurakuntain yhteenliittymistä. vrt.
Kongressi.

Konferenssiministeri ks. Kabinetti.

Konfessioni (lat. confe’ssiö), tunnustus (ks. t.)
ks. Confessio. — Konfessionalismi,
ankara kirkon tunnustuksesta kiinnipitäminen;
eritoten se uskonnollinen katsomus, jonka
mukaan uskonnon olemuksena ja ytimenä on
määrätyn kirkollisen tunnustuksen omaksuminen.
Tunnettu konfessionalismistaan on katolinen kirkko,
jonka mukaan katoliseen kirkkoon
tunnustautuminen ja sen oppien totena pitäminen on
autuuden ehto (extra ecclcsiam nulla salus =
ulkopuolella kirkon ei ole mitään autuutta).
Samansuuntaista konfessionalismia huomataan 1600-luvulla
puhdasoppisuusajan luterilaisessa kirkossa.

Konfetti ks. Confetti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0664.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free