- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1259-1260

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konfidentiselli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1259

Konfutatsioni—Konglomeraatti

1260

Konfutatsioni (lat. confutà’tiü). kumoaminen.
Usein kartetaan k.-sanaa yksinään merkitsemään
katolisten jumaluusoppineiden kirjoittamaa
Augsburgin tunnustuksen vastakirjoitusta. K o 11 f
u-tatsionikirja, Flaciuksen (ks. t.) toimesta
syntynyt vastalause kaikkia poikkeuksia vastaan
luterilaisesta opista. A. J. P-ä.

Konfutse 1. K o 11 g-t s e (= mestari Kong, lat.
Confucius}. Kiinan valtionuskonnon puhdistaja
i.v51-47S e. Kr.). K. oli syntyisin Lu nimisestä
ruhtinaskunnasta ja ylimyssukua, toimi jonkun
aikaa korkeassa valtionvirassa, mutta vietti
suurimman osan elämäänsä vaeltavana saarnaajana,
jolloin häntä tavallisesti suuri oppilasparvi
seurasi. Ilänen vaikutuksensa maansa
uskonnollisiin ja valtiollisiin oloihin on ollut tavattoman
suuri. K. oli ehdoton menneisyyden ihailija.
Vanhoja tapoja hän piti mitä suurimmassa
arvossa ja katsoi valtion menestyksen riippuvan
niiden noudattamisesta. Esi-isien-palvelus (ks. t.)
oli sentähden oleva uskonnollisen elämän
keskus. Koko hänen uskontonsa sisältyy
käsitteeseen H s i ä o = lapsellinen kunnioitus, pieteetti.
Se yhdistää perheen jäsenet keskenään, esivallan
ja alamaiset, vainajat ja elävät.
Maailmanjärjestyksen ylläpitäjää, jumaluutta, K. nimitti
mieluimmin persoonattomalla nimellä Tien = taivas,
mutta vältti persoonallista nimeä Sang-ti (ks.
Kiinan uskonnot). Taivaan käskyjä ja
järjestystä tuli ihmisten ehdottomasti noudattaa.
Yliluonnollisten kysymysten suhteen hän asettui
kriitilliselle kannalle poistaen uskonnosta kaikki
taikauskoiset ainekset. Hänen vaikutuksestaan
epäilemättä johtuu Kiinan uskonuolle ominainen
ratsionalistinen leima. Rukoukselle hän ei
mainittavaa arvoa antanut eikä kuolemanjälkeisestä
tilasta sanonut mitään tietävänsä. Vaikka hän
suuresti teroitti vainajain henkien palvelusta, ei
hän kuitenkaan antautunut mihinkään
mietiskelyyn niiden olemuksesta, vaan sanoi: ,.kunnioita
niitä hartaalla mielellä, mutta muuten pysy
niistä erilläsi!" Hänen hurskautensa pohjana 011
voimakas tunne kaiken olevaisen
yhteenkuuluvaisuudesta ja pyhästä järjestyksestä. Ihmiselämän
ihanteena on cleva tasapaino, oikea keskitie.
K-n siveysoppi on kauttaaltaan vailla
korkeampaa lentoa, mutta käytännöllistä ja
yksinkertaista. Kuolemansa jälkeen hiin 011 nauttinut
kansalaisiensa keskuudessa mitä suurinta
kunnioitusta. Hänen muistonsa viettämiseksi
säädettiin uhrijuhlia ja rakennettiin pyhäkköjä.
Kiinalainen näkee hänessä kansallishenkensii
jaloimman ilmauksen.

K:n kriitillisen hengen jälki näkyy selvästi
Kiinan pyhissä kirjoissa (ks. Kiinan kieli
jakirjallisuus, p. 876), jotka vieläkin
muodostavat Kiinan kotimaisen kirjallisen
sivistyksen pohjan. K:n siveysoppi 011 myöhemmin le
vinnyt Japaniin, jossa sillä varsinkin kansan
ylemmissä kerroksissa on paljon kannattajia,
vrt. Kiinan uskonnot. E. K-a.

Konfyysi ks. Konfundeerat a.

Kongeloven (-IÖ-), ..kuninkaanlaki" (lat. Lex
regia). se perustuslaki, minkä Tanskan ja
Norjan kuningas Fredrik III. saatuaan 1060
rajattoman vallan, antoi Griffenfeldin laatia ja
jonka hän itse 14 p. marrask. 1665 allekirjoitti:
ilmestyi painosta 1709. Sen mukaan hallitsijan
valta oli oleva rajaton. Kuninkaalta ei vaadittu

muuta kuin että hänen tuli olla luterilaisen
kirkon jäsen, että hän ei saanut jakaa valtakuntaa
eikä milloinkaan muuttaa tai rajoittaa
..kunin-kaanlakia". Norjassa k. kumottiin 1814 tämän
maan erotessa Tanskasta, viimemainitussa maassa
pääkohdissaan v:n 1849 perustuslailla. J. F.

Kongeniaalinen (lat. con = kanssa, ja genius
- henki), hengenheimolainen.

Kongenitaalinen (lat. con = kanssa, ja
genitivus = synnyttävä), synnynnäinen.

..Kongens By" (tansk.), ,.kuninkaan kaupunki",
s. o. Kööpenhamina.

Kongestioni (lat. conge’stiö - kokoaminen) ks.
Verentungos.

Kongfutse ks. Konfutse.

Konginkangas il. Komi). 1. Kunta
Vaasan 1., Laukaan khlak.,
Sumiaisten-Konginkan-kaan nimismiesp.: käsittää luounonihanan
palasen Keiteleen eteläpään ympäristöä
(pääasiallisesti länsipuolista) ; kirkolle Äänekosken
asemalta 25 km (maitse). Viitasaaren kirkolta 38
km: kesäisin jokapäiväinen laivaliike Suolahden
asemalle sekä kirkolta että Matilanvirralta.
Pinta-ala 283.» km3, josta viljeltyä maata 1,720
ha (1901): manttaalimäärä 5"/.,,, maatilojen
lukumäärä 79. talonsavuja 78. torpansavuja 85
ja muita savuja 87 (1907). 2,563 as. (1910); 467
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 372 (1901). 294 hevosta ja 1,160
lehmää (1909). — Kansakouluja 1 (toista
puuhataan paraillaan) (1911). — Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: saha ynnä höyrymylly (ömist.
Matti Pasanen). Hovisen vesimylly. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen. Porvoon kiippak.,
Saari järven rovastik.; muodostettiin Viitasaaren
ja Saarijärven pitäjäin osista 1864
rukoushuonekunnaksi, kappeliksi keis. käskykirj. 25 p:ltä
marrask. 1867. ja sitten omaksi klirakunnaksi
sen. päät. 19 p:ltä hulitik. 1895 (ensimäinen
vakinainen khra v:sta 1909). — Kirkko puinen, rak.
1866 ja uusittu 1898-99. [H. Wegelius, „Keski
Suomi" sivv. 83-84 (Suom. matkailijaylid.
vuo-sik. v. 1899).] L.’ H-nen.

Konglomeraatti (lat. con-, glomcrä’re = kasata
kokoon), kasauma. — GeoL. pyöreähköistä
vhteen-iskostuneista kivinmkuloista muodostunut
vuori-laji. K. on alkuaan ollut milloin minkin laatuista
soraa, joka syviin kerroksiin jouduttuaan on
pitkien aikojen kuluessa kiintynyt (vrt.
Diage-11 ees i). K:n mukuloitten kerrostumistavasta
ja muodosta usein saattaa päättää, millä tavoin
alkuperäinen sora on syntynyt.
Moreeni-konglomeraattien mukulat ovat, samoin
kuin moreenisoran, vain särmiltään pyöristyneitä,
suuret ja pienet sikin sokin.
Vierinkivi-konglomeraatit taas ovat kerroksellisia,
ja mukulat ovat hyvin pyöristyneitä.
Aavikko-konglomeraattien mukulat ovat
samanmuotoisia kuin aavikoitten tuulen hiomat kivet.

K:u mukulat saattavat olla mitä vuorilajia
tahansa, joko kaikki samaa tai useampia eri
vuorilajeja. Se ei olekkaan erikoinen vuorilaji
siinä merkityksessä, että sen kokoomus olisi
määrätty. K:eja 011 kaikenikäisissä geologisissa
muodostumissa, mutta niissä, jotka ovat olleet
mukana vuorenpoimettumisessa, ne ovat muuttuneet
k o n g 1 o m e r a a 11 i 1 i u s k e i k s i (ks. t.).
Suomessa muuttumattomia k:eja on vain
jotuui-laisten hiekkakivien yhteydessä. P. E.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0666.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free