- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1261-1262

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konglomeraattiliuske ... - Kongo

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1261

Konglomeraatti liuske—Kongo

1262

Konglomeraattiliuske i ks. K o n g 1 o m
e-r a at ti), vuorilaji, joka alkuaan on ollut
konglomeraatti. mutta
on
vuorenpoimettu-misessa muuttunut
liuskeiseksi.
Alkuperäinen rakenne
on milloin enemmän
milloin vähemmän
muuttunut,
mukulat ovat tavallisesti
litistyneitä ja
niiden välimassa on
kiteisten
liuskeit-ten (gneissin tai
kiilleliuskeen y. m.) laatuista. Kumminkin
k:issa-kiu tavallisesti on alkuperäisen soran rakenne
tunnettavissa. Niitä tavataan kaikenikäisissä
liuskemuodostumissa, ja myöskin Suomen
vuori-periissä ne ovat yleisiä. Enimmän niitä on
Tampereen seudun bothnialaisissa sekä Itä- ja
Poli-jois-Suomen kalevalaisissa ja jatulilaisissa
muodostumissa. P. E.

Kongo, ransk. Congo. port. Zaire. 1. Joki
Keski-Af rikassa, laskee Atlantin valtamereen; on
pituudeltaan. 4.640 km. kuudes, vesialueeltaan.
3.«» milj. knr. toinen maapallon joista. K.
alanteen erottaa Sambesi-vesistöstä etelässä
1.300-1,500 m korkea, aaltomainen vlätasanko, josta
lähtien alanne kokonaisuudessaan viettää
pohjoiseen ja luoteeseen. Jättäessään tämän
vlä-tasangon, joka idässä ulottuu kauemmaksi
pohjoiseen kuin lännessä, muodostavat K. ja sen
eteläiset lisäjoet rivin koskia, jotka ovat
jokiliikeu-teen rajoina. Itäisin joista. K. itse, saavuttaa
ylä-t-usangon reunan vasta päiväntasaajan kohdalla.
Varsinainen K.-alanne ei missään, muutamia
poikkeuksia lukuunottamatta, nouse sanottavasti
yli 40U m yli inerenp. K. alkaa kahdesta
lähde-joesta. joista läntisempi on Lualaha
(useiden tutkijain muk. pää joki) ja itäisempi L u
a-p u 1 a (myöhemmin nimeltään Luvua). joka
on pitempi ja vesirikkaampi. Tämä saa
alkunsa Tanganjika- ja Njassa-järvien välisellä
kannaksella, n. 2,000 m yi. inerenp.. virtaa
lounaaseen Baugweolo-järven kautta sekä sitten,
käännyttyään pohjoiseen, läpi Meru- 1.
Mveru-järven (972 m yi. nierenp.). Siitä lähdettyään
se katkaisee Mitumba-selänteen muodostaen
useita koskia, yhtyy etelästä tulevaan Lualabaan,
joka aikaisemmin on saanut lisäjoeu Lufira
Ka-tanga-alueelta. Luvua-Lualaba saa runsaasti
lisäjokia vars. oikealta: Tanganjika-järvestä
L u k u g a- ja E 1 i 1 a- sekä L o \v a-joet. —
Ylä-tasangon rajalla K. seitsemässä S t a n 1 e
y-pu-touksessa laskeutuu 42 ui. tullen siten
varsinaiseen K.-alanteeseen. Putousten alapuolella,
Stan-leyvillen kohdalla. K. on 428 m yi. merenp. —
Nyt K. alkaa suuren polvekkeensa, virraten
luoteeseen. länteen, lounaaseen ja vihdoin etelään.
Tällöin K:n keskijuoksussa lasku on ainoastaan
10 cm 1 km:ltä. mutta leveys nousee 750 in:stä
30- jopa 55 km:iin. Se on aivan täynnä saaria,
aarniometsäin peittämät rannat enimmäkseen
matalat. Sen itäisistä ja pohjoisista lisäjoista
mainittakoon Aruwimi 1. Ituri, Rubi 1.
Itimbiri. M o n gal a. valtava U b a n g i,
joka muodostaa rajan Belgian ja Ranskan
K.-alueitten välillä sekä Sånga. Myös vasem-

Konglomeraauiliusketta.

malta, etelästä, K. saa runsaasti lisäjokia, jotka
kaikki enemmän tai vähemmän selvästi
jäljentävät K:u juoksua; niitä on L o m a m i, L
u-1 o n g o, Ruki (1. Bussira, ylempänä Tsuapa)
sekä Sankurun, Kassain, Kwangon ja Mfinin
yhtymisestä syntynyt mahtava K w a. Sangan
seuduilta alkaen K. jälleen kapenee, ollen
paikoitellen ainoastaan 500-700 m leveä ja rannat tulevat
korkeammiksi. Alapuolella Kwata K:n vedet
kerääntyvät Stanley Pool-järveen (280 m yi.
merenp.), josta lähtien alkaa K:ii murtautuminen
mannerylätasangon kiteisten liuskeitteu ja
gneissin muodostaman reunan poikki.

Tällä 275 km pitkällä matkalla K. laskeutuu
32 suuren kosken kautta 280 m:stä 26 m:iin
yi. inerenp. Sen leveys on paikoitellen ainoastaan
400-255 m. mutta sensijaan se on 40-90 m syvä,
nopeus 13-15 m sek:ssa.

Noki’ii kohdalla alkaa K:n kulkukelpoinen suu.
joka on 6-17 km leveä sekä n. 300 m syvä. Suun
poikki on 6-7 m syvällä särkkä.

K. purkaa mereen n. 75-80.000 mJ vettä sek:ssa,
antaen vielä 300-400 km rannikosta merivedelle
kellahkon värin. K:n ja sen lisäjokien
merkitys alueensa liikenteelle ja kehittymiselle on.
molemmista koskisarjoista huolimatta, suunnaton.
Vesialueen kuljettavain osien pituus on 11,500
km. K:n suupuolen koskien ohi on jo rakennettu
rautatie Matadi’sta Stanley Pooliin.
Stanley-putouksia kiertämään valmistetaan rautatietä
Stanleyvillestä Ponthiervilleen. Näiden
kummankin putoussarjan välisellä K :11a (,.Ylä-K :11a")
kulkee 39 höyrylaivaa, suuputouksen alapuolella
(„Ala-K:lla") välittää liikennettä 11 höyryä.
Lisä-joet ovat kuljettavia lännessä n. 5° et. lev. ja
4° polij. lev. sekä idässä n. 4° et. lev. ja
päiväntasaajan välillä. — K:n suun löysi Diego Cäo
14S2; sen lähteitä ja yläjuoksua selvitti vasta
Livingstone, joka idästä käsin saapui Luapulalle
1368 ja Lualaballe 1869 päättäen ne K:n
lähde-joiksi. Moni kuitenkin luuli niiden laskevan
Niiliin. Vasta Stanley selvitti, tekemällä
uhkarohkean matkansa (1876-77| itärannikolta yliselle
K: He sekä sieltä vesitse K:n suulle,
täydellisesti K.-probleemin ja todensi tuon
uskomattoman K.-polvekkeen olemassa-olon.

Suurin osa K.-joen aluetta kuuluu kahdelle
valtiolle. Ranskalle (ks. Ranskan K.) ja
Belgialle.

2. Belgian K., ransk. Congo beige (ent. K.
valtio VÉtat indépendant du Congo) käsittää
laajan alueen K:sta, Ubangi’sta ja Mbomusta itääu
isoille järville ja Niilille (jossa Englannilta
vuokrattu Lado-alue) sekä etelään K:n syrjäjokien
latvaseuduille. Meren rantaa on ainoastaan 37
km leveä kaistale K.-joen suun pohjoispuolella.
Pinta-ala 2.asi milj. km-, väestö luulta rasti 15 20
milj. — Pinnanmuodostus ks. K. 1.
Geologinen rakenne on vielä suurimmaksi osaksi
tuntematon ja vaikeasti tutkittava, koska
laajat alat ovat paksun rapautumisjätteen,
late-riitin peitossa; Keski-K:ii ympärillä ja
rannikolla on alluviumia ja diluviumia, vähän
ter-tiääriajau kerrostumia, alajuoksun ympärillä on
perusta arkeisia ja paleozooisia muodostumia,
joita myös tavataan m. m. Katangassa.
11-masto. Keskilämpö lisääntyy yleensä
reunustavilta ylätasang.iilta keskustaan päin: v:n
keskilämpö on Vivi’ssä -j-25.i°C. Bangalassa + 26°C:

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0667.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free