Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kongo
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1265
Ko
ngo
1266
lämpimimmän kk:n keskilämpö on tavallisesti
-+- 27° C, kylmimmän + 22°–f 25°:n C tienoilla.
Vuorokautiset lämpövaihtelut ovat hyvin suuret
ja rasittavat; yliitasangolla Meru-järven
pohjoispuolella saattaa päivän lämpö olla + 30°–(- 32°,
yön + 3°. Sadetta tulee Vivi’ssä 1,041 mm,
sadeajat ovat huhtik. ja marrask., varsinainen kuiva
aika kesä-syysk. Sumua on usein,
pilvisyys-prosentti korkea (Vivi’ssä 74 ; vars.
päiväntasaajan tienoilla, missä selvää kuivaa aikaa ei
ole, tekevät paksut pilvet maisemaluonnon
tavattoman synkäksi. Kuivana aikana rajoittaa
näköpiiriä savannipalojen savu. Valkoihoisten
terveydelle on ilma tuhoisa. —
Kasvulli-s u u s. Reuna-ylätasangoilla, vars. lännessä,
etelässä ja koillisessa vallitsevat
savannimaise-mat, luonteenomainen niille yksitellen
kasvava jättiläismäinen baobab 1. apinanleipäpuu.
Keskiosaa peittävät aarniometsät (helpommin
kuljettavat kuin esim. Amazonas-aarniometsät);
sieltä rajoille siirryttäessä tavataan kaikki
näiden kasvullisuusmuotojen väliasteet. —
Eläimistö on tavattoman rikas; mainittakoon
vain elefantti, leijona, sirahvi, sarvikuono,
virtahepo, gorilla, simpanssi, antiloopit,
krokotiili. flamingot, pelikaanit ja lukuisat
käärme-lajit. Väestö kuuluu bantuneekereihin, paitsi
siellä täällä asuvia kääpiökansoja (akka, batua)
ja on jakaantunut hyvin moneen eriluontoiseen,
valtiollista keskitystä vailla olevaan kansaan,
joiden lisääntymistä ja edistymistä
orjametsästyk-set (ensin ameriikkalaisten, sitten egyptiläisten
ja arabialaisten orjakauppiasten toimesta) ovat
paljon ehkäisseet. Heidän keskuudessaan
vaikuttaa monta lähetystä (13S asemaa, n. 600
lähetyssaarnaajaa). jotka koulu-opetuksessa
työskentelevät hallituksen avustamina. Valkoihoisia
maassa oli 1910 3,362, joukossa myöskin
suomalaisia insinööreinä, koneenkäyttäjinä y. m. —
Taloudellisesti Belgian K. on puhdas
kauppasiirtomaa. Alkuasukkaat harjoittavat
maanviljelystä (troopillisen ilmaston tavallisia
viljelyskasveja), metsästystä, kalastusta,
karjanhoitoa sekä siirtomaan viranomaisten
pakotuksesta maan tärkeimmän kauppatavaran,
kautsukin kokoamista; Brasilian jälkeen K. on
maailman tärkein kautsukin tuotantomaa.
Valkoihoisten plantaasi-yritykset ovat enimmäkseen
vasta kokeilu-asteella. Mineraaleja lienee
suuremmassa määrin vain Katanga-alueella. jonka
tavattoman rikkaita kupari- ja mutakerroksia
liikenneteitten puutteessa toistaiseksi vain
alkuasukkaat ovat käyttäneet. Myös lyijyä, tinaa,
rikkiä ja kivihiiltä on tavattu: kultaa viedään ulos.
Liikennetiet. Paitsi aikaisemmin (ks. K. 1)
mainittuja rautateitä on vielä rata Kongon suusta
pohjoiseen Mayombe-maakuntaan; rakennuksen
ja suunnittelun alaisina on useita rautateitä sekä
automobiilitie (1.100 km pitkä) K.-joen ja
Niilin välillä: v. 1910 oli käytännössä kaikkiaan
S30 km rautatietä. Sähkölennätinlinjojen pituus
1909: 1.742 km. K. kuuluu
maailmanpostiliit-toon, postiasemia on 33. Ulkomainen kauppa käy
K.-joen suussa olevain Boman ja Bananan kautta;
ne ovat säännöllisessä hövrylaivayhteydessä
Ant-verpenin, säännöttömässä Liverpoolin. Hampurin,
Rotterdamin ja Lissabonin kanssa. V. 1909
saapui molempiin satamiin 494 yhteensä 610.087
rek.-tonnin vetoista alusta. Koko vienti 1909 teki
78,oi milj. mk.: kautsukki 42,»: milj., norsunluu
6,ss milj., kulta 2,s« milj., palmupähkinät l,s< milj.,
palmuöljy 0,«s milj., kaakao 0,»7 milj., kopaali
0,8; milj. Tuonnin arvo 28,i» milj. mk. (kankaita,
ravintoaineita, metalleja, koneita). Suurin osa
kauppavaihtoa (15,> milj. mk. tuonnista, 52,o»
milj. mk. viennistä) tapahtuu Belgian kanssa. —
Tuloarvio 1910: 39,?s milj. mk., menoarvio 73,m
milj. mk. (siitä 33.s« milj. ylim. menoja),
valtiovelka 1910: 214,tl milj. mk. Raha: belgialainen,
sitäpaitsi kotimaisia arvonmittaajia.
Hallitusta hoitaa Belgian siirtomaaministeri, joka
on puheenjohtaja 14-jäsenisessä
siirtomaaneuvos-tossa; tulo- ja menoarvio-ehdotus on jätettävä
Belgian edustajakamariu tarkastettavaksi.
Paikallisen hallinnon etunenässä on Bomassa asuva
kenraalikuvernööri, jonka alaisia ovat komissaarit,
kukin hallintopiirissään; näitä on 14: Banama. Boma,
Matadi. Katarakti-piiri. Stanley Pool, Kwango
Oriental, Lualaba-Kassai. Ekvator-piiri. Leopold
II:n järven piiri, Bangala, TJbangi, Uelle,
Pro-vince Oriental, Aruwimi sekä vuokra-alue Lado.
V. 1908 oli maassa 307 hallinnollista asemaa. —
Järjestyksen ylläpitämiseksi koottu
sotavoima käsittää n. 16.000 miestä alkuasukkaita,
joita ohjaavat eurooppalaiset upseerit (1910).
Lippu: sininen, keskellä keltainen
viisikärki-nen tähti. — Historia. K.-valtio on Belgian
kuninkaan Leopold II:n luoma. Hänen
toimestaan järjestäytyi Comité (Vétudes du
JJaut-Congo (v:sta 1882 Association Internationale
du Congo), jonka tarkoituksena oli Stanlevn
retkellään 1876-77 löytämien alueitten tutkiminen ja
käyttäminen. Stanley sai tehtäväkseen järjestää
alueen hallinnollisesti, perustaa asemia, tehdä
sopimuksia neekeriruhtinaitten kanssa y. m.
Berliinin Kongo-konferenssissa (1884-85)
vallat suostuivat riippumattoman K.-valtion
perustamiseen ; sen hallitsijaksi tuli Leopold II.
Valtio julistettiin puolueettomaksi ja sen kaupan
tuli olla vapaana kaikille kansakunnille:
jälkimäinen säädös jäi kuitenkin paperille. Valtiolle
osoittivat jo heti alussa arabialaiset
orjakaup-piaat vihamielisyyttä. Berliinin konferenssi oli
kieltänyt orjakaupan ja 1891-94 käytiin heitä
vastaan sotaa; johtajana oli heillä orjakauppias
Tippu Tip, pääpaikkana Nyangwe, ylisen Kongon
varrella. Myöhemmin on rauhattomuuksia tämän
tästä puhjennut alkuasukasten keskuudessa, syynä
on ollut hallituksen osoittama kovuus, joka
varsinkin ilmeni kautsukin pakollisessa keräyksessä.
Kertomukset alkuasukkaita kohtaan harjoitetuista
julmuuksista saattoivat v:sta 1903 Euroopassa
laajat piirit kuohuksiin, erittäinkin Englannissa,
missä järjestyi liitto Congo reform
association, K.-valtion hallinnon uusimista varten. Kun
Leopold II:n toimituttamista tutkimuksista
huolimatta yleinen mielipide ei tyyntynyt, tarjoutui
kuningas luovuttamaan K.-valtion Belgialle
siirtomaaksi korvausta vastaan. Kun
lunastussummasta oli sovittu 1908, julistettiin helmik.
1909 K.-valtio Belgian siirtomaaksi.
3. Aikoinaan kukoistava
neekerikuningas-kunta alisen K:n eteläpuolella, nykyisessä
Portugalin Angolassa. Sen asukkaat kääntyivät jo
varhain kristinuskoon, mutta vain nimellisesti
(polygamia yleinen). Pääkaupunki Mbanzi 1.
San Salvador, on nyk. mitätön kylä;
1500-lu-vulla siinä sanotaan olleen 40,000 as. [A. J. Wau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
