- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1267-1268

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kongo - Kongokonferenssi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1267

Kongokonferenssi—Konia

1268

ters. ..Bibliographie du Congo" i 1S961; Cattier.
..Étude sur lu situation de 1’litat indépendant du
Congo" ilOOti); Morel. ..King Leopold’s rule iu
Africa" (10041. sama, ..Ked rubber" 11906) :
Cer-noldi. ,.La questione congolese" (1907): Wauters,
,.I.État indépendant du Congo" (18991 :
Goffart-Morrissen, ..I-e Congo: géographie physique.
poli-tique et économique" (1908).] E. E. K.

Kongokonferenssi ks. Kongo 2.

Kongopuna. ensimiiinen kivihiilitervan
tislaus-tuotteista valmistettu, suorastaan 1.
substantiivi-sesti (sideaineetta, peitatta) puuvillaa värjäävä
väriaine. Sen keksi 1SS4 Paul Böttger.
Kongo-puna syntyy diatseroidusta bentsidiinistä ja
naf-tionihaposta. Se värjää sekä eläin- että
kasvikuidut hyvin voimakkaan punaiseksi. Valoa,
pesua ja eritoten happoja sen värjäykset kestävät
huonosti. Jälkimäisten vaikutuksesta ne käyvät
sinisiksi väriltään. Tähän tosiasiaan perustuu sen
käyttö happojen indikaattori- 1.
merkitsijä-aineena. Väriaineena käytetään sitä nykyään
varsin vähän. V. 1".

Kongo-valtio ks. Kongo.

Kongoväriaineet, eräät diatsoväriaineet. joita
käytetään puuvillavärjäyksessä sekä myöskin
indikaattorina. ’ (S. V. H.)

Kongregatsioni lat. congregä’tiö = yhdistys),
yhdistys, kokous, liitto. Roomalais-katolisessa
kirkossa sanaa käytetään varsinkin
luostariliitto-jen nimenä. Ensimäinen niistä syntyi Benedictus
Ntirsialaisen vaikutuksesta; myöhemmin
seurasivat sistersiläiset. fransiskaanit, dominikaanit
v. m. esimerkkiä. Varsinaisten munkkiliittojen
rinnalla on myöskin maallikkokongregatsioneja
(enngregationes sæeulares), joiden jäseniltä joko
ei ollenkaan vaadita lupauksia tai suuresti
lievennetyssä muodossa. Vihdoin käytetään k.-sanaa
merkitsemään kardinaaliköllegiumiin (ks.
Kardinaali) kuuluvia valiokuntia, joiden
tehtävänä on hoitaa kirkollisen hallinnon eri
haaroja. Tärkeimmät niistä ovat Congregatio Kandi
officii 1. inquisitionis harhaoppien tutkimista
varten. Congregatio indicis kirjasensuuria varten.
Congregatio de propaganda fide lähetystyötä
varten. Congregatio eardinalium Concilii
Triden-tini interpretum Tridentin kirkolliskokouksen
päätösten toimeenpanemista ja selittämistä
varten. [Heimbucher. ..Die Orden und
Kongregatio-nen der katholischen Kirche" (1896).]

A. ■!. P o.

Kongregatsionalistit ks.
Independentit.

Kongressi (ransk. eongrès, engl. congress. <
lat. congre’ssus = kokous), juhlallinen, eri maista
kokoontuneiden henkilöiden kokous, jossa
osanottajat joko omissa nimissään tai edustajina
käsittelevät tieteellisiä, yleishumaanisia y. m. s.
kysymyksiä (vrt. Kansain välisetko n
gres-sit). 1. Kansainoik. Useiden eri valtioiden
hal-litsijain tai valtuutettujen kokous, jonka
tarkoituksena on rauhanpäätöksen aikaansaaminen tai
rauhanpäätöksen aiheuttaman asiaintilan
selvittäminen tai muiden kansainvälisten kysymysten
ratkaiseminen. Tällaisia kokouksia sanotaan
usein myöskin konferensseiksi.
Juhlallisemmista ja tärkeämmistä, sellaisista, joissa
kaikki suurvallat ovat edustettuina, käytetään
kuitenkin kongressi-nimitystä. Ensimäinen
eurooppalainen rauhankongressi oli se, joka 1640-

luvulla oli koolla Mtinsterissä ja Osnabrilckissä
ja joka sai aikaan Westfalenin rauhan 1648.
Myöhemmistä k:eista mainittakoon Wienin k.
(1814-15) ■ Pariisin k. (1856) ja Berliinin k.
(1878). K:n tai konferenssin puheenjohtajaksi
valitaan tavallisesti sen maan edustaja, jonku
alueella kokous pidetään. Päätöksen
aikaansaamiseksi niissä pääkysymyksissä, joiden ratkaisua
varten k. tai konferenssi on kutsuttu kokoon,
vaaditaan täydellinen yksimielisyys. — 2.
Valtin-oik. Useissa Ameriikan tasavalloissa
kaksikamarisen eduskunnan yhteinen nimi. Näin on laita
esim. Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa.
Argentiinassa. Brasiliassa ja Chilessä. Myöskin
Ranskassa sanotaan koko eduskuntaa k:ksi
(kansalliskokoukseksi), kun sen molemmat osastot,
senaatti ja edustajakamari, yhtyvät yhteiseksi
kokoukseksi valtiosäännön tarkastusta tai
presidentin valitsemista varten. J. F.

Kongressikudos, melkein läpinäkyvä pieni
ruutuinen kangas, jota käytetään kuvio-ompeluk
sessa pohjakankaana. Nimitetään usein myös
viliakanavaksi. E. J. S.

Kongressi-Puola, se osa ent. Puolan
kuningaskuntaa. joka Wienin kongressissa 1815
annettiin Venäjän keisarille hallittavaksi
perustuslaillisena kuningaskuntana; menetti vv:n 1830-31
kapinan johdosta erikoisen valtiosääntönsä 1832.
ks. Puola, historia. G. R.

Kongruentti (lat. eongruens = yhtenevä) ks.
Yhteellinec.

Kongruenttinen (lat. eongruens = yhtenevät
ks. Y h t e e 11 i n e n.

Kongsberg [ ierj], kaupunki Etelä-Norjassa,
Buskerudiu amtissa, lounaiseen Kristiaaniasta
Numedalslaagenin kummallakin puolen: 5.696 as.
(1900). Valtion omistama asetehdas ja
rahapaja. Rautatie. — K:n historia liittyy sen
vieressä oleviin hopeakaivoksiin.
Hopea-kerrokset keksittiin 1623, seur. v. perustettiin K.
Omistaja v:sta 1683 oli kruunu: kaivosten
loistokausi 1760-70. Senjälkeen ne tuottivat tappiota
ja lakkautettiin joksikin aikaa. V. 1907
murrettiin 1.757 tonnia hopeamalmia. arvoltaan 784.000
mk. (E. E. K.)

Kongsvinger, kaupunki Norjassa. Hedemarke
nin amtissa Glommenin oikealla rannalla
Tukholma-Kristiaanian radan varrella
(tulliasema), 33 km Ruotsin rajasta, 1620 as. (1907).
Kaupungin vieressä on K:n linnoitus, joka
johtaa alkuperänsä jo 1628 mainitusta ..Vinger
skans"ista. V. 1823 määrättiin linnoitus
riisuttavaksi. 1800-luvun lopulla norjalaiset ryhtyivät
sitä uudelleen varustamaan, mutta Karlstadin
sopimuksen mukaan (v:lta 1905) ei linnoitusta
saa laajentaa.

Kong-tse ks. Konfutse.

Konia [-Ö-] 1. Koni j eli. vanhan ajan
/Aroni on, lat. Ieonium, Vähän-Aasian eteläosassa,
samannimisen turkk. vilajeetin (102.100 km!.
l.a«> milj. as.) pääkaupunki, 1,027 m yi. merenp..
usean puron kastelemassa, reheväkasvuisessa
seudussa. keskellä muuten aroluontoista maisemaa;
60,000 as. K. on menettänyt entisen
suuruutensa. mutta on yhä edelleen tärkeä
kauppa-ja liikennekeskusta (karavaaniteitä sekä
Bagdad-rata). harjoittaen myös matto- ja
nahkateollisuutta. — K:n loisto-ajoilta on runsaasti
muistomerkkejä: suurenmoisia sekä teknillisessä että

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0670.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free