- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1269-1270

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konidio ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1269

taiteellisessa suhteessa ovat monet moskeiat
(Ka-ratni. rak. 1251. Ala-eddin 1219-20. Selim
1512-50), seldzukki ruhtinasten palatsit sekä
monet haudat : näillä käy lukuisasti
pyhiinvaeltajia. — K. mainitaan jo kreikkalaisten taruissa,
roomalais-ajalla -ie oli Colonia .Elia Badriana,
tuli seldzukkien aikana (Suleimanin toimesta,
k. 1086) mahtavan Ikonium 1. Rum nimisen
valtakunnan keskustaksi. Kuuluisa on sen
hallitsijoista varsinkin Ala-eddin Kai Khobad
(1219-36). K. oli loistavan, taidetta suosivan
hovin asuinpaikka ja kauppayhteydessä Italian
kaupunkien kanssa; kolmen ensimäisen
ristiretken aikana se kesti monta taistelua. V. 1307
osmanit valloittivat K:n. V. 1832 Egyptin pasa
Ibrahim voitti K:n luona Turkin suurvisiirin.

(E. E. K.)

Konidio ks. T t i ö.

Koniecpolski [konjetspohkij, Stanislaw
(1591-1646). puol. sotapäällikkö, mahtavaa
ylimyssukua. joka miespuolelta sammui 1700-luvun
alkupuolella, taisteli kuuluisan 2filkie\vski’n kanssa
tatarilaisia ja turkkilaisia vastaan ja joutui
1620 kolmeksi v:ksi turkkilaisten vangiksi.
Puolan sotajoukkojen ylipäällikkönä hän taisteli
Puola» Preussissa, nyk. Länsi-Preussin maakunnassa
Kustaa Aadolfin johtamia ruotsalaisia vastaan.
V. 1627 hän valloitti Putzigin ja pelasti siten
Danzigin joutumasta ruotsalaisten käsiin, mutta
vetäytyi sitten leiriin Liebsehaun luo. V. 1629
hän kuitenkin löi Kustaa Aadolfin Stumin
luona, jolloin Kustaa Aadolf oli vähällä joutua
vangiksi. Niinikään K. otti tehokkaasti osaa nii
hin keskusteluihin, jotka johtivat Stumsdorfin
rauhaan 1635 Kapinaan nousseet kasakat hän
kukisti useaan kertaan ja löi tatarilaiset ja
turkkilaiset useissa taisteluissa. K. oli Puolan
suurimpia sotaherroja 1600-luvulla. ,/. J. H.

Koniferiini havupuiden (Coniferae) nesteessä
oleva glykosidi (C„H=,0S+2H=0), joka hapettuu
glukovanilliiniksi. K:ia on myös parsassa.
Laimeiden happojen tai emulsiinin vaikutuksesta se
hajoaa, svnnvttäen konifervlialkoholia ja
glukoosia. " ’ s. v. n.

Koniini, Conium maculatum kasvin lehdistä
saatu, mutta myöskin keinotekoisesti valmistettu
alkaloidi, jolla on hyvin myrkylliset,
kurare-alkaloidia muistuttavat vaikutukset.

Koninck, holl. taiteilijasuku. Huomatuimpia
jäseniä ovat Rembrandtin vaikutuksen alaiset
taidemaalarit ja etsaajat:

Salomon K. (1609-56), tehnyt muoto-,
laatuja historiakuvia, noudattaen ja usein suorastaan
jäljentäen Rembrandtin varhaisempaa
maalaus-tapaa. Ateneumissa on häneltä turbaanipäisen
vanhan miehen ja mustapukuisen vanhan naisen kuvat.

Philips K. (1619-88). edellisen serkku,
myöskin laivurina toiminut muoto- ja laatukuvaaja
sekä ennen kaikkea meheväväristen ja
valaistukseltaan vaikuttavien laajojen hollantilaisten
tasankomaisemien maalaaja. Kuuluu Rembrandtin
,.koulun" hienoimpiin luonnonkuvaajiin.
Maisemia Berliinissä. Amsterdamissa. Lontoossa y. m.:
omatekoinen muotokuva Firenzen
Uffizi-galle-riassa. E. R-r.

Konjakki (cognac), Ranskan kaupungin
Cog-nac’in mukaan nimensä saanut rypäleviina.
viinistä tislattua alkoholia, joka on miedonnettu
melkein yhtä suurella määrällä vettä; samaa ni

1270

niitystä käytetään myös konjakkia jäljittelevistä
spriisekoituksista. K. sisältää 45-60
tilavuusprosenttia alkoholia. Sitä valmistetaan etupäässä
Ranskassa, mutta myös Espanjassa, Portugalissa
ja muissa viinimaissa. Paraat lajit saadaan
Cognaein seuduilta. — Viini on ensin saatava
määrättyyn käymisasteeseen, jotta k. saisi
oikean tuoksunsa. Oikea k. on alkuaan väritöntä,
mutta se saa vaaleankeltaisen värinsä siitä, että
sen annetaan seista tammitynnöreissä. Suurin
osa kaupassa olevasta k:sta on väärennettyä,
valmistettua viljasta tai perunoista poltetusta
palo-viinasta. johon on sekoitettu aromaattisia öljyjä.
Viinikauppiailla on lukuisia salaisia
sekoitusohjeita väärennetyn k:n valmistamiseksi.

Konjektuura (lat. conjectiVra), todennäköi
syvsperusteiden mukaan ehdotettu lukutapa jossa
kin teoksessa. K o n j e k t u r a a 1 i k r i t i i k k i.
kritiikki, joka todennäköisyysperusteilla kokee
parantaa käsikirjoituksissa olevia turmeltuneita
lukutapoja tai täyttää niissä olevia aukkoja.

Konjektuuri ks. K o n j e k t u u r a.

Konjugatsioni (lat. conjugà’tiö =
yhteenliittäminen). verbin taivutus 1. käyttäminen
finiitti-niuodoissa, s. o. eri persoonissa, luvuissa, ajallis-,
tapa- ja päämuodoissa. Näiden k.-muotojen
vastakohtana ovat verbin iniiniitti muodot (ks. t.)
deklinatsionimuotoja. A. K.

Konjugeerata (lat. conjugä’rc liittää yhteen),
taivuttaa verbiä, käyttää sitä eri
konju-gatsionimuodoissa. ks. Konjugatsioni.

A. K.

Konjunktiiva, silmän sidekalvo, ks. S i lm ii.

Konjunktiivi (lat. conjnncti’vus,<’
conju’n-gere = sitoa yhteen), useissa indoeur. kielissä
tavattava verbien moodi, joka indikatiivin
vastakohtana esittää tekemisen epätodellisena,
ajateltuna. esiintyen varsinkin monissa sivulauseissa
ja epäsuorassa kertomuksessa. K:ksi nimitettiin
eiriea i"vös suomen poteutsiaalia ja
konditsio-naalia, jotka merkitykseltään osittain vastaavat
tätä indoeur. kielten moodia. .4. K.

Konjunktivitis, sidekalvotulehdus. ks.
Silmätaudit.

Konjunktsioni (lat. conju’nctiö = yhdistys),
sidesana, taipumaton partikkeli, joka
yhdistää lauseita ja lauseenjäseniä. K:t ovat joko
rinnastavia, jotka yhdistävät
yhdenvertaisia lauseita ja lauseenjäseniä, tai alistavia,
jotka aloittavat sivulauseita ja yhdistävät niitä
niiden päälauseiliin. Rinnastavia k :eja on k o p
illatiivisi a (ks. t.), d i s j u n k t i i v i s i a
(ks. t.). a d v e r s a t i i v i s i a (vastakohtaa tai
rajoitusta ilmoittavia, esim. mutta, vaan, paitsi),
k o n k 1 u s i i v i s i a (ks. t.) ja e k s p 1 a n a t i
i-visia (selittäviä: sillä, näet, nimittäin).
Alistavia k:eja on e k s p 1 i k a t i i v i n e n (yleiseen
alistava: että, esim.. Olipa hyvä. että tulit"),
k o n s e k u t i i v i s i a (ks. t.), finaalisia
(tarkoitusta, aikomusta ilmoittavia: jotta, että.
esim. „Lue, jotta opit"), kausaalisia (syytä
ilmoittavia, esim. koska, sentähden että),
temporaalisia (aikaa ilmoittavia, esim. kun.
kunnes, jahka, ennenkuin),
konditsionaali-s i a (ks. Konditsionaali),
konsessii-v i s i a (ks. t.), komparatiivisia
(vertaavia, esim. kuin, niinkuinI ja
interrogatiivi s i a (kysymystä ilmoittavia, esim. -ko, -kö.
tokko). ’ A. K.

Konidio—Konjunktsioni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0671.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free