Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konidio ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1271
Konjunktuuri—Konkordaatti
1272
Konjunktuuri (ransk. conjoncture < lat.
con-i’ngere = sitoa yhteen, yhdistää), erityisten
seikkaili ja tapausten yliteensattumus. —
Konjunktuuri p o I i t i i k k a, valtiotaito, jonka ainoana
päämääränä on vallan saavuttaminen ja vallassa
pysyminen ja joka tätä päämäärää silmällä pitäen
sovittaa toimintansa hetkellisten olosuhteitten
mukaan. — Konjunktuuri t, kauppat., ne
toiveet, mitkä markkinoilla vallitseva tila,
erityisesti tarjonnan ja kysynnän keskinäinen
suhde, antaa liikeyritysten menestymisestä. Kun
kysyntä on tarjontaa voimakkaampi, on
tavaroilla hyvä menekki ja hinnat nousevat. Silloin
konjuuktuurien sanotaan olevan hyvät (suotuisat,
edulliset) : päinvastaisessa tapauksessa ne ovat
huonot (epäsuotuisat, epäedulliset). Sellaisiin
tavaroihin kuin viljaan, kahviin, puuvillaan y. m.
nähden konjunktuurit riippuvat
luonnonsuli-teista, jotka vaikuttavat sadon suuruuteen ja
laatuun. Jos esim. viljan sato tulee niukka,
niin hinnat nousevat, ja silloin konjunktuurit ovat
edulliset varsinkin niille kauppiaille, joilla vielä
on vanhaa huokeammalla hinnalla hankittua viljaa
varastossa. Konjunktuurit saattavat vielä olla
riippuvaisia esim. tullipolitiikasta,
kuljetuskustannuksista, suurten kansankerrosten ostokyvyn
vaihteluista, valtiollisista tapauksista (varsinkin
sodan tai rauhan mahdollisuudesta) ja tätä nykyä
myöskin työnantajain ja työntekijäin
keskinäisestä suhteesta. Jos esim. joissakin seuduin
vallitsevan lakon tai työnsulun johdosta jonkun
tavaran tuotanto ja tarjonta vähenee, on seurauksena
hintain nousu, joka koituu muualla asuvien
tuottajain eduksi. — Konjunktuurivoittoon
se voitto, minkä joku voi saavuttaa
konjunk-tuurivaihteluiden aiheuttamasta hintain noususta
tai laskusta. Tällaista voittoa pyritään
saavuttamaan n. s. spekulatsioni- 1. keinottelukaupassa,
jota harjoitetaan varsinkin suurten
liikekeskusten pörsseissä. J ■ F.
Konkaavi (lat. concavus) ks. Kovero.
Konkan (Concan), alue Etu-Intian
länsirannikolla, 620 km pitkä, ainoastaan 3-70 km leveä.
Suurin osa siitä on välittömästi Intian
hallituksen alaista: Bombay sekä piirikunnat Ratnagiri,
Kolaba ja Thana. Lisäksi on 3 suojelusvaltiota
ja Portugalin siirtomaa Goa. (E. E. K.)
Konkkalan parantola, Konkkalan tilalla,
Kärstilänjärven rannalla n. 7 km Viipurista
koilliseen : perustettu 1911 (kaksisiipinen
päärakennus kolmikerroksinen; omistaja viipurilainen
o.-y.), tarjoo lepoa ja hoitoa hermostuneille ja
sairaille (ei tarttuvatautisille) käyttämällä
fysikaalisia käsittelytapoja, kylpyjä, liikuntoa.
Hoi-dokkaat (vastaanotetaan n. 100) ovat suureksi
osaksi olleet venäläisiä ja saksalaisia. (E. E. K.)
Konklaavi (lat. conchVve = kammio),
huoneisto paavin vaalin toimittamista varten; myös
sinne kokoontunut kardinaalien kokous. K. on
pidettävä aina samassa paikassa, jossa paavi on
kuollut, ja on jo vuosisatoja miltei poikkeuksetta
tapahtunut Vatikaanissa, ks. Paavin vaali.
Konkludenttiset teot > lat. concUVdcre = tehdä
johtopäätös), sellaiset teot. joista voi päättää
määrätyn tahdon olemassaolon, vaikkei sitä
suorastaan lausuta: esim. velkoja lähettää
velalliselle rikkirevityn velkakirjan, josta ilmenee tahto
antaa velan raueta. K. teoilla on oikeudellisessa
suhteessa huomattava merkitvs. K. K-a.
Konknidi.
Konklusiivinen (lat. conclüsVvus, < conclü’-
siö = johtopäätös) konjunktsioni, syyn ja
seurauksen suhdetta, johtopäätöstä ilmoittava
rinnastava sidesana, esim. sentähden, siksi, siis,
niinmuodoin („01in sairas, siksi en tullut").
A. K.
Konklusioni (lat. < conclu’dere), „sulkemi
nen", päätös. Log., johtopäätös eli päätöslause,
joka lausuu päätelmän tuloksen. Yleisessä kielessä
= johtopäätös yleisemmässä merkityksessä.
Retoriikassa puheen päätös eli loppulauselma;
myöskin lausejakson taidokkaasti muodosteltu päätös.
Konkoidi (kreik. korjkhè = simpukka, ja
ei-<Zos = muoto), kreikkalaisen matemaatikon
Niko-medeen (noin 200 e. Kr.)
keksimä neljännen asteen.
käyrä viiva, jonka avulla
hän ratkaisi kaksi
kuuluisaa probleemia, nimittäin
kulman kolmijaon ja
kuution kahdistamisen. K:11a on seuraava
ominaisuus. Jos tunnetusta pisteestä A (kuva)
piirretään mielivaltainen säde AP’, joka leikkaa
tunnettua OX-suoraa J/ pisteessä ja tästä alkaen
erotetaan säteestä suoran kummallekin puolen
kaksi yhtä suurta janaa PM ja P’M, joiden
suuruus on määrätty, niin k. on P ja P’
pisteiden geometrinen ura. K:lla on siis kaksi
haaraa, yksi OX-suoran kummallakin puolen. K :11a
on erilainen muoto sen mukaan, onko tunnettu
jana (PM) pienempi, yhtäsuuri tai suurempi kuin
kohtisuora AO. Kuva 1 esittää ensimäisen
tapauksen. Toisessa tapauksessa k. tekee
A-pis-teessä terävän kärjen ja kolmannessa
tapauksessa saman pisteen luona silmukan. U. S:n.
Konkoly-Thege, M i k 1 6 s [koT)koli-tägä [-mik-lös]-] {+mik-
lös]+} (s. 1842), unkar. tähtitieteilijä. Oli ensiksi
merimies, rakennutti 1870-luvulla observatorin
O-Gyalla nimiselle maatilalleen Unkarissa,
antautuen etupäässä astrofysikaalisia ja
spektroskooppisia havaintoja tekemään. Tulokset näistä
havainnoista, jotka koskevat auringonpilkkuja,
kiintotähtispektrejä, pyrstötähtiä, lentotähtiä
y. m., hän on esittänyt joko eri aikakauskirjoissa
olleissa lukuisissa julkaisuissa tai v:lta 1879 asti
toimittamassaan ansiokkaassa sarjassa
..Beobach-tungen am astrophysikalischen Observatorium in
O-Gyalla in Ungarn". Tunnetut ovat hänen
kirjoittamansa suuret teokset ,,Praktiselle Anleitting
zur Anstellung astronomisclier Beobaehtungen"
(1883). ..Praktiselle Anleitting zur
Himmels-photographie" (1887) ja „Handbuch für
Speetro-skopiker" (1890). K., joka 1890 nimitettiin
Budapestin meteorologisen laitoksen johtajaksi, on
lahjoittanut observatorinsa valtiolle: ottanut
myöskin. valtiopäivämiehenä. osaa valtiolliseen
elämään. n. R.
Konkordaatti (lat. concordä’re = saattaa
sovintoon), sopusointu, sopimus. Erityisesti
käytetään sanaa merkitsemään kirkon ja valtiovallan
välillä tehtyjä sopimuksia, jotka määrittelevät
kirkon asemaa jossakin valtiossa. Aikaisemmin,
jolloin piispat olivat samalla maallisia ruhtinaita,
he tekivät usein lääniherrainsa kanssa
sopimuksia oman hiippakuntansa kirkollisista oloista :
nykyään sanotaan ainoastaan paavin tekemiä
sopimuksia konkordaateiksi. Kuuluisimmat
kon-kordaatit ovat seuraavat: keisari Henrik V:n
ja paavi Calixtus IT:n 23 p. syysk. 1122 tekemä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
