Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konkordanssi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1273
Konkordanssi Konkurssi
1271
Wormsin k., joka lopetti n. s. investituurariidan
<ks. I n v e s t i t u u r a); Konstanzin
kirkolliskokouksen aikana Martinus V:n 2 p. toukok.
H1S Saksan ja Hanskan sekä 12 p heinäk. 1418
Englannin hallitusten kanssa tekemät k:t;
Nikolaus V:n ja Saksan keisarin Fredrik IIX:n 17 p.
Iielmik. 1448 tekemä Aschaffenburgin 1. Wienin
k.: Leo X:n ja Ranskan kuninkaan Frans I:n 18
p. elok. 1516 tekemä k.; Pius VII:n ja Ranskan
tasavallan ensimäisen konsulin Napoleon
Bona-parten 15 p. heinäk. 1S01 tekemä k., joka laski
perustuksen Ranskan kirkon asemalle
kokonaiseksi vuosisadaksi: sekä 5 p. kesäk. 1817
Baie-rin. 23 p. maalisk. 1827, 16 p. maalisk. 1851, 19 p.
kesäk. 1851 Toscanan ja 18 p. elok. 1855
Itävallan kanssa tehdyt k:t. Uudenaikaisen
valtioaat-teen mukaan kirkon ja valtion välinen
konkor-daatti on oikeudellisesti mahdoton, koska valtio
ei voi omalla alueellaan tunnustaa mitään itsensä
rinnalla tasa-arvoista laitosta. Sentähden on
viimeisinä vuosikymmeninä k:t useimmissa maissa
kumottu ja katolisen kirkon asema järjestetty
valtiollisen lainsäädännön kautta. [Bornagius,
..Cber die rechtliehe Natur der Konkordate"
(1870); Balve. ,.Kirche und Staat in ihrén
Verein-barungen" (2:nen pain. 1881); L. König, „Pius
VII. Die Säkularisation und das
Reichskonkor-dat" (1904).] A. J. P-ä
Konkordanssi (lat. concorda’ntia, <
concor-dä’re = saattaa sopusointuun). 1. Teol., luettelo
kaikista niistä yhden tai useamman kirjan
teksti-kohdista. joissa jokin sana. sananmuoto tai
samanlaisia ajatuksia tai käsitteitä esiintyy.
Tällaiset luettelot ovat aakkosellisesti järjestetyt ja
niitä on kahta lajia: verbaali- (sana-)
konkordansseja (sanoista ja sananmuodoista)
ja reaali- (asia-) konkordansseja
(ajatuksista ja käsitteistä). Varsinkin Raamatun
käsittelyn helpottamiseksi on laadittu
konkordansseja.
2. Geol.. vallitsee kerrosryhmässä, jossa
yksityiset kerrokset ovat keskenään
yhdensuuntaisina asettuneet päällekkäin. K. todistaa
kerrostumisen keskeymätöntä jatkumista; sen
vastakohta on diskordanssi (ks. t.). P. E.
Konkordia (lat. conco’rdia = sopu), yhdistys,
joka antaa stipendejä nuorille naisille, jotka
haluavat harjoittaa opintoja tai hankkia itselleen
tietoja valmistuakseen johonkin käytännölliseen
ammattiin: perustettu 1885 tohtori Rosina
Heikelin ja neiti Fanny Palménin aloitteesta.
Yhdistyksen kahden stipendirahaston varat ovat tätä
uykvä (1912) n. 188.000 mk. Näistä varoista
päätettiin 1911. että ne. sittenkuin ne ovat
kasvaneet kahdeksisadaksituhanneksi markaksi, on
jaettava tasan suomen- ja ruotsinkielisten
kesken. Sitäpaitsi on yhdistyksellä käytettävänään
neljä lahjarahastoa: J. Ph. Palménin
muistorahasto, Fanny Palménin muistorahasto,
sivisty-neitten hourujenlioitajain ja naislääkärien
stipendirahastot, joiden varat ovat yhteensä n.
85,000 mk.
Konkreettinen (lat concref tus oik. = yhteen
kasvanut, kovettunut, tiheä. < concre’scere =
kasvaa yhteen, kovettua) esine on havaittu
olevainen semmoisenaan, kaikkine yksilöllisine
ominaisuuksineen. ajateltuna ikäänkuin ne kaikki
olisivat erottamattomasti siihen „kiinnikasvaneet";
vastakohtana ovat abstraktiset käsitteet.
jotka erottavat esineen eri ominaisuudet
toisistaan ja ajattelevat niitä erikseen (ks. A b s t r
a-h e e r a t a). A. Gr.
Konkrementti (lat. concrc’scerc = kasvaa yli
teen), kivi tai muu kovanpuoleineu
muodostuma, jollaisia tavataan virtsarakossa,
sappirakossa y. m. paikoissa.
Konkretsionit (lat. concre’sccre - kasvaa
yhteen), savi-, kalkki- tai hiekkavuorilajeissa
tavattavat kivennäismyhkyrät, jotka aineeltaan
ovat toista kuin vuorilajin pääosa. Ne ovat
syntyneet sillä tavoin, että vuorilajin huokosissa
kiertävistä vesiliuoksista ainetta on kiteytynyt
määrättyihin kohtiin ja kiteytymisen kerran
alettua on paljon samaa ainetta kokoontunut
noiden keskuksien ympärille. K. ovat
muodoltaan milloin pallomaisia tai linssimäisiä,
milloin omituisen oikullisia, niinkuin ne savessa
esiintyvät kalkki-k:t, joita nimitetään
marle-koiksi tai imatrankiviksi. Tavallisimpia ovat
paitsi kalkki-k:eja, pyriitti-k. savessa,
fosforiitti-k. kalkkikivessä ja limsiö-k. liidussa. F. E.
Konkubinaatti (lat. concubiniVtus), sekä
roomalaisessa että vanhassa germaanilaisessa
oikeudessa sallittu sukupuolinen yhdyselämä, joka ei
ollut varsinaisen avioliiton veroinen, syrjäavio.
— K o n.k u b i i n i, jalkavaimo. ks.
Avioliitto.
Konkurrenssi (ransk. concurrence, < lat.
con-cu’rrere = juosta eri talloilta yhteen), kilpailu
(ks. t.). — K o n k u r r e e r a t a, kilpailla. —
Konkurrentti, kilpailija.
Konkurssi (lat. concu’rsus = yhteenjuoksu) 1.
vararikko, oikeudellisesti järjestetty
menettely, jonka kautta velallisen omaisuus yhdellä
kertaa luovutetaan hänen velkojainsa
tyydyttämiseksi suhteellisesti kunkin saatavan suuruuden
mukaan. Sellainen järjestetty menettely on
välttämätön, kun velallisen omaisuus ei riitä
tyydyttämään kaikkia velkojia, jolloin toinen velkoja
on estettävä hyötymästä toisen kustannuksella,
ja tällöin voidaan kyllä kohtuussyistä eräille
saataville myöntää etuoikeus (ks. t.) toisten
edellä. K. on oikeudelliselta luonteeltaan
prosessia, sekä varsinaista tuomioistuimen edessä
tapahtuvaa oikeudenkäyntiä että
toimeenpano-prosessia 1. eksekutsionia, mutta sillä on
myöskin huomattavia aineellisoikeudellisia
vaikutuksia. jonka vuoksi k.-oikeus jakaantuu sekä
muodolliseen että aineelliseen k.-oikeuteen.
K.-oikeudenkäynti on nopea ja muutenkin tavallisesta
riita-asiain oikeudenkäynnistä melkoisesti eroava
eikä k.-eksekutsionikaan tavallisesti tapahdu
täytäntöönpanoviranomaisten toimesta.
Eksekutsio-nina k. on luonteeltaan yleiseksekutsionia, s. o.,
se koskee velallisen koko omaisuutta ja kaikkia
velkojia, mutta k. voi joskus kohdistua vain
osaan velallisen omaisuutta ja erinäisiin
velkojiin. niinkuin perintöä luovutettaessa perillisiin
nähden on laita ja yhtiömiehiin nähden yhtiön
konkurssissa, ja sitä sanotaan silloin
erikois-konkurssiksi vastakohtana varsinaiselle 1.
y 1 e i s k o n k u r s s i 11 e. Joskus, esim.
Ruotsissa, käytetään k.-nimitystä poikkeuksellisesti
eräissä tapauksissa myöskin tavallisesta
ulosottomenettelystä. Periaatteellisesti edellyttää k.
useita saamamiehiä, mutta yhdelle ainoallekin
se voi olla tavallista ulosottoa edullisempi, jos,
niinkuin meillä ennen uutta ulosottolakia oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
