- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1275-1276

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konkordanssi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1275

Konkurssi

127ti

laita, velallista jälkimäisessä ei voi velvoittaa
valalla v ahvistamaan pesäntilaansa.
Konkurssivelallinen on henkilö, jonka omaisuus 011
k:iin luovutettu, siihen osaaottavat
saamamiehet konkurssisaamamiehiä,
tuomioistuin. jossa k. 011 vireillä,
konkurssituomio i s t u i n, omaisuus, johon k. kohdistuu,
muodostaa konkurssipesän 1. -varat ja
pesän hoitajat I. uskotut- ja toimitsijamiehet
konkurssihallinnon. saatavien
valvomista k:ssa sanotaan k o n k u r s s i v a 1 v o
n-n a k s i. k.-pesän jakamista säädetyssä
järjestyksessä velkojille tarkoittavaa menettelyä k o
n-kurssiselvitykseksi, k:ssa annettua
tuomiota konkurssituomioksi j. n. e.

Nykyisellä konkurssit ai 11 säädä
n-nöllä Euroopan maissa on juurensa
roomalaisessa oikeudessa. Ensimäinen varsinainen
k.-menettely alkoi siellä missio in homolla 1.
pree-torin toimenpiteellä, jolla hän jätti velallisen
omaisuuden velkojille, mutta sittemmin saattoi
velallinen, joka omatta syyttään oli tullut
maksukyvyttömäksi. omasta aloitteestaankin luovuttaa
varansa velkojainsa tyydyttämiseksi (cessio
bono-rum) ja pääsi silloin k:iin muuten liittyvästä
vankeudesta ja huonomaineisuudesta ja eräin
edellytyksin vastaisuudessa vastaamasta ennen
k:ia tehdyistä veloista (beneficium cessionis
bono-rumi. Nämä edut liittyivät sitten keskiaikana
ja paljoa myöhemminkin eräin edellytyksin
omaisuuden vapaaehtoiseen luovuttamiseen, ja vasta
sikäli, kuin on alettu k.-velallisia yleensä
kohdella lievemmin ja toiselta puolen k:ia käsittää
pelkäksi yleiseksekutsioniksi, joka ei vaikuta
velallisen vastaiseen vastuuvelvollisuuteen, ne ovat
menettäneet merkityksensä k.-lainsäädännössä.
Itse k.-menettely, sellaisena kuin se nykyajan
oikeudessa esiintyy, on taasen pääasiallisesti
muodostunut keskiajan suurissa kauppakeskuksissa
Italiassa ja edelleen kehittynyt Ranskassa, jonka
ordonnance de commerce säännöllä v:lta 1673
on huomattava sija k.-oikeuden historiassa.
Ita-lialais-ranskalainen k.-järjestelmä, jonka
espanjalaisesta järjestelmästä pääasiallisesti erottaa
se, että k.-eksekutsioni tapahtuu velkojain ja
heidän luottamusmiestensä eikä tuomioistuimen
toimesta, on suuremmassa tai vähemmässä
määrässä omaksuttu useimmissa maissa. Muita
itse-näisempi on Englannin k.-oikeus (voimassaoleva
laki on v:lta 1883) ja tärkeissä kohdin eroavat
muutkin k.-lait toisistaan; niinpä on k.
Ranskassa <laki v:lta 1838. Code de commercen 3:s
osa) ja Italiassa rajoitettu vain kauppiaihin,
Saksassa (laki v:lta 1877) on samaten kuin
Englannissa olemassa erityinen velkojain valiokunta
k.-pesän hallintoa valvomassa j. n. e. — R u o
t-s a I a i s-s uoma laisessa oikeudessa
kehittyi k., jota ei kehittymättömissä luotto-oloissa
tarvita, verrattain myöhään. Kaupunkilaeissa
tavataan siitä ulkomailta lainattuja säännöksiä,
mutta vasta 1600-luvulla k.-laitos kehittyi
huomattavammin, osaksi oikeuskäytännön, osaksi
eräitten asetusten kautta, joista tärkein on
ku-nink. resolutsioni toukok. 28 p:ltä 1687. Siinä
samaten kuin 1734 v:n laissa havaitaan
tuntuvassa määrin cessio bonorum-järjestelmän jälkiä
velallisen vangitsemiseen ja vastaiseen
vastuu-velvollisuuteen nähden. Ensimäinen varsinainen
k.-sääntö oli kunink. selitys toukok. 8 p:ltä 1767,

jota pian seurasi kaksi uutta k.-sääntöä v ita
1773 ja 1708. Vielä näidenkin mukaan saattoi
k:ia eräin edellytyksin käyttää tarkoituksessa
vapautua vastaisesta vastuuvelvollisuudesta eu
nen k:ia tehdyistä veloista. Ruotsin nykyinen
k.-laki v:lta 1862 on niin tässä kohden kuin
muutenkin uudempien periaatteiden mukainen,
samoinkuin yleensä meillä voimassaoleva
k.-sääntökin v:lta 1868. jota useissa kohdin on muutettu
p. jouluk. 189"), sam. p. julkaistun uuden
ulosottolain johdosta, annetulla asetuksella.

Voimassaolevan oikeutemme
mukaan k. edellyttää yleensä, että velallinen
on kykenemätön täyttämään sitoumuksiaan
(in-solvenssi), mutta esim. osakeyhtiön ja
osuuskunnan omaisuus on velkojille luovutettava jo
niinpian kuin velat ovat varoja suuremmat
(in-suffisanssi). Maksukyvyttömyys on ilman muuta
katsottava todetuksi erinäisten laissa
mainittujen tapausten sattuessa. K.-tilaan asettaa se
alioikeus, jossa velallisen tulee velka-asioissa
vastata, ei kuitenkaan omasta aloitteestaan, vaan
joko velallisen itsensä tai siihen oikeutetun
velkojan tekemästä kirjallisesta hakemuksesta, ja
jälkimäisessä tapauksessa on velallinen
kutsuttava hakemuksesta kuultavaksi. K. katsotaan
alkaneeksi sinä päivänä, jona hakemus siitä
on oikeuteen annettu, kun k. samasta
hakemuksesta seuraa, minkä jälkeen varsinainen
k.-menettely. jonka perusteeksi velallisen on laadittava
tahi oikeuden toimesta on hankittava
täydelli-nen luettelo velallisen varoista ja veloista,
tapahtuu pääasiallisesti oikeuden ja pesänhoitajien
kautta. Oikeuden edessä toimitetussa
velkojain kuulustelussa vahvistetaan
lopullisesti pesän tila siten, että velallinen vannoo
pesäluettelon oikeaksi, jotapaitsi oikeus
saapuvilla olevain velkojain ehdotuksesta määrää
yhden tahi useampia uskottuja miehiä pesää hoita
maan; viimeistään valvontapäivänä
tulee oikeuden toimesta julkisella haasteella
kutsuttujen velkojain valvoa saatavansa s. o.
oikeudelle ilmoittaa ne sekä se etuoikeus, minkä niille
tahtovat, ja vannoa ne rehellisesti omistavansa,
sekä valita uskottujen miesten sijaan pesää
hoitamaan toimitsijamiehiä, joille oikeus antaa
määräyksen, ja senjälkeen pidettävissä e s i i n h u
u-(loissa, joita raastuvanoikeudessa on oleva
kaksi ja kihlakunnanoikeudessa vain yksi. tulee
asianosaisten esittää toisiaan vastaan kaikki ne
huomautukset ja todistukset, joita oikeutensa
valvomiseksi pitävät tarpeellisena, jonka jälkeen
oikeus, tutkien valvottuja saatavia ainoastaan
mikäli niitä vastaan on muistutuksia tehty ja
lykäten niitä koskevat riidat eri
oikeudenkäyntiin. sikäli kuin niitä ei esiinliuudoissa ole voitu
selvitellä, viimeisessä huutotilaisuudessa
ilmoitettuna päivänä julistamassaan tuomiossa
antaa lausuntonsa velkojain vaatimuksista ja
velallisen vastaisesta maksuvelvollisuudesta. U
o-kottujen ja toimitsijamiesten
tehtävänä on huolenpito k.-pesästä, johon kuuluu,
paitsi sitä mikä k:n alkaessa oli velallisen omaa
tai ennen k:n loppua hänelle tulee ja laillisesti
saadaan ulosmitata, myöskin sellainen omaisuus,
minkä hän ennen k:n alkua on toiselle
luovuttanut, mutta mikä on pesään takaisinvoi.
tettu. Niiden tulee huolehtia takaisinvoitosta.
vieraan omaisuuden antamisesta pois, k.-tavaras-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0674.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free