Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konkurssipesä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1277
Konkurssipesä—Konkurssirikokset
1278
ton hoidosta ja ennenkaikkea rahaksimuuttarai
sesta ja kertyneiden varojen jakamisesta
velkojille sekä kutsuttava velkojat velkojien
kokoukseen, jossa velkojat käyttävät
päätösvaltaansa k.-pesää koskevissa asioissa, ja
toiminnastaan tehtävä velkojille ja velalliselle tili. K.
katsotaan päättyneeksi, kun alioikeuden
tuomio on annettu, saakoon se lainvoiman tahi
ei. vaikkakin toimitsijamiesten toiminta senkin
jälkeen jatkuu. K. voi päättyä ilmankin
k.-tuo-miota, nim. kun k.-hakemus ennen julkisen
haasteen antamista peruutetaan, kun oikeus katkaisee
k. asian käsittelyn pesän varojen vähyyden vuoksi
tahi kun velallinen ja velkojat tekevät akordin
(ks. t.) tai sellaisen kirjallisen sopimuksen, jossa
he sopivat k.-pesän selvittämisestä ilman
tuomiota ja jonka oikeus vahvistaa. — lv. v a
i-k u 11 a a, koska se on yleiseksekutsionia,
velkojan oikeuteen saada saamisensa k:n aikana
ulkopuolella k:n maksetuksi velallisen muusta
omaisuudesta paitsi saatavan vakuudeksi
kiinnitetystä kiinteistöstä tahi panttina olevasta laivasta
tai siinä olevasta tavarasta (kiinteistö voidaan
k:n estämättä ulosmitata myöskin ulosteosta tahi
muusta sellaisesta kiinteistöstä suorittamatta
olevasta mäiirämaksusta) samoinkuin se vaikuttaa
kiinnityksen myöntämiseen velallisen
kiinteistöön k:n aikana ja erinäisiin ennen k:a
tapahtuneihin oikeustoimiin, joiden kautta k.-pesä on
huonontunut tahi toinen velkoja hyötynyt toisen
kustannuksella (takaisinvoitto). K:ssa voidaan
valvoa sellaisiakin saatavia, jotka eivät vielä ole
langenneet maksettaviksi, mutta toiselta puolen
ainoastaan sellaisia, joiden suorittaminen on
tapahtuva rahassa tai jotka voidaan sellaisiksi
muuttaa. K.-tilaan asetettu velallinen menettää
omaisuutensa käyttöoikeuden, mutta on
oikeutettu k:n alkuaikoina saamaan elatuksensa
k.-pesästä. Itänen henkilökohtaista vapauttaan
k. rajoittaa siten, ettei hän, kunnes on valallaan
vahvistanut pesäluettelon ja jättänyt pesän
uskotuille miehille, saa kotipaikastaan lähteä eikä
senkään jälkeen aivan vapaasti valita
olinpaikkaansa. ja hänen kansalaisoikeuksiaan supistaa
se siinä, ettei hän eduskuntavaaleissa ole
vaalioikeutettu eikä vaalikelpoinen, ennenkuin hän on
pesätilansa valallaan vahvistanut, eikä.
niin-kauan kuin hän ei voi näyttää olevansa
saama-miestensä velkomisesta vapaa, ole kelpoinen
kaupungin- tai kunnanvaltuusmieheksi,
kunnallislautakunnan jäseneksi y. m. K:n tehnyt
virkamies on pidätettävä virkansa toimittamisesta,
kunnes pesäluettelo on valalla vahvistettu, ja
asianomaisen päällystön on harkittava, onko hän
sen jälkeen k:n aikana laskettava virkaansa
toimittamaan. Velallisen vastuuvelvollisuuteen k:n
jälkeen ennen k:ia syntyneestä velasta, olkoon
saatava k:ssa valvottu tahi jäänyt valvomatta,
vaikuttaa k., ellei akordia ole tehty, ainoastaan
siten, ettei häneltä sellaisen maksamiseen saa
ulosmitata sitä, minkä hän omaan, vaimonsa ja
alaikäisten lastensa kohtuulliseen ylläpitoon
tarvitsee, ellei hän ole tehnyt itseään syypääksi
k.-rikokseen (bencficium competevtice).
[R. A. Wrede, „Föreläsningar öfver
konkurs-riitt" (1805) : Julian Serlachius, „Om
återvin-ning tili konkursbo" (1881); O. Hj. Granfelt.
..Konkursförvaltaren i vanliga konkurser enl.
gäl-laude fiusk och svensk rätt" (1906).] A". K-a.
Konkurssipesä ks. Konkurssi.
Konkurssirikokset, laissa erityisesti
määrättyjä konkurssitilaan joutuneen velallisen tai
muutamissa tapauksissa velkojan joko ennen tai
jälkeen konkurssin alkamista tekemiä tekoja, jotka
ovat omiansa huonontamaan velkaantuneen pesän
varallisuustilaa tai ainakin vaikeuttamaan
tutustumista siilien. Rikoslakimme jakaa velallisen
tekemät k. kolmeen ryhmään, ja rankaisee
rikoksentekijän näiden ryhmien mukaan petollisena,
epärehellisenä tai huolimattomana eli
kevytmielisenä velallisena, minkä ohessa myöskin sellainen
velallinen, joka velan tähden karkaa eikä palaa
neljän kuukauden kuluessa siitä, jolloin karkasi,
on rangaistava. Kolmessa viimeksimainitussa
tapauksessa rangaistuksen edellytyksenä on se,
ettei velallinen ole täysin tyydyttänyt velkojiansa,
kun sensijaan petollinen velallinen rangaistaan
huolimatta siitä, onko hän sittemmin
tyydyttänyt velkojansa vai ei. Ensinmainituissa
tapauksissa rangaistuksena on vankeus, korkeintaan
kaksi vuotta, eikä niistä seuraa
kansalaisluottamuksen menettäminen, jälkimäisessä
tapauksessa tuomitaan rikoksentekijä
kuritushuoneeseen korkeintaan kuudeksi vuodeksi ja
kansalaisluottamuksensa menettäneeksi, elleivät
asianhaarat ole.erittäin lieventävät, jossa tapauksessa
hänet voidaan tuomita vankeuteen vähintään
kahdeksi kuukaudeksi. Ainoastaan petolliseen
velalliseen nähden saa virallinen syyttäjä tehdä
syytteen, vaikka asianomistaja ei ole sitä
ilmoittanut syytteeseen pantavaksi.
Petollinen on se konkurssitilaan joutunut
velallinen, joka saavuttaakseen itselleen tai toiselle
aineellista etua on
1) valhenimellä, oston kautta tahi muulla
tavoin hankkinut itsellensä omaisuutta, ja varojansa
ilmiantaessaan sen salannut taikka myymisen,
lahjan tai muun välipuheen varjolla kavaltanut
velkojiltaan jotakin heille luovutettavaa;
2) muulla tavalla kätkenyt, salannut, vienyt
pois tahi hukannut jotakin, joka konkurssin
alussa oli hänen omaansa;
3) ilmoittanut tahi omaksensa tunnustanut
olemattoman velan tahi muun sitoumuksen;
taikka
4) harjoittaessaan kauppaa tahi muuta
elinkeinoa, josta on kirjaa pidettävä, kirjoittanut
kirjansa väärin, taikka sen hävittänyt, sitä
muutellut. sen kätkenyt tahi tehnyt mahdottomaksi lukea.
Epärehellisenä velallisena rangaistaan se, joka
1) tietäen itsensä kykenemättömäksi
täyttämään sitoumuksensa, lahjoittamisen taikka muun,
seurauksiltaan siilien verrattavan toimen kautta,
on luovuttanut sen arvoista tavaraa, taikka
sitoutunut vastaamaan sellaisesta summasta, että
siitä on tai olisi saattanut olla velkojille tuntuva
vahinko;
2) itse haettuansa lupaa omaisuutensa
luovuttamiseen, taikka saatuansa tietää velkojan
hakeneen häntä siihen velvoitettavaksi, on yli
tarpeensa myynyt tahi tahallansa hävittänyt taikka
muulla tavalla hukannut jotakin omaisuudestaan;
taikka
31 on osoittanut niskoittelemista siten, että on
kieltäytynyt tekemästä velallisvalaa taikka
antamasta velkojilleen pesää koskevia tarpeellisia
tietoja, ja, siitä lain mukaan velka- tai muussa
vankeudessa oltuaan, edelleen niskoitellut.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
