- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1287-1288

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konrad ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1287

leen herääminen laajempaan, taiteelliseen talli
ajatukselliseen henkiseen muodostelmaan. A. Gr.

Konseptualismi (lat., < conce’ptus = käsite)
osoittaa välittävää kantaa keskiajalla käydyssä
kiistassa nominalismin ja realismin (ks. n.)
välillä : sitä voidaan myöskin katsoa lievennetyksi
nominalismiksi. K. opettaa, että yleiskäsite ei ole
olemassa reaalisesti objektiivisessa maailmassa,
vaan se on olemassa käsitteenä: se on siis
psykologisesti olemassa meissä sekä myöskin,
ainakin muutamien konseptualistien mielestä.
Jumalassa Jumalan aatteena. K:n edustajaksi
katsotaan tavallisesti Abélard’ia. A. Gr.

Konserteerata, mus.. panna toimeen konsertti.

Konsertti (ransk. concert, it. concerto =
yhteistoiminta, yhtäpitäväisyys, oik. kilpailu. < lat.
concertä’re = kilpailla). 1. Mus., julkinen
tilaisuus musiikkiesitysten kuulemiseksi. K:ien
toimeenpaneminen sai alkunsa noin v:n 1700
vaiheilla lesim. Philidorin „Conoerts spirituels"
Pariisissa, v:sta 1725). Sitä ennen kuuluivat
suuremmat julkiset musiikkiesitykset
ruhtinaallisten hovijuhlien tahi kirkollisten
jumalanpalvelusten yhteyteen. Kuitenkin harjoitettiin
taidemusiikkia jo 16:nnelta vuosis. alkaen
yksityisissä musiikinharrastajapa reissä. vrt.
Konsertto. I. K.

2. Politiik., yksimielisyys; sopimus. Haagin
konserteilla tarkoitetaan niitä sopimuksia,
joita Euroopan länsivallat tekivät 1659 rauhan
palauttamiseksi Ruotsin ja Tanskan kesken. V:n
1S15 jälkeen puhutaan usein v a 11 a i n 1.
eurooppalaisesta konsertista, s. o. Euroopan
val-iain yhteistoiminnasta kansainvälisen rauhan
ylläpitämiseksi.

Konserttiaaria ks. Aari a.

Konserttimestari, orkesterin viulunsoittajista
ensimäinen ja etevin, esiintyy myös tarpeen
tullen soolosoittajana tahi kapellimestarin sijaisena.
Mustalaisorkesterissa on kapellimestari aina
samalla myös k:na. Ehkä on niin ollut alkuaan
laita yleensäkin soittokunnissa, siihen asti kun
(16-17:nnellä vuosis.) johtajat alkoivat käyttää
pianoa (cembaloa) soittimenaan, voidakseen
oopperaesityksissä johtamisensa ohella säestää
laulajia. I. K.

Konsertto (it. concerto), mus., sävellys
orkesterin säestämälle soolosoittimelle, jolla siinä on
tilaisuus loistaa keinovarojensa täydellä
monipuolisuudella. K:n muoto oli vanhemmalla ajalla
(Bach. Händel) eri sävellajeissa kertautuvan
orkesteriosan lomittaista vaihtelua
improvisatsio-nin kaltaisten soolo-osain kanssa. Myöhemmällä
ajalla (Haydn, Mozart) sävellettiin sinfoniseen
muotoon. Nykyään ovat tavallisimpia piano- ja
\ iulu-konsertot. — Kaksoiskonsertto on k.,
jossa esiintyy kaksi soolosoitinta, milloin erikseen
loistellen, milloin toisiinsa yhtyen. I. K.

Konservaattori (lat. congervä’re = säilyttää),
oik. hoitaja; meillä osaksi sellaisen henkilön
virkanimi, jonka tehtävänä on
luonnontieteellisten museoesineiden valmistaminen säilytettäviksi
(täyttäminen y. m.), osaksi sellaisen, jonka
historiallisessa museossa on valvottava
museoesineiden säilyttämiseksi suoritettavia teknillisiä töitä.

Konservatiivinen (lat. conservä’re = säilyttää),
oik. säilyttävä; se, joka tahtoo säilyttää olevat
olot, vanhoillinen (erityisesti valtiollisella alalla).
— Konservatismi, vanhoillisuus.

1288

Konservatori (lat. conserviVre = säilyttää),

mus.. musiikkikorkeakoulu, jossa opiskellaan Inu
lajiksi, soittajiksi, säveltäjiksi,
kapellimestareiksi. musiikinopettajiksi y. m. Ensimäinen k.
perustettiin Napolissa 1537. K:t olivat alkuaan
orpokoteja, joissa soitannollisia lapsia
kasvatettiin kirkkojen ja luostarien kuorolaulajiksi.
Huomattavimmat muista aikaisemmin perustetuista
k:eista ovat Pariisissa (1784), Praagissa (1811),
Wienissä (1817). Leipzigissä (1843). Berliinissä
(Sterniu 1850), Kölnissä (1850). Miinchenissa
(1846), Genevessä (1835), Brysselissä (1813) ja
Lontoossa (1822). Uudemmista ovat
mainitta-vimmat ..Kunink. musiikkikorkeakoulu" (1869)
ja Schanvenka-k. (1881) Berliinissä, „Schola
cantorum" Pariisissa (1896), sekä Pietarin (1862)
ja Moskovan (1866) k:t. Skandinaavian k:eista
on vanhin Tukholmassa (1771) ; Kristiaanian k.
on v:lta 1865, Kööpenhaminan 1866. — Suomessa
ei ole vielä varsinaista k:ia, vaan kaksi valtion
kannattamaa ja toistaan täydentävää
korkeampaa musiikkioppilaitosta, Helsingin
musiikkiopisto ja Filharmonisen seuran orkesterikoulu.

I. K.

Konservatsioni (ks. Kouserveerata),

säilyttäminen.

Konserveerata (lat. conservä’re), säilyttää
vahingoittumattomassa tilassa, pysyttää entisellään.
— Konserveeraamiseksi sanottiin
1600-ja 1700-luvuilla sitä tapaa, että pappi (tai yleensä
virkamies) nai edeltäjänsä lesken tai tyttären.
Papin paikkoja täytettäessä otettiin usein ensi
sijassa huomioon se, joka suostui
konserveeraa-maan edeltäjänsä perheen.

Museokokoelmissa konserveeraaminen
tarkoittaa sellaista esineiden käsittelyä, joka turvaa
niiden pitkäaikaisen säilymisen.

Ruoka-aineiden konserveeraamisesta ks.
Säilyke.

Konservi (lat. conserixVre = säilyttää), säilyke

(ks. t.).

Konsessiivi (lat. concessVvus, < concPdere =
myöntyä), Lönnrotin ehdottama ja käytäntöön
saattama nimitys sille moodille eli tapamuodolle,
jota nykyään sanotaan potentsiaaliksi
(ks. t.). Joskus on ..konsessiivi" nimeä käytetty
merkitsemään sitä moodia, jota nykyään
nimitetään 2:seksi imperatiiviksi tai optatiiviksi
(tulkoon, tullos). E. N. 8.

Konsessiivinen (lat. concessVvus, <
con-cé’dere = myöntyä) konjunktsioni,
myönnytystä ilmoittava alistava sidesana, esim. vaikka,
jos kohta, joskin; sen aloittama lause on k o
n-s e s s i i v i 1 a u s e. A. K.

Konsessioni (lat. conce’ssiö, < concPdere =
myöntää, sallia), toimilupa, perustamislupa,
myönnytys, varsinkin julkisen viranomaisen antama
lupa sellaiseen yritykseen, joka yleisen
turvallisuuden tahi muun yhteiskuntaedun vuoksi ei
ilman sellaista lupaa ole sallittu. K:11a
ahtaammassa ja varsinaisessa merkityksessä
ymmärretään oikeuden myöntämistä yksityisten
rautateiden, puhelinjohtojen, sähkölaitosten y. m.
sellaisten laitosten tai liikennevälineiden
perustamiseen ja käyttämiseen. Laajemmassa
merkityksessä k: ia käytetään myöskin annetusta
paino-, kokoontumis- ja yhdistymisluvasta sekä
eräiden elinkeinojen harjoittamiseen
tarvittavasta ja myönnetystä luvasta, ja tällöin puhu-

Konseptualisml—Konsessioni

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0680.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free