- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1289-1290

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konsideratsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1289

Konsideratsioni Konsistori

12!t0

taan lupa- 1. k o n s e s s i o n i j ii r j e s t e
1-m li s t li ilmoitusjärjestelmän vastakohtana, jonka
mukaan luvanpyynnin asemesta tarvitaan vain
asianomaiselle viranomaiselle tehtävä ilmoitus
aiotusta oikeuden käyttämisestä. K. on
kuitenkin laajemmassakin merkityksessään vain
erikoinen luvan laji, jonka ohella aina tavataan
muunlaistakin viranomaisten antamaa lupaa.

K. K-a.

Konsideratsioni (lat. considertVre = ottaa
huomioon), huomioonottaminen, erikoisten
(lieventävien tai säälittävien) asianhaarain
varteenotta-minen.

Konsigneerata (lat. consignä’re = varustaa
allekirjoituksella ja sinetillä). 1. Kauppat. Lähettää
tavaroita jollekin kauppiaalle toiseen
(tavallisesti kaukaiseen) paikkaan, jotta hän myisi ne
siellä omistajan laskuun. Tavallisesti
vastaanottaja (konsignataari) suorittaa
lähettäjälle (konsignantille) etukäteen osan
tavarain hinnasta hyväksymällä jälkimäisen hänen
maksettavakseen asettaman vekselin. K o n s i
g-natsionikauppaa harjoitetaan
enimmäkseen suurista merikaupungeista käsin. 2. Sotat.
Sotaväen konsigneeraamisella tarkoitetaan sitä,
että sotaväki pidetään koottuna kasarmissa ja
valmiina lähtemään liikkeelle minä hetkenä
hyvänsä, varsinkin järjestyksen ylläpitämistä
varten levottomuuksien aikana.

Konsiili (lat. conci’lium), kirkolliskokous,
synodi, katolisessa kirkossa arvobenkilöiden kokous
kirkou elämää koskevien kysymysten pohtimista
ja päättämistä varten. Harhaoppien sellaisten
kuin montanolaisuuden ja gnostilaisuuden sekä
erimielisyyksien sellaisten kuin pääsiäisriidan
(ks. Pääsiäinen) ilmaantuessa piispat
kokoontuivat 2:selta vuosis. alkaen yhteisesti
neuvottelemaan ja päättämään kirkon opista,
jumalanpalveluksesta ja tavasta. Seur. vuosisadalla
metropoliittain johtamat piispain kokoukset
kuuluivat jo kirkon elämän säännöllisiin elimiin.
Kun kirkko sitten 4:nnellä vuosis. pääsi
etuoikeutettuun asemaan ja lopulta valtiokirkoksi, tuli
näiden maakuntakokousten lisäksi vielä
arkkipiispain johtamat d i o i k e s i s-k o k o u
k-s e t sekä keisarin kokoonkutsumat
valtakunnan 1. yleiset (ekumeeniset!
kirkolliskokoukset. Kokousten täysivaltaisia
jäseniä olivat piispat; papeilla oli ainoastaan
neuvottelevan jäsenen asema. Yleisten
kirkolliskokousten päätöksiä pidettiin Pyhän Hengen
sanelemina. Usein puolueet taistelivat kiivaasti
keskenään, ja saattoi tapahtua, että toinen
kokous julisti toisen mitättömäksi. Sentähden
eivät myöskään molempain katolisten kirkkojen
yleisiksi tunnustamat kokoukset ole kaikki
samoja. Roomalais-katolinen kirkko tunnustaa
vanhemmista kokouksista seuraavat 8 yleisiksi:
Ni-kaian v. 325. Konstantinopolin 381. Ephesoksen
431, Kalkedonin 451. Konstantinopolin 553.
Konstantinopolin 680. Nikaian 787 sekä
Konstantinopolin 869. Kirkkojen eron jälkeen paavi on
kutsunut koolle Länsimailla yleisiksi nimitettyjä
kokouksia. Niihin kuuluvat lateraanikokoukset
1123, 1139, 1179 ja 1215, Lyonin kokoukset 1245
ja 1274. Viennen kokous 1311-12, Firenzen
kokous 1439. 5:s lateraanikokous 1512-17.
Tridentin kokous 1545-63 sekä Vatikaanin kokous
1869-70. Pisan (1409). Konstanzin (1414-181 ja

Baselin (1431-48) n. s. yleiset
reforinatorilli-set kokoukset, jotka tahtoivat kohottaa yleisen
kirkolliskokouksen arvon paavia ylemmäksi,
tunnustetaan ainoastaan osaksi. Myöntämällä
paaville oikeuden päätöstensä selittämiseen Tridentin
kokous luopui arvostaan kirkon opin- ja
elämänkysymysten korkeimpana ratkaisijana, ja
hyväksymällä opin paavin erehtymättömyydestä
Vatikaanin kokous lopullisesti hävitti yleisten
kirkolliskokousten itsenäisen aseman.
Kreikkalaiskatolinen kirkko tunnustaa ainoastaan seitsemän
ensiksi mainittua vanhan kirkon aikana pidettyä
kokousta yleisiksi. Protestanttien keskuudessa
voi Dortrechtin kokousta 1618-19 sanoa reformee
ratun kirkon yleiseksi kokoukseksi. [Hefele.
..Konziliengeschiehte" (2:nen pain. 1873 seur..
7 nid.).] .4. ./. /’-<?.

Konsiisi (lat. concVsus, < concVdere = leikata
irti), täsmällinen, lyhytsanainen.

Konsipeerata (lat. conci’pere). 1.
Hedelmöittyä, tulla raskaaksi. — 2. Tajuta
mielikuvituksella tai ajatuskyvyllä jokin aate: muodostaa
perusaate laajempaan henkiseen tuotteeseen.

Konsistenssi (lat. consi’stere = olla jostakin
kokoonpantu), kokoonpano, laatu, varsinkin
kappaleen lujuuden ja tiheyden laatu, elimistön eri
osien yhteyden luonne.

Konsistori 1 konsistorin 1. konsist
o-riumi (nilat. consistö’rium = kokouspaikka),
eräiden kirkollisia tai opetusasioita hoitavien
virkakuntien nimitys. — Yliopiston k. ks.
Yliopisto. — Paavillinen 1.
kardi-n a a 1 i-k. ks. Kardinaali. Katolisen kirkon
piispallinen k. on piispan rinnalla toimiva
kollegiaalinen tuomioistuin, joka kirkollisissa
asioissa tuomitsee ensimäisenä oikeusasteena.
K:11a on katolisessa kirkossa monta merkitystä.
Kalvinilaisessa kirkonjiirjestyksessä k. on
seurakunnallisen hallinnon virasto, jonka muodostavat
seurakunnan papit ja vanhimmat.
Presbyteriaa-nisissa reformeeratuissa kirkoissa ei ole k:eja.
— Saksan luterilaisessa kirkossa, jossa
kirkollinen hallinto kokonaan joutui ruhtinaalle,
osoittautuivat kirkolliset tuomioistuimet (varsinkin
avioliitto- ja kurinpitoasioita varten) pian
tarpeellisiksi ja näin syntyivät luterilaiset k:t.
ensi-mäinen Saksissa (Wittenbergissä) 1539.
Useimmat Keski- ja Pohjois-Saksan valtiot
noudattivat Saksin esimerkkiä. Kirkollisen tuomiovallan
ohella k:eilla tuli olemaan muitakin tehtäviä.
YViirttembergissä kirkkoneuvosto tuli (1559)
ruhtinaallisen kirkkohallinnon keskusvirastoksi koko
maata varten. Tämä järjestelmä otettiin
Saksissakin käytäntöön (1580), jossa kirkkoneuvosto
sai konsistorin nimen, ja siten k:sta tuli
ruhtinaallisen kirkkohallinnon elin. Tavallisesti oli
lakimies k:n puheenjohtajana. Nykyisin k:t ovat
kollegiaalisia virastoja, joiden sekä hengelliset
että maalikkojiisenet ruhtinas nimittää eliniäksi,
ja ne ovat kultus-ministeriöiden alaisia. Niiden
oikeudellinen asema on vaihteleva Saksan eri
valtioissa. K:n lähin toimeenpanovalta on
tavallisesti superintendentillä: hänen rinnallaan on
nykyisin jo synodaalisiakin viranomaisia.
—Sieben-biirgenin luterilaisessa kirkossa seurakunnat va
litsevat k:nsa; on myös olemassa 8-jäseninen
vli-konsistori. — Venäjän luterilainen kirkko on
jaettu 5 konsistoriaalipiiriin. — Venäjän
kreikkalaisessa kirkossa on piispan rinnalla k..

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0681.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free