- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1293-1294

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konstantin ... - Konstantinopoli

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1293

Konstantin Konstantinopoli

1294

perustajat ovat vanhan koulun oppineet J u s t
i-n n s, M e n t z e 1 ja v. W e c k e r 1 i n. He
panivat pääpainon siihen, että siitoksessa ainoastaan
rodun tai lajin puhtaudesta riippui vanhempien
ominaisuuksien varma periytyminen jälkeläisiin
ja että sekarotuisten perivtymiskyky oli varsin
epävarma, vrt. Perinnöllisyys. E. v. K.

Konstantin, venäläisiä suuriruhtinaita:

1. K. Pavlovits (1779-1831), keis.
Paavali I:n toinen poika, otti v:sta 1799 osaa
sotiin Ranskan tasavaltaa ja Napoleonia vastaan.
Nimitettiin 1816 Puolan armeian ylipäälliköksi,
mutta oli samalla jonkinlainen varakuningas.
Nai toisessa aviossaan puol. kreivittären
Gru-dzinskan (ensimäinen oli saks. ruhtinatar).
Luopui veljensä Aleksanteri I:n vielä eläessä
kruunun-perimysoikeudestaan, mutta kun tätä luopumusta
ei oltu julkaistu, tunnustettiin hänet
Aleksanterin kuoltua keisariksi 9 p. jouluk. 1825
(Suomessakin vannottiin K:lle uskollisuuden vala).
Tällöin K. julkisesti selitti luopuvansa, ja
valtaistuimelle nousi hänen nuorempi veljensä
Nikolai I. — Puolan käskynhaltijana K. esiintyi kyllä
keisarillisen veljensä edessä Puolan autonomian
puoltajana, mutta sotilaallisella ja
mielivaltaisella hallinnolla hän suututti puolalaisia, josta
seurauksena oli vallankumous Varsovassa 1830.
K. oli vähällä joutua puolalaisten vangiksi, mutta
pääsi pakenemaan; hän vei sitten pois venäläiset
joukot Varsovasta sekä lähti Puolasta.

2. K. Nikolajevitj (1827-92), keis.
Nikolai I:u toinen poika, johti Krimin sodassa
Itämeren laivastoa ja v:sta 1855
meriministe-rUStä; nimitettiin suuramiraaliksi. Harrasti
vapaamielisiä uudistuksia, esim. maaorjuuden
poistamista. Tuli 1S62 Puolan maaherraksi, jolloin
häntä vastaan tehtiin murhayritys. K. osoitti
kuitenkin sovinnollisuutta puolalaisia kohtaan;
kapinan puhjettua 1863 hän lähti Puolasta. Tuli
1865 valtioneuvoston puheenjohtajaksi.
Vapaamielisen vakaumuksensa tähden K:n täytyi
luopua viroistaan ja hänet karkoitettiin Pietarista
1S81 ; sai palata 1883.

3. K. Konstantinovits (s. 1858),
edellisen poika, karkoitettiin yhdessä isänsä kanssa
1881, sai kuten hänkin palata 18S3.
Tiedeakatemian puheenjohtaja v:sta 1889. Tunnettu
lyyrillinen runoilija; esiintynyt salanimellä K.
R(o-manov). G. R.

Konstantinopoli (turk. Istambul 1. Stambul,
virali. myös Dar-i-Seadet 1. Bab-i-Seadet s. o.
..autuaallisuuden portti 1. talo", kreik.
Konstan-tVnn polis = „I\onstantinoksen kaupunki",
levan-til.-it. Cospoli; slaav. Tsargrad,
„keisarikau-puuki", muin.-skand. iliklagard, „suuri
kaupunki", vanhan ajan Bysantion), Turkin
valtakunnan pääkaupunki, sijaitsee Bosporin varrella,
sen eteläpäässä: as. arviolaskun mukaan 1,106,000,
joista Euroopan puolella 942,900; näistä on
muhamettilaisia (turkkilaisia) 43 %, kreikkalaisia
18%. armeenialaisia 18%, juutalaisia 5^.
loput vieraitten valtojen alamaisia. — K: n
asema on tavattoman kaunis; pääosa,
varsinainen Stambul. sijaitsee Marmara-meren
Bosporin ja siitä luoteeseen pistävän lahden.
..Kultaisen s a r v e n", välisellä
kolmionmuotoisella niemellä, kohoten amfiteatterimaisesti
vedestä. Lahti on 7 km pitkä, kapea, mutta
paikoitellen aina 40 m syvä ja Bosporista siihen

tunkeutuvan merivirran alati puhtaaksi
buuh-telema. Mantereen puolelta Stambulia rajoittaa
5:tineltä vuosis:lta oleva, n. 7 km pitkä
kaksinkertainen, rappeutunut, kaivannolla varustettu
muuri, joka ulottuu Marmara-merestä
Kultaiseen sarveen; 18 esikaupunkia kuuluu K:n
poliisipiiriin, muodostaen 3,900 knr:n suuruisen
kenraalikuvernöörikunnan (vilajeetin). Niitä on:
E j u b, Stambulista luoteeseen Kultaisen sarven
eteläpuolella; pohjoispuolella ovat, luoteesta
lukien, H a s k ö i, juutalaisten asuma, Tershane.
K a s s i m Pisa, meriarsenaaleineen. G a 1 a t a,
etupäässä kreikkalaisten asuma, suurkaupan
keskus, Bosporin rannalla T o p h a n e ja F y n d
y-k 1 y, näiden takana P e r a,
länsi-eurooppalaisten („£rankkien") kaupunginosa ja S. Dimitri.
Aasian puolella ovat: Skutari 1. Yskydar.
Galataa vastapäätä, laajoine kalmistoineen, minne
l\:n oikeauskoiset muhamettilaiset tahtovat tulla
haudatuksi, Haidar Pasa, uudenaikaisine
satamalaitteineeu ja Anatolian rautatien
pääteasema, K a d i k ö i, vanhan ajan Kalkedon, y. m.
— Mereltä tullessa K. tarjoo viehättävän kauniin
näköalan, jota elähyttävät lukemattomien
mos-keiojen loistavat kupolit ja solakat minareetit,
kumpujen vihreät puuryhmät, sataman ja salmen
vilkas elämä. Mutta kaupungissa kadut ovat
ahtaita. säännöttömiä, vailla kivitystä, huonosti
valaistut, itämaisen siivottomia, vaikka viime
vuosina tässä suhteessa paljon on parantunut, senkin
jälkeen kun katujen varsinaiset puhdistajat, K:n
kuuluisat katu k o i r a t on siirretty parille
saarelle. Talot ovat yleensä mitättömät, puiset,
puistoja on vähän. Pera sekä muutamat muut osat
muistuttavat katujen ja rakennusten puolesta
Länsi-Euroopan kaupunkeja. — K:n
huomattavimmat rakennukset ovat sen m o s k e i a t, joita
lienee n. 400, useat entisiä kristittyjen kirkkoja,
sekä lisäksi ainakin sama määrä
muhamettilaisten rukoushuoneita, hautakappeleita sekä n. 260
dervissi-luostaria. Mainittakoon ennen muita
mailmankuulu, keisari Justinianuksen
rakentama, sitten puolikuulla ja rumentavilla
lisärakennuksilla varustettu Sofian m o s k e i a
(ks. t.) Agia Sopliia, Aja Sofia, Stambulin
itäpäässä; sen luona on K:n huomattavin avonainen
paikka Atmeidan (,-Hevostori"), osa entistä
kilpa-ajorataa, hippodromia. Sen lukuisista
taideteoksista ja muistomerkeistä on säilynyt
ainoastaan Teodosius II :n Egyptistä tuottama obeliski.
Delphoihin Plataian voiton muistoksi pystytetty
pronssinen „Käärmepatsas" sekä n. s. ..Alaston
patsas". Torin kaakkoislaidassa on moskeia
Ah-medie, ainoa, jolla on 6 minareettia;
Suleimanie-moskeia (rak. 1550-66), turkkilaisen
rakennustaiteen mestariteos, on lännempänä. Vielä
mainittakoon Pieni Aja Sofia, Bajasidin moskeia.
Nuri-Osmanie sekä Ejubin moskeia,
samannimisessä etukaupungissa, pyhin kaikista, rakennettu
Ejubin, profeetan ystävän ja lipunkantajan
haudalle 1459); täällä sulttaani kruunajaisissaan
vyöttää kupeelleen Osmanin miekan.
Kristittyjen kirkot, luvultaan 144 (61 kreikk., 52 armeen.,
26 room.-kat.. 5 protestantt.), sekä juutalaisten
41 synagogaa eivät kiinnitä huomiota. —
Sulttaanien palatseista mainittakoon ensinnä S
e-ralji (Top Kapu SeraiJ, joka käsittää
kokonaisen korttelin Stambulin niemen uloimmassa
kärjessä (pääosat Muhammed II:n rakentamat 1455-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0683.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free