- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1297-1298

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konstantinopoli - Konstantinos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1297

Konstantinos

1298

jyk Tsarsi, jonka 3,000 myymälä- ja
makasiini-huonetta. kukin tavaralaji ryhmässään,
muodostaa jättiläismäisen labyrintin; n. s.
karavaani-seraljeja on n. 500. Galatassa on pörssi,
kauppakamari, Ottomanilainen pankki, Crédit Lyonnais’n
haarakonttori y. m. kauppa- ja liikelaitoksia. —
Tuonti ulkomailta on vientiä tuntuvasti suurempi,
käsittäen kivihiiltä, rautaa, terästä, koneita,
karjaa, kankaita, kultasepänteoksia,
siirtomaantava-roita, yhteensä 197 milj. mk. (1908-09); vienti
vuotia, viljaa, öljysiemeniä, tupakkaa,
meren-vahaa, mattoja, silkkiä, ruusuöljyä, ooppiumia,
yhteensä 32 milj. mk. — Pääsyä K:iin meritse
vallitsevat lujat linnoitukset Bosporin ja
Darda-nellien-salmen suulla; maanpuoliset linnoitukset
ovat heikommat. — K. on maallisten ja
hengellisten keskusvirastojen istuin; siellä asuu m. m.
kreikkalainen ja kaksi armeenialaista patriark
kaa. room.-kat. arkkipiispa, suur-rabbiini y. m

E. E.’ K.

Historia. Konstantinus Suuri teki 330 j. Kr.
entisen Bysantionin (ks. t.) valtakunnan
pääkaupungiksi Rooman sijaan (sitä nimitettiin myös
uudeksi Roomaksi, Romu nova, sittemmin
yleisesti hänen nimensä mukaan). Parhaat
taideteokset koottiin uuden pääkaupungin koristukseksi,
ja suurenmoisia rakennustöitä suoritettiin, kuten
keis. palatsi, kilpa-ajorata y. m. Siirtymistä K:iin
suosittiin (myöntämällä samoja etuoikeuksia kuin
Rooman asukkaille), väestö lisääntyikin nopeasti,
mutta siltä puuttui kansallista yhtenäisyyttä.
Edullinen asema tärkeiden kulkuteiden
risteyksessä teki K:n Euroopan aikoinaan etevimmäksi
kauppakaupungiksi. Valtakunnan jaosta saakka
395 K. oli Itä-Rooman valtakunnan
pääkaupunkina. Se varustettiin uusilla muureilla 400-luvulla.
— K:sta tuli myös kreikkalaisen sivistyksen
keskus. K:n piispa sai patriarkan arvon ja vaati
itämaisen kirkon yliherruutta: täällä pidettiin
yleisiä kirkolliskokouksia 381, 553, 680 ja 869. —
Ylellisen, turmeltuneen hovin vaikutuksesta
rappeutui K:n väestö, eläen joutilaisuudessa ja
nautinnoissa sekä jakaantuen puolueihin, jotka
kiivaasti vainosivat toisiansa, usein myös
uskonnollisista syistä. Kuuluisa on kilpa-ajoradan
puolueiden n. s. sinisten ja vihreäin, toimeenpanema
verinen Nika-kapina Justinianus I:n aikana
532, jolloin suuri osa kaupunkia paloi.
Keisari rakennutti sen uudestaan ja teetti useita
kirkkoja, m. m. kuuluisan Sofiankirkon; hän
perusti myös Euroopan ensimäiset silkkikutomot
K:iin. Hyökkäysten torjumiseksi kaupunkia
suojattiin lujilla varustuksilla. Sitä ahdistivatkin
usein mutta turhaan avaarit,, persialaiset,
venäläiset y. m. viholliset. Kuuluisat ovat varsinkin
arabialaisten piiritykset 668-674 sekä 717-718,
jotka nekin jäivät tehottomiksi, m. m.
.kreikkalaisen tulen" vaikutuksesta. Keisarit alkoivat
n. 900-luvulta ottaa vartioväkeensä
skandinaavi-laisia (väringit 1. varjagit). — V. 1203
risti-retkeläiset kuitenkin (4:nnellä ristiretkellä)
valloittivat K:n asettaessaan Isaak Angeloksen
takaisin valtaistuimelle, ja tämän kukistuttua he
uudestaan omaksi hyödykseen anastivat
kaupungin, joka nyt perinpohjin ryöstettiin;
ihanimmat taideteokset hävitettiin tai vietiin Venetsiaan.
Ristiretkeläisten perustama Latinalainen
keisarikunta tosin pian rappeutui, mutta Italian
kauppa-valtiot saivat kuitenkin tästä ajasta saakka suu-

ren vaikutusvallan IC:ssa, varsinkin keskenään
kilpailevat venetsialaiset ja genovalaiset, jotka
pysyväisestä asettuivat Galataan. Kun palaiologi
Mikael VIII oli jälleen uudistanut Kreikan
keisarikunnan genovalaisten avulla 1261, saivat
nämä kilpailijansa syrjäytetyiksi; K:ia
häiritsivät kuitenkin venetsialaisten uudistetut
hyökkäykset.

1300-luvun keskivaiheilta alkaen osmannit
alkoivat uhata K:ia, heidän tähän aikaan
valloit-taessaan suuren osan Kreikan keisarikuntaa, ja
Nikopolin taistelun jälkeen 1396 sulttaani
Bajasid piiritti kaupunkia. Timurin hyökkäys
keskeytti hänen aikeensa, mutta seuraavat sulttaanit
uudistivat näitä yrityksiä. Mohammed III alkoi
K:n piirityksen 1453 suurella ylivoimalla ja
lukuisia koneita ja tykkejä käyttämällä, mutta
viimeinen keisari. Konstantinos XI Dragases
puolus-tilie urhoollisesti genovalaisen Giustiniani’n avulla.
Vihdoin turkkilaiset touk. 29 p. tunkeutuivat
kaupunkiin, keisari ja osa väestöä sai surmansa,
K. ryöstettiin jälleen ja taideteoksia hävitettiin,
Sofiankirkko muutettiin moskeiaksi. Kristityt
saivat kuitenkin pitää uskonvapautensa. K:n
suojaksi, josta nyt tuli turkkilaisvallan pääkaupunki,
korjattiin linnoitukset entiselleen. Syntyi myös
useita sulttaanien palatseja y. m. rakennuksia,
mutta yleensä on kuitenkin turkkilaisvalta ollut
K:lie rappeutumisen aika.

Kreikan vapaussodan sytyttyä 1822 K:n
turkkilaiset harjoittivat suuria julmuuksia siellä
asuvia kreikkalaisia kohtaan, murhaten m. m. heidän
patriarkkansa. V. 1826 syttyi täällä janitsaarien
kapina, jonka johdosta heidän joukkonsa
tuhottiin. V. 1878 venäläiset tunkeutuivat K:n
porteille saakka ja tekivät siellä San Stefanon
rauhan. V. 1896 murhattiin K:ssa joukoittain
armee-nialaisia hallituksen suostumuksella. V. 1909
syttyi K:ssa „vanhain turkkilaisten" sotilaskapina,
jolloin useita uudistuspuolueen jäseniä
surmattiin. Mutta ..nuorturkkilaiset" marssivat
viipymättä joukkoineen Salonikista K:iin ja
valloittivat kaupungin, missä sulttaani Abdul namid II
syöstiin valtaistuimelta ja kapinan johtajat
ankarasti rangaistiin (ks. myös I t ä-R o o m a n
keisarikunta ja Turkki, historia).

O. R.

Konstantinos (kreik. EönstaniVnos),
Itä-Rooman keisareita.

1. K. IV Pogonatos (..Parrakas"; k. 685);
hali. v:sta 668; Konstans II:n poika, puolusti
urhoollisesti Konstantinopolia arabialaisia
vastaan, jotka piirittivät sitä 668-75. Bulgaareille
K. sen sijaan jätti alisen Tonavan ja Balkanin
välisen maan; samoin serbialaisille ja
kroaateille heidän valloittamansa alueet. Kutsui 680
kuudennen yleisen kirkolliskokouksen
Konstantinopoliin (ks. M o n o t e 1 e e t i t).

2. K. V Kopronymos (..Likaniminen"
719-75), hali. v:sta 741. Leo Isaurilaisen poika,
oli voimakas hallitsija, kielsi kuvainpalveluksen
ja kukisti sen kannattajat sekä soti
onnellisesti bulgaareja ja arabialaisia vastaan. Kun
kirkolliskokous 754 oli hyljännyt
kuvainpalveluksen. mutta varsinkin munkit edelleen
niskoittelivat, lakkautti K. vihdoin kaikki luostarit.

3. K. VI Porphyrogennetos
(„Purp-purasyntyinen", 770-97), hali. v:sta 780, ks.
I t ä-R o o m a n keisarikunta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0687.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free