Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konstantinos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1299
Konstantin os—Konstantin us
1300
4. K. VII Porphyrogennetos (905-59),
hali. v:sta 912. Leo VI:u poika,
makedonialaista hallitsijasukua, oli ensin muiden,
sitten appensa Romanos Lekapenoksen
holhottavana. joka syrjäytti hänet hallituksesta. Kun
Romanoksen hänen omat poikansa olivat
kukistaneet 944. otti K. seur. v. hallituksen omiin
käsiinsä. Hallitsijana hän oli heikko, mutta teki
itsensä sen sijaan tunnetuksi tieteiden ja
taiteiden harrastajana; esiintyi itsekin
kirjailijana: on laatinut isoisänsä Basileios I:n
elämäkerran sekä esityksen valtion hallinnosta
poikaansa Romanosta (II:ta) varten, jossa m. m. on
mieltäkiinnittäviä tietoja pohjoisista ja itäisistä
kansoista (esim. kuvaus „russien" kulkutiestä
Dnepr-jokea myöten Konstantinopoliin).
5. K. VIII (k. 102S), Romanos II:n
nuorempi poika, veljensä Basileios II:n
kanssa-hallitsija 976-1025, hali. yksin v:een 1028.
6. K. IX Monomakhos (k. 1054. hali.
v:sta 1042), pääsi valtaan naimalla Zoën, K.
VIII:n tyttären. Oli tuhlaileva ja irstas, mutta
sivistystä suosiva, soti menestyksellä venäläisiä
ja seldzukkeja vastaan, valloitti Armeenian. K.
luopui 1054 hallituksesta ja meni luostariin.
7. K. XI Dragases (1403-53), hali. v:sta
144S. Manuel II:n poika. Johannes VIILn veli
ja seuraaja, Palaiologien sukua, viimeinen
Itä-Rooman keisari, ärsytti Muhammed IT:ta sotaan
auttamalla turkkilaista vallantavoittajaa
Urka-nia. puolusti urhoollisesti pääkaupunkiansa
turkkilaisten suurta ylivoimaa vastaan, sai surmansa
Konstantinopolin valloituksessa. (!. R.
Konstantinos (kreik. KönstantVnos) (s. 1868),
Spartan herttua. Kreikan kruununprinssi,
kuningas Yrjö I:n vanhin poika. Sai 1897
Kreikan armeian ylipäällikkyyden sodassa Turkkia
vastaan. Kun tässä kärsittiin tappioita,
kääntyi yleinen tyytymättömyys varsinkin K:ta
vastaan: hän julkaisi sen johdosta virallisiin
asiakirjoihin perustuvan kertomuksen sodasta, jossa
hän syytti tappioista varustusten
puutteellisuutta ja myös yksityisiä päälliköitä. Sai 1900
ylipäällikkyyden toimeenpannakseen
perinpohjaisia uudistuksia armeiassa, mutta luopui 1909 v:n
sotilaskapinan pakottamana tästä toimesta ja
poistui joksikin ajaksi Kreikasta, johon palasi
1910. G. R.
Konstantinuksen lahjoitus (Donatio
Con-stanlini). Katolisessa kirkossa pidettiin kauan
oikeaperäisenä merkillistä asiakirjaa, jonka
mukaan keisari Konstantinus Suuri kiitollisena
siitä, että paavi Sylvester I oli kastamalla
parantanut hänet pitaalitaudista, oli antanut
paaville (ja Rooman papistolle) useita erittäin
laajalle ulottuvia kirkollisia ja valtiollisia
oikeuksia, m. m. kaikkien kirkkojen esimiehyyden, ja
laskenut paavin vallan alaisiksi „Rooman
kaupungin sekä koko Italian ja länsimaiden
maakunnat, paikkakunnat ja kaupungit". Tämä
asiakirja (Constitutum domini Constantini
impe-ratorisj esiintyy aikaisimmin 800-luvulla; se on
otettu vale-isidoristen dekretaalien joukkoon, ja
siihen vedottiin sittemmin usein paavinvallan
vaatimusten tueksi. Vähitellen alettiin
kuitenkin epäillä sen oikeaperäisyyttä tai ainakin sen
pätevyyttä, kunnes 1400-luvun keskipalkoilla
Nicolaus Cusanus, Laurentius Valla
(kirjoituksessaan „De falso credita et ementita Constantini
donatione deelamatio") ja Reginald Pecock
todistivat sen väärennykseksi. Katolinen tutkimus
on kuitenkin vasta 19:nnellä vuosis. täydellisesti
hyljännyt sen. Asiakirja on luultavasti laadittu
Roomassa 8:nnen vuosis. keskivaiheilla, ja sen
tekijä oli ehkä paavin kanslian primieerius
Kristoforos. Paraimman tekstin on julkaissut
Zeumer „Der älteste Text des Konstitutum
Kon-stantini" („Festgabe fiir R. v. Gneist", 1888).
[Bollinger. „Die Papstfabeln des Mittelalters":
Friedrich. ..Die konstantinisehe Schenkung":
Maver. ..Die Schenkungen Konstantins und [-Pi-pins".]-] {+Pi-
pins".]+} J. F.
Konstantinus (lat. Constantinus), Rooman
keisareita.
1. K. Suuri (C. Flavius Valerius
Constantinus. 274-337), Constantinus
Chlo-ruksen ja ITelenan poika. K. oleskeli nuoresta
saakka sotaretkillä. ensin isänsä, myöhemmin
Diocletianuksen ja Galeriuksen seurassa. C.
Chlo-ruksen jälkeen, joka kuoli augustuksena 306.
sotamiehet huusivat. K:n augustukseksi. mutta
Galerius tunnusti hänet vain ca>sariksi. Tästä
vastarinnasta K. ei paljoa välittänyt, vaan otti
307 augustuksen nimen ja jatkoi edelleen
sotiaan karkoittaen m. m. frankit jälleen heidän
entiselle alueelleen. Näihin aikoihin augustusten
luku oli kasvanut kuudeksi. Vaarallisimmat K:n
kilpailijat olivat Maxentius ja Licinius.
Edellisen K. voitti 312 Milvisen sillan luona lähellä
Roomaa, jonka jälkeen Maxentius hukkui
Tibe-riin. Erään tarun mukaan K. käytti tässä
taistelussa ristillä varustettua sotalippua (Jabarum).
Taistelun jälkeen K. 313 julkaisi kuuluisan
kristittyjä koskevan suvaitsevaisuussääntönsä 1.
ediktinsä. Viimeisen kilpailijansa Liciniuksen
kanssa K. hallitsi yhdessä 10 vuotta 314-24
jättäen hänelle Traakian, Aasian ja Egyptin
hallituksen. Mutta riitauduttuaan uudestaan
Liciniuksen kanssa K. voitti hänet 324 ja antoi
325 mestata hänet. Sisiillisessä hallituksessa K.,
päästyään yksin hallitsijaksi, jatkoi
Diocletianuksen työtä antaen hallinnolle lujan
järjestyksen. Siten hän saattoi loppuun siviili- ja
sotilasvallan täydellisen erottamisen toisistaan.
Valtakunnan alue jaettiin hallinnollisessa suhteessa
Diocletianuksen jo suuressa määrin
toimeenpanemalla tavalla 4 prefektuuraan. ne taas 12
dio?ce-siin ja nämä 116 maakuntaan. Tarkkain
arvoluokkain mukaan järjestetty virkamiehistö toimi
valtion hallinnossa. Kun kaikille virkamiehille
maksettiin vuotuinen palkka ja K:n hovi ynnä
valtion menot vaativat suuria rahasummia,
täytyi veroja lisätä, josta syntyi paljon
tyytymättömyyttä. Verot olivat joko maaveroja (indictio)
tai teollisuus- ja elinkeinoveroja (chri/sargyrum).
Järjestäessään valtakuntansa raha-asiat K.
määräsi sen rahayksikön, jota sitten koko n. s.
bysanttilaisella aikakaudella käytettiin (vrt. 11 ii-R o
o-man keisarikunta). Bysantioniin (ks. t.).
jossa ei ollut muistoja Rooman tasavallasta, K.
siirtyi asumaan: uusi pääkaupunki sai hänestä
nimen Konstantinopoli. K. julkaisi useita
edik-tejä kristittyjen hyväksi, joista huomattavimpia
ovat edellä mainittu v:lta 313 ja v:na 324
ilmestynyt. Niillä hän kohotti kristinuskon valtion
pääuskonnoksi, mutta ei vksinvallitsevaksi opiksi.
Kirkon omaisuutta hän alkoi vapauttaa veroista
ja vahvisti piispoille heidän tuomarinvaltansa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
