Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konstantius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Konstantius -Konstanzin kirkolliskokous
1302
Hiin kutsui kokoon ensiniiiisen yleisen
kirkolliskokouksen Nikeaan 325 ja sekaantui siellä
kirkon sisäisten asiain järjestämiseen etenkin
Areioksen ja Athanasiuksen välisen riidan
ratkaisuun (ks. Areiolainen riita). Hän
haki kristinopista tukea vallalleen, mutta
kristinopin vaikutus häneen ei ollut syvällinen. Sitä
osoittaa hänen julmuutensa, kun hän heitätti
petojen raadeltaviksi suuret määrät vihollisiaan,
ja osoittamansa kovuus, mestauttaessaan
poikansa Chrispuksen ja puolisonsa Faustan. Vasta
kuollessaan hän antoi itsensä kastaa. Hänen
julmuuksistaan huolimatta kristityt kirjailijat ovat
häntä ylistäneet, varsinkin Ctesarean piispa
Eusebius. K:n sivistys oli vähänlainen, mutta
hänen luonnonlahjansa suuret. Hän oli sangen
te-räväjärkinen ja osoitti suurta itsensähillitsemistä.
Hän oli varsin taitava sekä hallinnon
järjestäjänä että sotapäällikkönä. Taisteluissa hän ei
kertaakaan joutunut tappiolle. [Manso, „Leben
Konstantins d. Gr." (1817) ; Burckhardt, „Die
Zeit Konstantins d. Gr." (3:s pain. 1898); Firth,
..Constantine the Great" (1905).] K. R. M.
2. K. II (317-40, hali. v:sta 337), K.
Suuren vanhin poika, sai 335 Gallian, Espanjan ja
Britannian hallittavakseen, jotka hän sai pitää
isänsä kuoltua 337. Pian syttyi sota K:n ja
hänen nuorimman veljensä Konstansin välillä,
jolloin K. voitettiin ja kaatui Aquilejan
tappelussa 340.
Konstantius ks. Constantius.
Konstantsa (rom. C o n s t a n t a, v:een 1878
turk. Kiistendze), satamakaupunki
Mustanmeren rannalla Dobrudzassa, merikylpypaikka
ja pääkaupunki Romaanian samannimisessä
piirikunnassa (judets), n. 13.000 as., eri
kansallisuuksia: romaanialaisia, turkkilaisia, armeenialaisia,
bulgaarialaisia, kreikkalaisia, saksalaisia ja
juutalaisia. Rautatie Bukarestiin. Hyvin rakennettu,
kauniita istutuksia. Suuri, kahden
aallonmurtajan suojelema satama, josta viedään viljaa,
lampaita ja paloöljyä, ja johon tuodaan kankaita,
rauta- ja siirtomaatavaroita. Säännöllinen
laiva-liike Välimeren pääsatamien ja Hampurin
kanssa. Lukio, ammattikouluja; useimpien
valtojen konsulaatteja. — K. on vanha, C o n s t a
n-t i a n a niminen roomal. siirtokunta, n. s.
Traja-nuksen vallin itäinen loppukohta. Läheisyydessä
oli Tomi, Ovidiuksen karkoituspaikka. — V:sta
1878 Romaanian hallussa, sitä ennen Turkin.
(W. S-m.J
Konstantsia (Constantia) (k. 1198), Sisilian
kuningatar, keisarinna, Roger II:n, Sisilian
kuninkaan tytär normannilaista sukua, keis.
Henrik VI:n puoliso (v:sta 1186), peri
veljenpoi-kansa Vilhelm TI:n kuoltua 1189 Sisilian
valtakunnan, jonka Henrik anasti tämän
perustuksella 1194. K:n poika oli sittemmin keis. Fredrik
II, jolle hän miehensä kuoltua anoi paavi Innu
centius III:n suojelusta. Ennen kuolemataan K.
määräsi paavin poikansa holhoojaksi. G. R.
Konstantti (lat. constä’re = pysyä
muuttumattomana) ks. Vakinainen.
Konstanz [ nts] (Kostniz on Hussin
aikuinen tsekkiläinen nimenmuoto), badenilaisen
maakomisariaatin pääkaupunki Boden-järven
etelärannalla, missä Rein-virta laskee tästä
Un-tersee-järveen: 27,582 as. (1910). Vanhan,
muureilla ympäröidyn, keskiaikaisista muistoista
rikkaan keskikaupungin (tuomiokirkko,
rakennettu 1052-89, uusittu 1500-luvulla, entinen
dominikaaniluostari, jossa Huss oli vankina,
Kaufhaus, rakennettu 1388 y. m.) ulkopuolella
on neljä esikaupunkia, joista kolme Reinin
toisella puolen olevaa rautatiesillalla yhdistetty
keskustaan. — Useita oppilaitoksia, arvokkaita
kirjastoja ja arkistoja. Kangas-, kemiallinen,
huonekalu- y. m. teollisuus huomattava. Kauppa
vilkas. — Iv:n nykyiselle paikalle roomalaiset
perustivat Civitas Constantia nimisen siirtolan
200-luvulla. Paikka tuli tärkeäksi 570, kun
sinne siirrettiin piispan kapituli. Hiippakunta
kasvoi Saksan suurimmaksi. K. sai 1192 vapaan
valtakunnankaupungin oikeudet. Vv. 1414-18
täällä pidettiin K:n kirkolliskokous.
Liittyi reformatsioniin, jonka johdosta kadotti
oikeutensa 1548. Kuului sitten Itävallalle v:een
1803, jolloin liitettiin Badeniin. (E. E. K.)
Konstanzin kirkolliskokous, 1414-18
Konn-tanzissa pidetty yleinen kirkolliskokous, jonka
tehtävänä oli lopettaa suuri skisma, tukahuttaa
Juhana Hussin harhaopit ja panna toimeen
kirkon puhdistus. Paavi Johannes XXIII:n
keisari Sigismundiu vaatimuksesta
kokoonkutsu-mana se avattiin 5 p. marraskuuta 1414. Paitsi
keisaria, mainittua paavia sekä kahden muun
samaan aikaan hallitsevan paavin lähettiläitä
kokoukseen otti osaa 3 patriarkkaa, 33
kardinaalia, 47 arkkipiispaa, 145 piispaa, 124
apottia sekä tuhansia tohtoreita, pappeja, munkkeja
ja aatelismiehiä. Paavillisen puolueen
vaikutuksen heikentämiseksi päätettiin toimittaa
äänestykset kansakunnittain (saksalaiset,
ranskalaiset, englantilaiset, italialaiset sekä sittemmin
espanjalaiset) eikä miesluvun mukaan. Ensiksi
ryhdyttiin toimiin kirkon yhteyden
aikaansaamiseksi. Johannes XXIII luopui 1 p.
maa-lisk. 1415 virastaan, mutta pakeni, peruutti
luopumisensa ja tahtoi lakkauttaa kokouksen.
Silloin kokous julisti etupäässä Jean de Gersonin
(ks. t.) vaikutuksesta, että yleisen
kirkolliskokouksen valta on suoraan Jumalalta ja että
se sentähden oli paavia ylempi. Tämän
jälkeen Johannes XXIII erotettiin virasta 29 p.
toukok. Gregorius XII luopui virastaan
vapaaehtoisesti 4 p. heinäk. 1415, Benedictus XIII
erotettiin sitkeän vastarinnan jälkeen 26 p. heinäk.
1417. Harhaopin tukahuttamiseksi Huss
poltettiin roviolla 6 p. heinäk. 1415, ja seur. v.
saavutti hänen ystävänsä Hieronymus Praagilaisen
sama kohtalo. Nyt olisi kokouksen pitänyt
ryhtyä täydellä voimalla poistamaan kirkollisia
epäkohtia. Mutta tuskin oli päästy
yksimielisyyteen puhdistustyön yleisistä periaatteista, kun
kardinaalien puolue sai, keisarin ja saksalaisten
vastustuksesta huolimatta, kokouksen
päättämään, että ensin oli valittava uusi paavi. Siksi
valittiin 11 p. marrask. 1417 kardinaali Colonna,
joka otti nimekseen Martinus V. Taitavasti
hyväkseen käyttäen kokouksen jakautumista
kansakuntiin uusi paavi sai aikaan eri
kansakuntain kanssa erikoissopimuksia, joissa hän
myöntyi pahimpain epäkohtain poistamiseen.
Täten heikennetyn kokouksen uudistustyö
hupeni peräti vähiin, ja 22 p. hubtik. 1418 kokous
suljettiin, [v. d. Hardt, „Magnum concilium
Constantiense" (1700-02), „Aeta concilii
Cou-stantiensis" (julk. Finke. 1S96). Marmor, „Das
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
