- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1305-1306

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konsuli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1:105

Konsuli Konsultatiivinen

lilOG

kus meijeriliittojen). Joskus nimitetään k:ksi
muillakin aloilla toimivia neuvojia. U. B.

Konsuli (lat. cönsul, luult. = virkaveli). 1.
Roomassa kuningasvallan loputtua 509 e. Kr. 2
korkeinta, kansan vuodeksi valitsemaa virkamiestä.
Näitä nimitettiin ensi aikoina asemansa mukaan
prætoreiksi 1. johtajiksi. Alussa kreilla oli
melkein sama valta kuin muka kuninkailla oli
ollut, nim. esimiehyys senaatissa ja
kansankokouksissa, ylin tuomiovalta ja ylijohto sodissa.
K:t hoitivat vuorotellen kuukausittain
juoksevia tehtäviä. Vähitellen k:ien valta
vähennettiin kansankokousten vallan laajentamisella
ja uusien virkamiesten (censorien,
kansantribuunien, prætorieu y. m.) asettamisella. Tasavallan
loppuaikoina heidän käsissään oli vaalien johto,
esimiehyys senaatissa ynnä sen päätösten
toimeenpano sekä sodissa ylijohto täydellisin
tuomiovalloin. Alkuaan olivat vain patriisit
vaalikelpoisia, mutta ainakin v:sta 366 e. Kr. tuli
säännöksi, että toinen k. oli valittava plebeijeistä.
Virkaansa k:t astuivat v:sta 153 tammik. 1 p.
ja vuosi nimitettiin heidän mukaansa.
Tasavallan lopulla lainmukaisesti vasta 43 v:n
ikäinen kansalainen saattoi päästä k:n toimeen
sekä uudelleen 10 v. väliajalla. Tavaksi tuli
myös, että k:t vasta virkavuotensa
loputtua lähtivät alusmaita (maakuntia)
hallitsemaan. Sen jälkeen kuin diktaattoria (ks. t.)
ci enää määrätty, myönnettiin vaaran hetkinä
rajaton valta erityisellä senaatinpäätöksellä kiille.
K:ien arvon- ja virkamerkkinä oli
purppura-reunainen viitta (ioga prætexta), norsunluinen
virkaistuin (sella curulis) ja 12 liktoria (ks. t.)
vitsakimppuineen (fasces) saattueena ulkosalla.
Keisariajalla oli konsulinvirka oik. senaatin
asettama kuuniavirka muodollisine oikeuksineen; tav.
nimitettiin vars. k: ien ohessa (consules
ordi-narii) joukko muita (consules suffecti).
Länsi-roomal. valtakunnassa virka jatkui v:eeu 534 ja
itäroomal. v;een 541 j. Kr. K. J. B.

2. Keskiajalla tarvittiin suurissa
kauppakaupungeissa erityisiä viranomaisia erittäinkin
kauppa-asioista aiheutuvien riitaisuuksien
ratkaisemista varten. Tällaisia paikallisia
viranomaisia nimitettiin k:iksi, ja niistä
nykyinen konsulilaitos johtaa alkunsa. Nykyänsä
k:t ovat viranomaisia, jotka vieraassa maassa
huolehtivat kotivaltionsa (sen valtion, joka
heidät on asettanut) taloudellisista, varsinkin
kauppa-asioista. Vastakohtana n. s.
diplomaattisille agenteille eli asiamiehille he eivät
varsinaisesti edusta tämän valtion julkista valtaa,
sillä heidän hoidettavinaan eivät ole varsinaiset
poliittiset, s. o. ulkonaisia valtasuhteita
koskevat asiat. K:ien oikeudellinen asema
riippuu osaksi tavanomaisesta oikeudesta, osaksi se
on valtiosopimuksilla järjestetty. K:t ovat
osaksi n. s. ammattikonsuleita eli ..lähetettyjä
konsuleita" (consules missi), osaksi n. s.
vaali-konsuleita (consules electi). Edelliset nimitetään
melkein aina sen maan kansalaisista, joka
konsulit asettaa: he ovat palkatut ja nauttivat
usein suurempia oikeuksia kuin vaalikonsulit,
jotka usein otetaan asianomaisen vieraan maan
kansalaisista. Virka-arvoltaan k:t jakautuvat
kenraalikonsuleihin. konsuleihin. varakonsuleihin
j. n. e. Toimitusta, jolla vieras valtio tunnustaa
uuden k:n, nimitetään exeqttafuriksi.

Paitsi kotivaltion taloudellisten etujen
valvomista kuuluu tavallisesti myöskin tämän valtion
alamaisten etujen huolehtiminen k: ien
tehtäviin. Valtiosopimusten kautta heille useasti
myönnetään oikeus esim. vahvistaa sopimuksia
ja todistaa asiakirjoja, joita kotivaltion
alamaiset keskenään tekevät, ottaa talteen
näitten jäämistö, vahvistaa avioliittoja y. m.
K:ille voidaan suoda erikoinen valtuutus
harjoittaa myöskin varsinaisia diplomaattisia
tehtäviä, mutta muuten he eivät kuulu
diplomaattisiin asiamieliiin eivätkä myöskään nauti
eksterritorialiteettia (vapautusta oleskeluvaltion
valtiovallasta) eivätkä muita erikoisetuja, ellei
sellaisia, kuten toisinaan tapahtuu,
valtiosopimuksella ole myönnetty. Aivan erikoisessa
asemassa ovat kuitenkin n. s. lainkäyttökonsulit,
joita Euroopan valtiot pitävät puolisivistyneissä
maissa, kuten Turkissa, Persiassa, Siamissa. Sen
julkisen vallan laajuus, jota nämä harjoittavat,
riippuu asianomaisten valtioitten tekemiiin
sopimusten sisällöstä, mutta yhteistä on aina se, että
tällaisessa maassa asuvain eurooppalaisten
keskinäiset riitaisuudet eivät joudu oleskeluvaltion
viranomaisten, vaan asianomaisen (vastaajan
kotivaltion) k:n ratkaistaviksi. Nämä k:t
nauttivat myöskin laajaa eksterritorialiteettia.

Suomella ei ole ulkomailla mitään k:ita eikä
muita näitä vastaavia asiamiehiä, mistä
seikasta tietysti johtuu haittaa sekä Suomen
kaupalle että vieraalla maalla oleskelevien
suomalaisten eduille. Venäjän konsuliohjesäännön
mukaan käsitellään Suomenkin kansalaisia ja
Suomen merenkulkua koskevia asioita, mutta siitä
seikasta, että Suomen kansalaiset välittömästi
ovat ainoastaan Suomen oikeusjärjestyksen ja
esivallan alaiset, johtuu, että mainittu
ohjesääntö (kuten erinäisissä sen säännöksissä
nimenomaan lausutaankin) sisältää moniaita
määräyksiä, jotka eivät ole Suomen kansalaisiin
sovellutettavissa, sekä että k:t monenlaisissa
asioissa ovat velvolliset noudattamaan Suomen
lakien (erittäinkin merilain) säännöksiä.
Suomen kansalaisia koskevissa asioissa he ovat
välittömässä yhteydessä Suomen
kenraalikuvernöörin kanssa. Venäjän nykyinen konsuliohjesääntö
on annettu 31 p. jouluk. 1902 (13 p. tammik.
1903) sekä Suomessa julkaistu 10 p. kesäk. 1904.
Useimmilla Euroopan sekä muutamilla
Amerii-kan valtioilla on eriarvoiset k:t. Suomen tär
keimmissä kauppakaupungeissa; nämä ovat
suureksi osaksi Suomen kansalaisia.

3. Ranskan n. s. konsulaarikonstitutsionin
mukaan (vv. 1799-1804) kuului valtion ylin johto
kymmeneksi vuodeksi valitulle pääkonsulille
(en-simäiselle konsulille), jonka rinnalla oli
neuvonantajina kaksi varakonsulia, [v. Liszt,
„Völker-recht" (1910); Stowell, „Le consul" (1909);
Con-tuzzi, ,.Diritto consolare e diplomatico" (1910).]

R. E.

Konsulin- 1. konsulaarimatrikkeli, luettelo,
jota jonkun valtion konsuli pitää niistä tämän
valtion alamaisista, jotka asuvat hänen
toimi-piirissänsä. R. E.

Konsultatiivinen (lat. consultä’re =
neuvotella), neuvotteleva. Konsultatiivisia 1.
neuvottelevia jäseniä voi kuulua johonkin virastoon
varsinaisten jäsenten ohella. Niinpä ovat
rautatiehallituksessa sellaiset asiat, jotka tuntuvani-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0691.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free