- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1309-1310

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kontinentti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1309

Kontinentti—Kontrahan di

1310

Kontinentti (lat. continens). manner, eritoten
Euroopan mannermaa vastakohtana
Isolle-Britan-ninlle.

Kontingentti (ransk. contingcnt < lat.
con-ti’ngerc = koskettaa), osuus, lisä; eritoten se
miehistön (joskus myös aseiden, rahojen,
sota-tarpeiden) osa, mikä jonkin valtion osan tai
liittokunnan jäsenen on lähetettävä yhteiseen
armeiaan; myös vuotuisesti asevelvollinen
ikäluokka.

Kontinuerlinen, paremmin
kontinuitii-v i n e n, ks. Jatkuva.

Kontinuiteetti 1. tasajatkuisuus,
tasa-jatkuisen 1. jatkuvan suureen ominainen luonto,
ks. Jatku v a.

Kontinuitiivinen ks. Jatkuva.

Kontiolahti (ruots. K o n t i o 1 a k s). 1.
Kunta Kuopion 1., Liperin kihlak.,
Kontiolahden nimismiesp.; kirkolle 22 km Joensuun
kaupungista, 3 km Kontiolahden asemalta;
kirkonkylä Höytiäisen itärannalla. Pinta-ala 879,s
Km1, "josta viljeltyä maata 11,486 ha (1901).
Maatilojen lukumäärä 523, manttaalimäärä 44,o»2o,
talonsavuja 643, torpansavuja 186 ja muita
savuja 29 (1907). 10.172 as. (1910); 2,466
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoitti 1,283 (1901). 770 hevosta ja 4,685
nautaa (1909). — Kansakouluja 13 (1911).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Karsikon,
Pekkalan ja Penttilän höyrysahat, 3 meijeriä, 2
höyrymyllyä, tiilitehdas. Utran suuret tehdaslaitokset,
sahat (per. 1780) ja lasitehdas ovat nyttemmin
hävitetyt. — Kalansiitoslaitos Puntarinkoskella
(valtion kannattama). — Luonnonnähtävyyksiä:
llöytiäinen. Pyytivaara y. m. — Mönninvaaran,
Leppävirran ja Pielisensuun kahakkapaikat
Suomen viimeisen sodan ajalta. — Pohjöis-Karjalan
kansanopisto toimi kunnassa 1895-99 (siirrettiin
sittemmin Kiihtelysvaaraan). — Kunnan alueella
on viimeaikoina tehty runsaita kuparilöytöjä. —
2. Seurakunta, keisarill.. Savonlinnan
liiip-pak., Ylä-Karjalan rovastik.; perustettu Liperiin
kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi 1737, kappeliksi
1783 ja omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj.
D/7 1857 (ensimäinen vakinainen khra v:sta
1874); seurakuntaan kuuluu myös Joensuun
kaupunki ja Utran tehdasseurakunta. Kirkko
puinen, rak. 1881. [T. Könönen, „Joensuun
kaupunki"; J. Maukonen. ..Muinaisjäännöksiä
Liperin kihlakunnassa" (Suom. muinaism.-yhd.
ai-kak. IV sivv. 141-150).] — 3.
Rautatien-asema, Joensuun-Xurmeksen rata-osalla, 16 km
Joensuun kaupungista. L. H-ncn.

Kontioleppälahti, kylä Ruskealan pitäjässä,
Jänisjärven lounaisrannalla; entistä
lahjoitus-maa-aluetta. h. H-nen.

Konto ks. Kontto.

Kontokki. Kunta Vienan-Karjalan
lounaiskolkassa, Suomen rajaa vasten Kuhmoniemen
kohdalla; 1,872 as. (1907), kaikki karjalaisia.
K:n kunnan alue on vanhaa tunnettua
runo-seutua, jossa Elias Lönnrot m. m. kolmannella
(1832) ja neljännellä (1833)
runonkeruumatkallaan kierteli; huomattavimmista kylistä
mainittakoon usean suomalaisen tutkijan käyntipaikat
Akonlahti 1. Akonlaksi, Munankilaksi, Kontokki,
Kostamus, Kiimasjärvi ja Nokeus. — Useasta
paikoin K:n kuntaa kulkee hyviä polkuja
Suomen puolelle, joita myöten vanhastaan käy suuri

liike Vienan-Karjalaan. — Kunnan pääkylä on
Kontokki, samannimisen järven rannalla
hiukan pohjoiseen Kiitellen- (1. Kivi-) järveltä;
kun-nanhuone. h. U-nen.

Kontra- (lat. contra), vasta-, vastaan-,
vastainen, vastakkainen.

Kontra-altto, mun., tavallista matalampi
altto-ääni. It. kielessä on tavallisellakin altolla
nimenä contr’-alto, joka johtuu altto-äiinen
alkuperäisestä nimityksestä. Alkuaan nimittäin
sävellettiin varsinaisen (miesäänisen) melodian
(tenor) ohelle poika-äänillä laulettava
„discan-tus" sekä toinen miesääni (contratenor), joka
liikkui vapaasti tenoriäänen ylä- ja alapuolitse.
Kun 3-äätiisen laulun ohelle kehittyi
4-ääninen-kin, jakautui contratenor kahdeksi eri ääneksi,
joista toinen liikkui tenorin yläpuolella
(contratenor altus) ja toinen sen alapuolella
(contratenor bassus). Siitä ovat sitten johtuneet
nykyiset nimitykset: altto ja basso. 1. K.

Kontra-amiraali (ransk. contre-amiral, <
contre = ohella, sivulla; ks. Amiraali), alin
amiraalinarvo, vastaa armeian kenraalimajuria.

m. v. n.

Kontra-aprossit (ransk. contre-approche),
linnoituksenpuolustajain rakentamat
juoksuhaudat, jojden avulla koetetaan estää vihollista
lähestymästä linnoitusta. 31. v. //.

Kontraarinen (lat. contra’ rius), vastakkai
nen; log. erotetaan kontradiktorisen ja
kontraa-risen vastakohdan suhteet.
Kontradiktorinen (eli negatiivinen) vastakohta on
olemassa arvostelmien ja käsitteiden välillä, joista
toinen ainoastaan kumoo toisen lisäämättä
mitään sen enempää väitettä tai määräystä (esim.
luurankois-eläin, luurangoton eläin).
Kontraarinen (eli positiivinen) vastakohta on
sellaisten väitteiden ja käsitteiden välinen suhde,
joista toinen kumoo toisen ja sen ohessa lisää
yhden tai useita erikoismääräyksiä (esim.
luu-rankoinen, hyönteinen, mato j. n. e.). Joskus
puhutaan kontraarisesta vastakohdasta suppeammassa
merkityksessä, jolla tarkoitetaan sitä
vastakohtaa, joka on olemassa niiden kahden, saman
yleisemmän käsitteen alaan kuuluvan käsitteen
välillä, jotka enimmin eroovat toisistaan (esim.
musta ja valkea, luurankoinen ja alkueläin, —
..perivastaisia" käsitteitä). A. Gr.

Kontrabandi (lat. contra bannum, ransk.
cnntrebande), „kieltotavara". tavara, jota
kiellosta huolimatta kuljetetaan. Erittäinkin k:lla
tarkoitetaan tavaraa, jota sodan aikana
luvattomasti kuljetetaan. Voimassa olevain
kansain-välis-oikeudellisten periaatteitten mukaan, jotka
ovat lausuttuina 1856 hyväksytyssä Pariisin
merioikeusjulistuksessa, on neutraalisilla
valtioilla vapaa kaupankäyntioikeus sodan aikana.
Neutraalisten valtioitten alamaiset saavat maalla
ja vesillä sekä keskenään että sotaakäyvien kanssa
käydä kauppaa, myöskin sotanäyttämöllä.
Kuitenkin on sotaakäyvällä valtiolla oikeus m
e-r e 11 ä anastaa n. s. kieltotavaraa 1.
kontraban-dia. Mitä tavaroita on luettava tähän kuuluviksi,
on aina ollut riidanalaista. Aikain kuluessa k:n
käsite on laajentunut. Varsinkin Lontoon
meri-oikeusjulistuksella on nykvänsä
sopimusvaltioit-ten kesken määrätty, millä ehdoilla jokin tavara
on pidettävä k:na. Eräänlaisia tavaroita ei
missään tapauksessa ole lupa sellaisena pitää. Xii-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0693.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free