- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1317-1318

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Konveksi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1317

Konveksi—Konversatsioni

1318

Konveksi ks. K u p e r n.

Konveksilinssi ks. Linssi.

Konvektsioni (lat. con 1. c«m=kera, ja vchere
= siirtää), lämmön tai sähkön le\iäminen
nesteessä tai kaasussa näissä väliaineissa
syntyneitten virtauksien välityksellä. Jos esim. vedessä
tai ilmakehässä joku paikka lämpenee enemmän
kuin ympäristö, niin vesi tai ilma siinä
kohden laajenee, tulee kevyemmäksi ja kohoaa siis
ylöspäin. Uutta kylmempää vettä tai ilmaa
tulvaa sijaan. Samoin, jos ilmassa on sähköinen
kappale, sen yhteydessä olevat ilmahiukkaset
tulevat varatuiksi samanlaisella sähköllä kuin
kappale itse ja siis poistyönnetyiksi. Uutta ilmaa
virtaa sijaan, siihköittvy ja tulee
poistyönne-tyksi. vieden mukanansa sähköä, j. n. e.

ü. 8:n.

Konvenanssi (ransk. convenance, < lat.
con-venire = sopia yhteen; sopia), sopivaisuus, käypä
tapa. seuraelämän ja yleisen mielipiteen
hyväksymä tapa; tämän tavan vaarinottaminen. —
Konvenanssiavioliitto, avioliitto, jonka
perustana ei ole molemminpuolinen rakkaus, vaan
kummankin liittopuolen sääty ja
varallisuussuhteet. — Konveneerata, olla sopiva, olla
mukava.

Konventikkeli (lat. conventi’culum,
vähennys-muoto sanasta conve’ntus = kokous), yksityinen
uskonnollinen hartauskokous; eroaa
kotijumalan-palveluksesta siinä, että osanottajat eivät kuulu
samaan perhekuntaan. Luterilaisessa kirkossa
k.-meno alkoi pietismin yhteydessä. A. J. P-ä.

Konventikkeliplakaatti, Ruotsin kuninkaan
Fredrik I:n 12 p. tammik. 1726 kirkollisen
oikeaoppisuuden turvaksi julkaisema asetus, jossa
kiellettiin kaikki yksityiset uskonnolliset
hartauskokoukset (konventikkelit), joita ei voinut lukea
kotihartaudeksi. Huolimatta lukuisista
pyynnöistä sen kumoamiseksi k. oli toista vuosisataa
pahimpana lainsäädännön asettamana esteenä
uskonnollisen elämän vapaalle kehitykselle,
antaen aihetta monilukuisiin rettelöihin ja
oikeudenkäynteihin (vrt. Heränneisyys). K.
kumottiin Ruotsissa 1858, Suomessa sen syrjäytti
v:n 1869 kirkkolaki, joka myöntää
hartaus-kokouksieu pitämisen ilman papiston johtoa, ei
kuitenkaan ilman kirkkoherran erityistä lupaa
sellaisena aikana, jolloin seurakunnassa pidetään
yhteistä jumalanpalvelusta. Sitäpaitsi on
huomattava. että tämäkin rajoitus koskee
ainoastaan evankelisluterilaisen kirkon jäseniä, ei
eri-uskolaisia. ks. H a r t a u s s e u r a. A. J. P-ä.

Konventsionalismi (ks.
Konventsio-n e 1 1 ii. katsantokanta, joka asettaa
sovinnaisuus-näkökohdat ensisijaan.

Konventsionelli (< lat. conve’ntiö -
sopimus) , sovinnainen, totunnainen, konvenanssin
(ks. t.) mukainen.

Konventsioni (lat. convefntiö = sopimus),
sopimus, valtiosopimus, erittäinkin sellainen,
joka säänmistelee tarkoin määrättyjä suhteita ja
on aiottu pysyväiseksi tai pitkäaikaiseksi. L^seat
Saksan valtiot ovat n. s. sotilaskonventsioneilla
myöntäneet Preussille johdon ja laajan
toimivallan sotalaitokseensa nähden. —
Konventsio-neiksi nimitetään useasti erittäinkin sellaisia
sopimuksia, joissa osallisina on useita valtioita.
Niinpä Haagin vv. 1899 ja 1907 pidettyjen
rauhankonferenssien päätökset aineenmukaisesti

jakautuvat (paitsi n. s. loppuaktia)
erikoissopi-muksiin 1. konventsioneihin. — Konventsioneilla
(engl. conventions) tarkoitetaan myöskin
toisinaan kouventteja ja kouventsionisääntöjä —
ks. n. sekä Valtiosopimus. Ii. E.

Konventsionisäännöt engl. oonventions,
myös understandings), Englannin julkiselle
oikeudelle ominaiset, tavanomaiseen oikeuteen
taikka käytäntöön perustuvat säännökset, jotka
valtiollisen elämän kirjoittamattomina ohjeina
vaikuttavat yhtä voimakkaasti kuin muualla
muodollisen valtiosääntöoikeuden määräykset.
Oikeustieteellisesti niitten luonne on vaikeasti
määrättävissä. Toiset pitävät niitä lähinnä vain
poliittiseen moraaliin kuuluvina, toiset,
varmaankin paremmalla syyllä, arvelevat ainakin
melkoisen osan niistä olevan lain veroisina
voimassa. Arvostelemista vaikeuttaa itse convention
käsitteen verrattain suuri epämääräisyys. —
K:inii englantilaiset juristit tavallisesti
luettelevat m. m. seuraavat periaatteet, joita
kirjoitetussa laissa ei säädetä: parlamentti on vuosittain
kutsuttava kokoon; ministeristön, joka on
menettänyt alahuoneen luottamuksen, tulee erota;
kuningas ei voi kieltäytyä parlamentin
päätöksiä vahvistamasta y. m. R. E.

Konventti (lat. conve’ntus), kokous, eräs laji
eduskuntia 1. lainsäätiijäkuutia, erittäinkin
sellainen kansalliskokous, jonka asiana on
perustuslain säätäminen tai muuttaminen.
Englannissa on „konventiksi" (convention) nimitetty
sellaista parlamentin kokousta, joka on
tapahtunut valtaistuimen ollessa avoinna ja joka
rajattomalla vallalla päättää jostakin tai joistakin
valtion elinkysymyksistä. Tällaiset ..konventit"
ovat aikoinaan luoneet Bill of rightsia (1688)
ja Act of settlementin (1701). —
Pohjois-Amerii-riikan Yhdysvaltoihin kuuluvissa osavaltioissa
on yleisesti voimassa se sääntö, että uuden
valtiosäännön säätäminen on uskottava
vartavasten valittavalle konventille, kun taas
osittaisen perustuslain muutoksen useimmiten
suorittaa tavallinen lainsäätäjäkunta. Itse
liittovaltiossakin on yleisen konventin valitseminen
liittovaltiosäännön muuttamista varten
mahdollinen, vaikka tätä menettelyä ei ole tähän asti
noudatettu. [Jameson, „A treatise on
constitu-tional conventions" (2:nen pain. 1887) ; Arnoult,
„De la révision des constitutions" (1896): Zweig,
,.Die Lehre vom pouvoir constituant" (1909) ;
Erich, ,,Valtiosääntöjen säätäminen ja
muuttaminen" (1909). — ks. Kansalliskokous,
Ivonstitueeraava valta, Pouvoir
constituant. — K:eiksi nimitetään myös
koululaisten toverikuntia. R. E.

Konvergeerata (lat. con = kera, ja vergere =
taipua, lähestyä). Geometriassa sanotaan kahden
säteen konvergeeraavan, kun ne tarpeeksi
pi-tennettyiuä leikkaavat toisensa. U. S:n.

Konvergenssi (ks. Konvergeerata),
yh-teenlänkeäväisyys, silmäakselien k.,
näkösuun-tien kohdistuminen yhteen paikkaan, yhteen
katsottavaan pisteeseen.

Konvergentti (ks. Konvergeerata) m at.
ks. Sarja.

Konversatsioni (< lat. conversä’tiö =
seurustelu), keskustelu, seurapuhelu. —
Konversee-r a t a. keskustella, ylläpitää sivistynyttä
keskustelua.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0697.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free