- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1321-1322

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koodeksi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1321

Koodeksi—Koomillisuus

1322

Koodeksi ks. Codex.

Koodi ks. C o d a.

Kookos ks. K o o k o s p a 1 m u.

Kookoskakut ja -j a u h o t, kookospähkinästä
öljyä pusertaessa saatuja jätteitä, joita
käytetään kotieläimille väkirehuksi. Ne sisältävät
n. 18-24 % rankaa valkuaisainetta, 8-10 °/0
rasvaa, 38 °rc typettömiä liuosaineita ja
14%raa-kaa syytä. Väri vaihtelee vaaleanpunertavasta
ruskeahkoon. Pilaantuvat helposti kosteassa
säilytyspaikassa. Ovat helposti sulavia,
maukkaita, ja sopivat kaikille kotieläimille,
erittäinkin lypsylehmille (enint. 2 kg päiv.). K:jen
on luultu lisäävän maidon rasvanpitoisuutta.
Hinta on yleensä liian kallis. E. v. K.

Kookosmaito ks. Kookospalmu.

Kookospalmu (Cocos nucifera) lienee
alkujaan kotoisin Etelä-Ameriikan troopillisista
osista, mutta on nykyään
levinnyt kaikkiin
päiväntasaajan seutuihin, missä se
kasvaa vesistöjen, etenkin
murtovesien äärillä. Sen
tavallisesti jonkunverran
kallistunut, 25 m:n
korkuiseksi kasvava runko kantaa
latvassaan 10-12 muutaman
m:n pituista lehteä, joiden
hankoihin haaraiset
kukka-puikelot kasvavat. K. on
vksikotinen, hedekukat
pui-kelohaarojen päissä,
emikukat tyvessä, kummatkin
vihreitä, vähäpätöisiä.
Hedelmä iso luumarja, jonka
nahkean päällimäisen
kerroksen alla on syinen,
ruskea hedelmiinmalto, joka
vuorostaan peittää
kivenkovan luun. Onton
siemen-valkuaisen täyttää
nestemäinen, väritön, imelä „maito".
Kasviaihe on mitättömän pieni. — K. on
tropiikki-maiden tärkeimpiä hyötykasveja. Juuren syistä
palmikoidaan koreja, varren kovaa pintaosaa
käytetään rakennuspuuksi, vanhat rungot
antavat lujaa „porkupine"-puuta, josta tehdään
kävelykeppejä y. m., lelitituppien syistä
valmistetaan karkeaa kangasta, ja kehittymättömät
lehtisilmut ovat herkullista vihannesruokaa.
Täy-sinkehittyneitä lehtiä käytetään kattoaineeksi,
koreihin ja paperintekoon. Hedelmän syistä
(koi r) saadaan laivatouveja (jotka uivat
vedenpinnalla) , eteismattoja, harjoja j. n. e. Lehtien
tuhka sisältää runsaasti potaskaa. Nuorissa
varrenosissa on runsaasti imelää nestettä, joka
käy hienoksi palmuviiniksi ja josta tislataan
viinaa (arrakkia) tai jota keitetään kokoon
sokeriksi (jaggery). Siemenvalkuaisen jähmeä
osa (kauppatavarana kopra) on ravintoaine ja
vientitavara. Siitä puserretaan Euroopassa ja
Pohjois-Ameriikassa kookosrasvaa 1. -ö
1-j v ä, jota käytetään voin sijakkeena, joko
sinänsä tai margariiniin sekoitettuna, ja
raaka-aineena saippuateollisuudessa. Kopran
puserrus-jäännöksiä käytetään väkirehuna
(kookos-kakut). ■— Ruukkukasvina viljellään yleisesti
brasilial. Cocos Weddelianaa. J. A.

Kookossyyt ks. Kookospalmu.

Kookospalmu
hedelmä, b sama
halkaistuna.

Kookosvoi ks. K o o k o s p a 1 m u.

Kookosöljy ks. K o o k o s p a 1 m u.

Koolon (kreik. kölon = jäsen, osa) ks.
Kaksoispiste.

Koomikko (kreik. kömiko’s). jonkun
koomillisen seikan, ilmiön, osan esittäjä; henkilö, jolla
on koomillista aistia ja joka havaitsee ja tuo
esiin olioiden hupaisia ja naurettavia puolia.

J. III.

Koomillinen (ks. Koomikko), k o o m i 11
i-s uutta (ks. t.) sisältävä tai ilmaiseva;
nurinkurinen, hullunkurinen, hilpeyttä tai naurua
herättävä. J. II-l.

Koomillisuus (kreik. lcömos = Dionysoksen
kunniaksi toimeenpantu juhlakulkue), tärkeä
kaunotieteellinen käsite, traagillisuuden
vastakohta. Yhteistä koomillisuudelle ja
traagillisuudelle on, että siinä ilmiössä tai henkilössä, joka
niitä edustaa, esiintyy joku epäkohta,
eroavaisuus säännöllisyydestä, normaalisuudesta, elämän
sopusuhtaisuudesta tai järjestyksestä. Mutta
koomillisuuden esiintuoma epäkohta ei ole
luonteeltaan vakava eikä seurauksiltaan vaarallinen,
vaan se on nurinkurisuutta, puutteellisuutta,
heikkoutta, joka aluksi voi herättää meissä
vastenmielisyyttä, mutta joka sitten pian
synnyttää hilpeyttä ja naurua. Varmimpia
koomillisuuden tunnusmerkkejä, joita kaunotieteilijät
ovat koettaneet eri tavoin selvitellä, on juuri
se, että se panee havaitsijan nauramaan. Tätä
naurua voi pitää koomillisen ilmiön
arvostelemisena, joka m. m. sisältää kaksi eri puolta: 1)
nauraja älyää koomillisen ilmiön paljastaman
nurinkurisuuden, ja 2) naurullaan hän tämän
nurinkurisuuden tuomitsee, huomaten sen tosin
epäkohdaksi, mutta seurauksiltaan
vaarattomaksi, ja asettuen itse sen yläpuolelle. —
Koomillisuus esiintyy voimakkaampana, jos sen
herättäjässä huomataan silmään pistävä tai
äkil-i linen kontrasti eli vastakohta. Jos esim. joku
henkilö kadulla tai juhlapaikalla astuu kopeasti,
itsetietoisena ryhtiään oikoen, ja samassa tuuli
tempaa hänen päästään hatun, kiidättäen sitä
hänen edellään, ja jos hän hätääntyneenä ja
käsiään huitoen juoksee sitä tavoitellen,
herättää tämä äkillinen nurinkurinen käänne
vaistomaisesti katsojissa naurua. Jos lisäksi tuuli
nostaa hatun korkealle puun oksalle tai puhaltaa
I sen veteen, on sen omistajan avuttomuus ja
nolous, hänen alussa osoittamansa ylpeyden
vastakohtana, omansa enentämään koomillisuutta.
Mutta tälle hänen hankaluudelleen nauramme,
eli se on koomillinen ainoastaan siinä
tapauksessa, ettei hän hattuaan tavoitellessaan joudu
tapaturman alaiseksi. Jos hän esim. juostessaan
kompastuisi ja taittaisi jalkansa tai kaatuisi
kaivantoon ja menettäisi henkensä, emme enää
nauraisi, vaan tuntisimme sääliä. Epäkohta, joka
seurauksiltaan on vakava, auttamattoman
vaarallinen. synnyttää pelonsekaista jännitystä ja
sääliä ja on alkeellisessa merkityksessä sukua
traagillisuudelle.

Estetiikassa erotetaan objektiivista
ja subjektiivista koomillisuutta.
Jälkimäistä sanotaan sukkeluudeksi. Mutta
molemmissa näissä lajeissa voidaan vielä erottaa
hienoa, karkeata, oppinutta,
kansanomaista, jopa vielä säädyllistä ja
rivoa komiikkia. Objektiivinen koomillisuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0699.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free