Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koodeksi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1323
Kooni—Koori
1324
taas on kahdenlajinen:
situatsioniko-miikki ja karakteerikomiikki.
Edellinen ei jolidu henkilön omasta toiminnasta ja
pyrkimyksestä, vaan ulkonaisista oloista ja
sattumista, jälkimäinen taas johtuu henkilön
omasta luonteesta ja toiminnasta. Usein ne
kuitenkin esiintyvät samanaikuisesti tai
sekoitettuina, jolloin ainoastaan voi puhua toisen
pai-navammuudesta. [Jean Paul, „Vorschule der
Ästhetik"; Vischer, „Ästhetik"; Bohtz, „t)ber
das Komische und die Komödie" (1844) ;
Kräpe-lin. „Zur Psychologie des Komischen" (Wundt,
,,Philosophische Studien", 2:nen nid. 1885) ;
Lipps, ,.Komik und Humor" (1898).] J. H-l.
Kooni (lat. cöttus) ks. Kartio.
Koonillinen refraktsioni ks. K a h t a i s t a i
t-t u m i n e n.
Koonillinen sektsioni ks.
Kartioleik-k a u s.
Ko’operatsioni (lat. cooperä’tiö = yhteistyö),
yhteistoiminta, osuustoiminta (ks. t.). — K
o’-operatiivinen, yhteistoiminnallinen,
osuustoiminnallinen.
Ko’optatsioni (lat. cooptä’re = valita lisäksi),
uusien jäsenten vaali, joilla tav. jonkun
yhteisön hallitus tai joku komitea itse täydentää
itseään, täytevaali. — K o’o pteerata = toimittaa
täytevaali.
Ko’ordinaatti (lat. co- [con] = kera, ja ordinäre
= järjestää). Pisteen k:t ovat mittausopillisia
suureita, joiden avulla sen asema tasossa tai
avaruudessa määrätään. Jos piirretään kaksi
toisiaan leikkaavaa suoraa OY ja OX (kuva 1), niin
niitten määräämässä tasossa P-pisteen asema on
tietty, kun tunnetaan pisteestä suorien kanssa
yhdensuuntaisiksi piirrettyjen janojen PA:n ja
PB:n pituudet. OX- ja OY-suoria sanotaan
k.-akseleiksi. edellistä (vaakasuoraa) erikseen
a b s k i s s a-a k s e 1 i k s i ja jälkimäistä o r d
i-n a a 11 a-a k s e 1 i k s i. BP- tai sen kanssa
yhtäsuuri 04-jana (merkitään a;:llä) on P-pisteen
abskissa ja AP-jana (merkitään j/:llä) sen
ordinaatta.
Leikkauspistettä O sanotaan
origoksi. Abskissa
merkitään positiiviseksi,
jos se on origon
oikealla puolella,
negatiiviseksi, jos se on
vasemmalla puolella. Abskissa-akselin yläpuolella
oleva ordinaatta merkitään positiiviseksi, sen
alapuolella oleva negatiiviseksi. Pisteen asema
on täydelleen määrätty, jos sen k:t
tunnetaan sekä lukuarvolleen että merkkinsä
puolesta ja päinvastoin. Tavallisesti valitaan
k.-ak-selit niin, että ne ovat kohtisuoria toisiansa
vastaan. Sellaista järjestelmää sanotaan
suorakulmaiseksi k.-järjestelmäksi, muissa
tapauksissa järjestelmä on vinokulmainen.
— Pisteen P:n (kuva 2) aseman määräämiseksi
avaruudessa otetaan kolme toisiaan yhdessä
pisteessä leikkaavaa suoraa OX, OY, OZ, joita
sanotaan k.-a k s e 1 e i k s i. Jos näitten kautta
pa-rittain asetetaan tasoja, saadaan k.-t a s o t.
P-pisteestä yhdensuuntaisiksi k.-tasojen kanssa
piirretyt tasot erottavat k.-akseleista mainitun
pisteen k:t OA, OB, OC (merkitään x, y. z).
K:t ovat erimerkkisiä eri puolella origoa.
Pisteen asema avaruudessa on täydelleen määrätty,
jos sen k:t ovat sekä merkkinsä että lukuarvonsa
puolesta tunnetut ja päinvastoin. Tavallisesti
valitaan sellainen k.-järjestelmä, jossa akselit ovat
parittain kohtisuoria toisiaan vastaan
(suorakulmainen järjestelmä). — Edellä
mainittuja kteja sanotaan suoraviivaisiksi,
mutta käytetään muitakin k:eja. Muista ovat
tavallisimmat p o 1 a a r i-k:t. Pisteen asema
tasossa on tunnettu, jos sen etäisyys määrätystä
pisteestä ja se kulma, jonka mainittujen
pisteiden yhdistvsviiva — radius vector — tekee
määrätyn akselin kanssa, on tietty. Radius vector
ja mainittu kulma ovat pisteen polaari-kit.
Pisteen paikka avaruudessa voidaan myös
polaari-k:ien avulla määrätä. Pisteen paikka on näet
tietty, jos tunnetaan l:o pisteen etäisyys
origosta O (kuva 2), 2:o OP-suoran ja OZ:n
muodostama kulma, 3:o OP:n OZY-tasossa olevan
projektsionin ja O.Y-akselin muodostama kulma.
— Koska pallotähtitieteessä tähtien ajatellaan
olevan samalla pallonpinnalla, niin siinä tähden
asema mukavasti määrätään pall o-k :e i 11 a s. o.
isoympyrän kaarilla. Analyyttinen geometria
perustaa tehtäviään k:ien käyttöön, sitä sanotaan
sentähden myös k.-geometriaksi. TJ. S:n.
Ko’ordinatsioni (lat. co = rinnan, ja ordinäre
= järjestää), rinnastussuhde, sopusuhtainen
yhteistoiminta, esim. useamman lihaksen
tarkoituksenmukainen yhteistoiminta, mikä ilmenee
kysy-mvksenalaisen liikkeen kunnollisessa ja
täsmällisessä suoriutumisessa. Sellaisia liikkeitä ovat
enimmät ruumiinliikkeet, niinkuin astuminen,
pureminen; nieleminen, y. m., joissa kaikissa aina
on useampia lihaksia yhtä aikaa toiminnassa.
K:n häiriintyessä, niinkuin alkoholin
vaikutuksesta tapahtuu, ruumiin liikkeet käyvät
epäröiviksi ja epävarmoiksi; sama on laita monessa
keskushermoston taudissa. jossa hermoston
lihastoimintaa valvova johto on viallinen.
(M. O-B.)
Ko’ordineerata (lat. co- = rinnan, ja
ordi-nä’re = järjestää), järjestää yhteen eli
rinnakkain, rinnastaa; ks. Rinnastaa.
Koori (kreik. khoro’s, alkuaan = tanssitanner),
joukkue, joka kreikkalaisten uskonnollisissa ja
muissa juhlissa tanssi ja lauloi juhlayleisön
edessä. Näistä tansseista ja lauluista sukeutui
monihaarainen ja taidokasrakenteinen
taidemuoto, n. s. k o o r i 1 y r i i k k a. Kreik. koorin
laulu (k o o r i 1 a u 1 u) oli yksiääninen.
Säestyksenä oli kitharan- tai huilunsoitto. K:t olivat
osaksi „kyklisiä" eli pyöreitä (s. o. tanssivat
piirissä) osaksi „nelikulmaisia". Kukin
koori-tanssi lauluineen oli eri kompositsioni; runoilija
oli samalla säveltäjänä ja tanssikaavojen
keksijänä. Tanssin rytmi määräsi laulujen rytmin,
tanssivuorot laulujen jäsentelyn. Siten
kehittyi toisiansa vastaavain säkeistöjen järjestelmä.
7-5:nnen vuosis. itsenäiset kooriteokset (niink.
esim. Pindaroksen) olivat enimmäkseen niin
rakennetut, että säkeistöä (strofia) seurasi
rytmiltään ja sävelmältään samanlainen vastasäkeistö
(antistrofi); tähän säkeistöpariin liittyi
rakenteeltaan erilainen jälkisäkeistö (epodi) ; siten
syntynyttä säkeistökolmikkoa sitten toistettiin
samanlaisena läpi koko runoelman (kaava:
a a b, a a b, a a b,....). Tragedian
koori-lauluissa taas kukin strofin ja antistrofin
muodostama säkeistöpari oli eri rakennetta, ja sa-
Kuva 1.
Kuva 2.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
