- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1325-1326

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koorthausi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1325

Koorthausi—Kopernikus

1326

liioin myös epodit, milloin niitä oli (kaava: a a,

b b, c c...... tai a a b, o o d, e e f...). Di-

tliyrambi-koorilauluissa luovuttiin 5:unen
vuosis. loppupuolella e. Kr. toisiansa vastaavien
säkeistöjen järjestelmästä, niin että niistä tuli
läpisävellettyjä kompositsioueja. — Koorilaulut
oin at lennokasta lyriikkaa, vaikka niissä olikin
useimmiten keskuksena tarina jumalais- tai
sankaritarustosta. Niitä oli monta eri lajia,
niinkuin dithyrambit (ks. t.) paiaanit (ks. t.),
pro-sodionit (juhlakulkue-laulut), parthenion-laulut
(neitosten kulkuolaulut), epinikionit (ks. t.)
y. m. Krikoisen, itsenäisestä koorilyriikasta
monessa suhteessa eriäviin ryhmän muodostavat
tragedian ja komedian koorilaulut. — Useissa
valtioissa koorin esitykset oli järjestetty
uskonnollisten juhlien menoihin kuuluviksi
kilpailuiksi. Niinpä oli Ateenan dionysia-,
tliargelia-ja panathenaia-juhlissa köörien kilpailuilla
tärkeä sija. Koorin kustantaminen (klioregiaj oli
varakkaimpien kansalaisten suoritettava
kunniakas ulosteko (leiturgia). Voittaneen koorin
kustantaja (khoregi) sai palkinnoksi kolmijalan
(ks. t.). Myöskin tragediain ja komediain
kilpailu oli oikeastaan köörien kilpailua. Koori
olikin alkuaan näiden runoudeulajien
pääaineksena. vaikkakin vasta siihen liittynyt
näyttelijäin vuoropuhelu teki niistä varsinaisen
draaman. Vanhimmissa tragedioissa koorin osuus
oli hyvin laaja ja se oli mitä lähimmässä
vuorovaikutuksessa toimivien henkilöiden kanssa,
vieläpä joskus tärkeä toiminnan kannattajakin;
mutta tragedian kehittyessä sen osuus supistui
ja sen tärkeys väheni, niin että se Euripideen
jälkeen kutistui pelkäksi ulkonaiseksi
koristukseksi. Komediassa kehitys kävi samaan
suuntaan. (ks. Kreikan kieli
ja’kirjallisuus, Tr aged-i a.) O. E. T.

Koorthaussi (amer. suom., < engl. court =
oikeusto. oikeus, ja house = talo), raastuvanoikeus,
kiiräjätalo.

Koosa, keskiaikainen juoma-astia,
oluthaa-rikka. joka m. m. veljeyksien 1. kiltojen
juomingeissa kulki kädestä käteen. Olaus Magnus
kertoo niistä: „Sarvihaarikat ovat
pohjoissuomalaisten taitehikkaita teoksia ja niitä — nimitetään
koosiksi. Ja niissä on sekä luontevuutta että
tai-tehikasta somuutta, ne kun valmistetaan kuusen
kauniimmista juurakoista, jotka haudotaan,
koverretaan sisäpuolelta ja varustetaan
ulkopuolelta monenlaisilla kuvioilla. Ja kun niitä vielä
kultalevyillä ja muilla kallisarvoisilla paineilla
taitavasti kirjaillaan, niin viehättävät ne
somuudellaan. niin että niitä jotenkin kalliista hinnasta
ostetaan." U. T. S.

Kootinki (engl. coating), neliniitinen
tasavaltainen puuvillakangas. K:n nimellä tunnetaan
mvös eräitä villaisia päällysvaatekankaita.

E. J. S.

Kopaali, eräiden kovien, vaikeasti sulavien,
meripihkaa muistuttavien hartsien nimi. K.-lajit
ovat hyvin vähän tunnettuja ja tutkittuja. Ne
jaetaan tavallisesti saantipaikkojensa mukaan.
I t ä-a frikkalainen k. on syntynyt
Trachylo-biiim-lajeista ja kaivetaan maan sisästä.
Länsi-afrikkalainen k. on peräisin Guibourtia
copalifer asta. Kauri hartsi (agathiskopali)
on syntynyt Dammara-lajien hartsista. M a n i 1
a-k:ia saadaan Vateria indicastn. E t e 1 ä-a m e-

riikkalaiuen k. on peräisin Hymenæa- ja
Trachylobium-kasveista. K:t ovat hajuttomia ja
mauttomia; väri vaihtelee vaaleankeltaisesta
rus-kahtavaau; ne sulavat 180-340°:ssa, niiden
liu-kenevaisuussuhteet vaihtelevat suuresti.
Kovimmat lajit ovat arvokkaimpia. — K:ia käytetään
lakkojen ja vernissojen valmistukseen ja
pikkuesineiden sorvaukseen ja veistelyyn. S. V. 11.

Kopaisjärvi 1. T o p o 1 i a, ennen
rämeen-tapainen. ajoittainen järvi Boiotian nomoksessa
Kreikassa, joka maan alaisten kanavien,
kata-votrien kautta laski mereen. Sen pinta oli
korkean veden aikana 97 m yi. merenp., peittäen
230-250 km2:n alan. Kanavien ja tunnelien
kautta on 1883-94 johdettu K:n ja siihen
laskevan Kephissos-joen vesi mereen ja siten
kuivatusta järven pohjasta saatu mitä hedelmällisin
peltomaa, jossa viljellään m. m. puuvillaa.
Ympäröivän seudun ilmaston epäterveellisyys on
samalla vähennyt. (E. E. K.)

Kopaivapalsami, kopaivahartsin
kopaivaöljy-liuos, Copahuba nimisestä puusta saatu valmiste,
jota käytetään tippurin hoidossa taudin äkillisen
tilan mentyä ohi.

Kopeekka (ven. kope’jka, < kopje = keihäs;
vanhimmissa koissa oli nim. kuvattuna
ratsumies, keihäs kädessä), ven. vaihtoraha, = ’/»o
ruplaa =2,«7 penniä. Eusimäiset k:t, jotka lyötiin
n. 1535, olivat hopeata ja muodoltaan
epäsäännölliset. V:sta 1656 lyötiin vaskisia k:oja.
Niiden sijaan tuli v:n 1867 jälkeen
pronssikopee-kat. Pronssisia ovat 5:n, 3:n, 2:n, l:n, ’l,:n ja
*/,:n k:n rahat, sitäpaitsi on hopeisia 20:n, 15:n,
10:n ja 5:n k:n rahoja.

Kopernikus (Coppernicus). Nikolaus
(1473-1543), uudenakaisen tähtitieteen ja n. s. h
e-liosentrisen mail-manjärjestön kuuluisa
keksijä. K. syntyi Thornissa,
jonne hänen isänsä oli
muuttanut Krakovasta. Saatuaan
koulukasvatuksensa
kotikaupungissaan K. jatkoi v:sta
1491 opintojaan Krakovan
yliopistossa, jossa hän luki
teologiaa ja lakitiedettä
sekä hankki itselleen
lääketieteen tohtorin arvon.
Samalla hän kuunteli
tähtitieteellisiä luentoja ja
mieltyi tähän aineeseen, niin että
hän lähti Wieniin
kuuntelemaan sen ajan kuuluisimpia tähtitieteilijöitä
Purbachia jaRegiomontanusta. Täällä
jonkun aikaa viivyttyään hän lähti pitkälle
opintomatkalle Italiaan. Vv. 1495-1500 K. luki
lakitiedettä Bolognassa. V. 1500 hän matkusti
Roomaan ja piti siellä matemaattisia ja
tähtitieteellisiä esitelmiä. V. 1501 K. luki lakitiedettä ja
lääketiedettä Padovassa ja sai 1503 Ferrarassa
kirkollislainopin tohtorinarvon. V. 1505 hän
palasi kotimaahan. Jo 1497 K. oli nimitetty
Frau-enburgin tuomiokirkon kanonikoksi.
Myöhemmin hän sai tämän kirkon palveluksessa
erilaisia tehtäviä. Hän toimi myös lääkärinä. K. asui
v:sta 1506 alkaen kuusi vuotta Heilsbergin
linnassa sukulaisensa Ermlandin piispan luona
tämän kuolemaan saakka. Täällä hän sai
häiriytymättä antautua elämänsä suureen päätehtävään

Kopernikus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0701.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free