- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1331-1332

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koporie ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1331

Kairossa asuva patriarkka, joka nimittää itseään
Aleksandrian patriarkaksi ja pitää itseään Egyptin
luullun apostolin Markuksen jälkeläisenä. Hän
nimittää abiinan arvonimeä kantavan Abessiinian
kirkon esimiehen. Papisto, johon kuuluu 12
munkkien joukosta valittua piispaa,
arkkipres-byteerejä. presbyteerejä, ja diakoneja, on sekä
tietopuolisesti että siveellisesti alhaisella
kannalla. Selibaatti on yleensä vallalla, mutta
ainoastaan ylemmälle papistolle se on pakollinen.
Kirkot ovat enimmäkseen pieniä ja likaisia.
Koristuksina niissä käytetään maalauksia ja
puuleikkauksia, ei veistokuvia. Jumalanpalvelus
toimitetaan suurimmaksi osaksi vanhalla koptin
kielellä, jota eivät kaikki papitkaan ymmärrä.
Ehtoollisen viettäminen muistuttaa
muinaiskris-tillisistä ..rakkaudenaterioista". Kaste
toimitetaan upottamalla kastettava 3 kertaa veteen.
Pojat kastetaan 40, tytöt 80 päivän vanhoina.
Kon-firmatsioni toimitetaan kohta kasteen jälkeen.
Muinaiskristillisten tapojen mukaisesti
voidellaan kastettavia öljyllä, samoin sairaita ja
murheellisia. Uskonnollisuus supistuu useimmissa
tapauksissa paastoamiseen. Marian palvelemiseen,
uhraamiseen, taikakalujen kantamiseen y. m.
muotomenoon. Roomalaiskatoliseen kirkkoon
kääntyneiden johtajana on Kairossa asuva
apostolinen provikaari; kreikkalaiskatoliset ovat
Aleksandrian patriarkan alaisia. Viimeaikoina
protestanttiset raamattu- ja lähetysseurat ovat
levittäneet koptien keskuuteen paljon Raamatuita,
joita nämä yleensä mielellään lukevat.
Englantilaisten, saksalaisten ja ameriikkalaisten
harjoittamasta lähetystyöstä on ollut seurauksena,
että joku määrä varsinkin valistuneempia
koptilaisen kirkon jäseniä on kääntynyt
protestantismiin. A. J. P-ä.

Koptin kieli ja kirjallisuus. Samoin kuin
koptit (ks. t.) ovat pidettävät
muinaisegyptiläisten jälkeläisinä, on koptin kieli kehittynyt
inuinaisegyptin kielestä, minkä tähden sen
tunteminen on ollut tärkeänä apuna muinaisegyptin
kielen selittämiselle. Koptin kielen tunteminen
perustuu kokonaan kirjallisiin lähteisiin, jotka
valaisevat sen käyttöä 2-17:nnelle vuosis. j. Kr.
Siinä on runsaasti kreikkalaisia lainasanoja,
myöhemmissä käsikirjoituksissa havaitaan myös
arabian vaikutusta. Suullisesta käytännöstä k. k.
vähitellen yhä enemmän väistyi arabian kielen
tieltä, ja 1600-luvulta alkaen sitä käytetään
ainoastaan jumalanpalveluksen kielenä, jota
tuskin papitkaan enää ymmärtävät. Huomattavista
murteista ovat tärkeimmät yli-egyptiläinen 1.
sahidinen ja ali-egyptiläinen 1. bohairinen murre,
joitten eroavaisuudet kuvastuvat kahdessa eri
kirjoituslajissakin (vrt. Egyptiläinen
kirjoitus, II, 551). Koptilainen kirjallisuus
käsittelee melkein yksinomaan uskonnollisia ja
kirkollisia aineita. Sen kukoistusaika kesti
arabialaiseen valloitukseen saakka. Vanhimmat
tuotteet ovat käännöksiä kreikasta. Huomattavin on
sahidinen raamatunkäännös, jolla on melkoinen
tekstikriitillinen arvo, vanhimmat
käsikirjoitukset kun ovat 4:nneltä ja 5:nneltä vuosis.
Nuorempia ovat Ali-Egyptistä. Sketen luostareista,
1’aijumista v. m. löydetyt käsikirjoitukset.
Maallisen kirjallisuuden tuotteiden joukossa
huomataan lääketieteellinen ja alkemistinen teos,
Aleksanterin tarun katkelma, kirjeitä y. m. ja muu-

1332

tama kieliopillinen teos. Piispa Joannes
kirjoitti asSullam („tikapuut") nimisen
kop-tilais-arabialaisen sanakirjan, piispa Athanasios
kieliopin j. n. e. Euroopassa aloitti Kireher
1600-luvulla koptin kielen tutkimisen, jota meidän
aikoinamme varsinkin Quatremère, Zoega, de
Lagarde, Kevillout, Stern. Piehl. Steindorff y. m.
ovat edistäneet. [Peyron, „Lexicou linguse
eop-ticæ" (1835, 1896), Stern, „Koptische
Gramma-tik" (1880), Steindorff, „Kopt. Grammatik"
(1904), Mallon, „Grammaire copte" (1907),
Leipoldt. ,,Geschichte der koptischen Litteratur"
(1907).] A". T-t.

Koptit, muinaisten egyptiläisten jälkeläiset.
Nimi (aral), ghubt 1. kybt) johtunee väännöksen
kautta egyptiläisen kreikkalaisesta nimestä
ai-ayptos. Ulkomuodossa näkyvät vanhain
egyptiläisten tuntomerkit: leveä, useimmiten matala
otsa, musta tukka, joka osoittaa taipumusta
kiha-ruuteen. suora, teräväpiirteinen nenä, suuret,
loistavan-mustat silmät, kellertävä tai ruskea
ihonväri. K., joiden lukumäärä nousee 600,000:een.
asuvat etupäässä Ylä- ja Keski-Egyptissä
käsityöläisinä, kauppiaina, kirjureina y. m.
keveäm-päin ammattien harjoittajina. Punaisenmeren
ja Niilin välillä ovat heidän ikivanhat Pyhälle
Antoniukselle ja Pyhälle Paavalille pyhitetyt
luostarinsa. Niilin suistomaan länsipuolella
heitä on Natron-järvien luona olevissa
luostareissa. Muinaisten esi-isäinsä tavoista k. ovat
säilyttäneet m. m. ympärileikkauksen. Vanha
kieli, joka on läheistä sukua muinaiselle egvptin
kielelle, on kansankielenä kokonaan kuollut.
Puhekielen, samoinkuin monta tapaa k. ovat
omistaneet vihatuilta arabialaisilta. Arabialaiset, jotka
he itse kutsuivat maahan päästäkseen
kreikkalaisen keisarikunnan ikeestä, ovat heitä
rasittaneet toista tuhatta vuotta, vaikuttaen erittäin
turmelevasti heidän luonteeseensa. Vasta 19:nnellä
vuosis. k. ovat saaneet uskonnonvapauden.
Uskonnoltaan ovat useimmat jakobiittisiä
mono-fysiittejä; ainoastaan pienempiä ryhmiä on
yhtynyt roomalais- ja kreikkalaiskatoliseen kirkkoon.
Osa on kääntynyt muhamettilaisuuteen.
Luostareissa on suuria aarteita vanhoja käsikirjoituksia.

A. J. P-ä.

Kopula (lat. cöpula = side), n. s. vaillinainen
verbi käsitettynä predikaatintäytteen ja
subjektin yhdistimeksi (esim. ,,Kirves on tylsä"; „Kesä
tuli myöhäinen"). Nimitystä käytetään nykyään
harvoin. A. K.

Kopulatiivinen (lat. cöpulätVvus, < cöpulä’re
= yhdistää) konjunktsioni, yhdistystä
ilmoittava rinnastava sidesana, esim. ja, ynnä,
sekä, sekä ... että, saati, jopa. A. K.

Kopulatsioni ks. Siitos.

Koputteleminen 1. perkussioni
(percus-sio), se menettely, jota lääkäri käyttää
tutkiessaan rinnan ja myöskin vatsan fysikaalisia
ominaisuuksia näissä onteloissa sijaitsevien elimien
ilmakkuuden selville saamiseksi. K. tapahtuu
enimmäkseen siten, että vasemman käden sormi
kohtalaisen tiukasti painetaan tutkittavaan
ruu-miinkohtaan ja oikean käden koukistetulla
sormella koputetaan näin asetettua vasenta sormea,
jolloin syntyvän koputusäänen laadusta voidaan
päätellä, millainen alla olevien kudosten ja
elimien ilmakkuus ja muu fysikaalinen tila on.
Niinpä esim. heleä 1. sonoori koputusääni rinta-

Koptin kieli ja kirjallisuus—Koputteleminen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0704.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free