- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1335-1336

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koputuslaatta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1335

Korais—Korallieläimet

1336

pitkien lukujen. Osaksi käsiteltävien aineitten
kirjavuus, osaksi haltiotila, jonka kestäessä
ainakin varhemmat ilmestykset lausuttiin, osaksi
myös profeetan puutteellinen ajatuskyvyn
selvyys on vaikuttanut sen. että K:n esitystapa
on hyvin epätasainen. Muutamissa osissa on
tulista mielikuvitusta ja tosirunollista
kuvausvoi-maa, toiset ovat peräti kuivia ja väsyttävän
pitkäveteisiä. Esityksen yhtenäisyyden puute,
ajatusjuoksussa huomattavat harppaukset ja
jyrkät käänteet sekä kielen niukkuus osoittavat,
että Muhammed yleensä vain kömpelösti osasi
ilmaista ajatuksensa, mutta muhamettilaisten
mielestä K. 011 mallikelpoisin arabiankielinen
kirja. K:n selitys muodostaa tärkeän pääosan
arabiankielistä kirjallisuutta ja on
hedelmöittävänä vaikuttanut muhamettilaisten tieteellisiin
harrastuksiin. Etevimmät muhamettilaiset
ko-raaninselittäjät olivat Tabari (839-923), Za
makhsari (1075-1143) ja Beidäwi (k. 1286),
Länsimailla K:n tutkimus on n. 200 vuoden
vanha, mutta monessa suhteessa vielä verrattain
puutteellinen. K. painettiin ensi kerran
Roomassa 1530, mutta tämä painos näkyy tulleen
paavin käskystä poltetuksi. Uudestaan
toimittivat sen painoon Hinkelmann Hampurissa 1694
ja Maraeci, joka myös toimitti latinaisen
käännöksen, Padovassa 1698. Enimmin käytetty
laitos on Fliigelin toimittama, jota v:sta 1834
aikain on ilmestynyt useita painoksia. Ensimäisen
käännöksen valmistivat Robertus Retenensis ja
Hermannus Dalmata 1100-luvulla (julkaistiin
1543). Ranskaksi käänsi K:n Kazimirski (uusi
pain. 1887), englanniksi Sale (uusi pain. 1892),
Rodwell (1861, 1876) ja Palmer (1880), saksaksi
Ullmann (9:s pain. 1897), Henning (1901),
Bi-schoff (1904) sekä osittain Ruckert
(runomuotoi-neif, 1888) ja Klamroth (1890), ruotsiksi J. F. S.
Crusenstolpe lS43i. Tornberg (1874) ja
(osittain 1 Zetterstéen („Främmande
religionsurkun-der". 1908). [Lindberg, ..Mohammed och
Qorft-nen" 11897), Wherry, „A comprehensive
commen-tary on the Qurän. comprising Sales translation"
(1882-86), Hirschfeld, „New researehes into the
composition and exegesis of the Qoran" (1902),
Wollaston, „The religion of the Koran" (1904),
Nöldeke. „Geschichte des Qoràns" (2:nen pain.,
toim. Sehwally, I, 1909).] vrt. Islami ja
Muhammed. K. T-t.

Korais, Adamantios (1748-1833),
uuskreik-kalainen hellenisti ja isänmaanystävä, synt.
Smyrnassa, johti kauppakonttoria Amsterdamissa
(1772-78), harjoitti lääketieteellisiä opintoja
Montpellier’ssä ja asettui vihdoin Pariisiin
> 17881. K. oli etevin niistä isänmaallisista
kreikkalaisista. jotka 1700-luvulla ryhtyivät
kansalliseen herätystyöhön m. m. tekemällä
maanmiehensä osallisiksi länsimaisesta sivistyksestä.
Hänen lukuisat julkaisunsa ovat osaksi valtiollisia:
„Adelfike didaskalia" (1798), „Mémoire sur l’état
aetuel de la civilisation de la Grèce" (1803)
y. m., osaksi filologista, historiallista ja
filosofista laatua: m. m. hän on julkaissut
muinaiskreikkalaista kirjallisuutta: „Hellenike
bi-bliotheke" (16 os„ 1805-27), „Parerga" (9 os„
1809-27) y. m. K. on tavallaan luonut
uuskreik-kalaisen kirjakielen, jonka historian ja sanaston
tutkimukseen nähden hänen teoksellaan „Atakta"
15 os., 1828-35) on perustava merkitys. Hänen

jälkeensäjättämiit kirjoitelmansa (8 os.)
julkaistiin 1881-91. K:n omatekemä elämäkerta
ilmestyi 1833; myöhemmin on hänen elämäänsä
kuvaillut Therianos teoksessaan „Adamantios K."
(1889-90). E. R-n.

Koralliakaatti, eräs punajuovainen
akaatti-muunnos.

Korallieläimet, korallipolyypit
(Anthozoa), ovat yksinomaan meressä yksitellen tai
yhteiskunnissa
eläviä onteloeläimiii
(ks. t.). Niiden
ruumiinseinämä on
muodostunut, paitsi
kaikilla
onteloeläi-millä tavattavasta
ekto- ja
entoder-mista. myös näiden

välissä olevasta
monisoluisesta
me-sodermista. Ruumis
on säkin
muotoinen, leveämpi
alapää liittyy
alustaan, mutta
kapeampi yläpää on
kääntynyt
sisäänpäin ontelovatsaan nieluputkena. Tämän
kiekkomaiseksi levinneessä
sisäiinkääntymistai-peessa, suulevyssä, sijaitsee useimmin
jonkun verran
pitkänpyö-reä tai rakomainen suu,
joka toimii sekä
ravitsemis- että
ulostusauk-kona. Ontelovatsan
säteet-täiset väliseinät jakavat
kuurniin. Väliseinistä
toiset ulottuvat
nieluputkeen asti, toiset
päättyvät vapaasti
ontelovatsaan. Kuurnat jatkuvat
suulevvn reunassa oleviin
onttoihin,
sisäänvedettä-viin, poltinsoluja
sisältäviin lonkeroihin.
Väliseinissä ovat
sukupuolielimet ja
lihassyvkimp-puja; niiden vapaata
sisäpuolista reunaa piiärmää
reunusnauhan tavoin
rau-has- ja poltinsoluja
runsaasti sisältävä
kurttuinen epitelikaista, n. s.
mesenteriaalinauha. Tämän alapuolella on
muutamilla lajeilla pitkiä, poltinsoluilla
varustettuja rihmoja (saks. Akontien), jotka eläin
puolustuksekseen singahduttaa ruumiin seinässä
olevien reikien tai suun kautta ahdistajaa vastaan.
Erityistä verenkiertoelimistöä ei ole. Hermosto
on kehittynyt varsinkin ektodermissa ja
muodostaa suulevyssä epitelin-alaisen paksuhkon
kerroksen hermosäikeitä ja -soluja. Yhteiskunnissa
elävillä k:llä on useimmiten ektodermista
syntynyt, hiilihappoisen kalkin tai eräänlaisen
sarveisaineen muodostama ranko, joka jossain määrin
toistaa korallipolyypin monimutkaisen rakenteen.
— Hedelmöitetystä munasolusta kehittyy
ripsi-karvainen, vapaasti uiskenteleva toukka, joka
myöhemmin kiinnittyy pohjaan, kadottaa ripsi-

Jalokoralli.

Korallipolyypin kaavamainpa

pituusleikkaus. 1 nielu.
S reunusputki, 3 suulevy,
4 lonkero. 5 entodermi, 6
me-sodermi. ’ ektodermi. 8
jal-kalevy, 9 akontio, 10
seinä-poimu. 11
mesenteriaalinau-han kurttuja, 12 munasarja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0706.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free