- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1339-1340

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korallihiekka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1339

Korbei—Kordillieerit

1340

kevät vuorijonot (korkein huippu 4.360 m),
niiden viilissä on hedelmällisiä, hyvin viljeltyjä
jokilaaksoja, joissa kasvaa m. m. riisiä, hedelmiä,
melooneja, tupakkaa, puuvillaa y. m. Joista
At-rek laskee Kaspianmereen. Kesef-rud
Heri-rudiin. Kaakkoiosassa vallitsevat myöskin
vuoret, mutta lounaisosa, Kevir, on suola-erämaata
ja aroa. Täällä on runsaasti petoeläimiä. Paitsi
maanviljelystä, jota harjoittavat tadzikit, kylien
ja kaupunkien paikallaan pysyvät asukkaat, on
karjanhoito laajoilla aroseuduilla tärkeä.
Pai-mentolaiskansoja on useita (turkmeeneja,
kurdeja y. m.); useimmat harjoittavat samalla
ros-vousta. Käsityömäinen teollisuus on huomattava:
silkkikankaita, mattoja, miekkoja y. m.
Vuori-työ: Nisapurin lähettyvillä kaivetaan turkooseja.
Pääkaupunki on M e s e d. — K. on asemansa
puolesta tärkeä: sen omistuksesta riippuu Iraanin
herruus. E. E. K.

Historia. K. kuului muinoin Persialle, sitten
vuorotellen Aleksanteri Suurelle, Syyrian
valtakunnalle. parthilaisille, sassanideille ja
arabialaisille. V:sta 820 se oli itsenäisenä Tahiridien
y. m. sukujen vallitessa, joutui 1000-luvulla
seldzukeille ja 1200-luvulla mongoleille. V. 1396
K. tuli (kuningaskunnan muiden alueiden kanssa)
Timurin pojalle Sah Roehille ja kukoisti hänen
hallitessaan. 1500-luvulla maan valloittivat
us-beekit. sitten persialaiset: nämä taas ovat
saaneet riidellä siitä afganilaisten kanssa. G. R.

Korbei ks. K o r v e y.

Korda i kreik. khord<v) ks. Jänne.

Korderoj (engl. corduroy, ransk. cordelet),
pit-kittäisesti vakomainen puuvillakangas n. s.
leikkaamaton Manchester-sametti. K. on kudottu
kahta kudetta, peruskudetta ja nukkakudetta
kävttäen. Leikkaamalla muodostuu siitä sametti.

E. J. S.

Kordiaalinen (ransk. cordial, < lat. cor -
sydän), sydämellinen.

Kordieriitti (ioliitti, steinheiliitti,
dikroiitti), sinertävän-vedenharmaa
kivennäinen. kokoomukseltaan
magnesiumaluminium-silikaatti iMg,Al4Si50,j), kidemuodoltaan
rombi-nen. Sen kovuus on 7, ominaispaino 2,i. K.
esiintyy rakeina kordieriittigneississä ja monessa
graniitissa. Orijärven kuparikaivoksessa tavataan
k:ia kauniina sinisinä kiteinä. Turun seudun
graniitissa sitä on harmaina täplinä granaatin
keralla. Ceylonista saadaan läpinäkyvää k:ia,
jota käytetään jalokivenä. — K. muuttuu
helposti kiilteeksi tai kloriitiksi, ja puolittain,
vieläpä täydellisestikin muuttuneilla kiteillä on
monesti k:n muoto jäljellä. Näillä
muuttumis-tuloksilla on lukuisia nimiä: gigantoliitti,
falu-niitti, auraliitti, bonsdorffiitti, piniitti y. m.

P. E.

Kordiitti (kreik. khordë’ = jänne), eräs engl.
vähäsavuinen ruuti, sisältää eetterialkoholiin
liukenematonta nitroselluloosaa, nitroglyseriiniä ja
vähän vaseliinia. On saatavana tankoina tai
säi-keinä.

Kordillieerit (esp. Cordilleras = vuorijonot), on
sen mahtavan vuoristosarjan yhteisnimi, joka,
kulkien Ameriikan länsirannikkoa pitkin
meridio-naalista pääsuuntaa 130 leveysasteen poikki,
muodostaa Ison valtameren itäisen äären. Se ei ole
yhtenäinen vuorijärjestelmä, kuten aikaisemmin
oltiin taipuvaiset olettamaan, vaan se jakaantuu

aivan erilaatuisiin Etelä- ja P o h j o i s-A m
e-r iikan K:hin; näiden väliin työntyvät
K e s k i-A m e r i i k a n K., jotka myös ovat eri
järjestelmää.

E t e 1 ii-A m e r i i k a n K., 1., niinkuin niitä
myös nimitetään (kenties Periin anti
s-intiaa-nien mukaan), Andit (esp. Cordilleras de los
Andes), ulottuvat 7,300 km pitkänä
poimuvuoris-tona Tulimaan kärjessä olevasta Staten-saaresta
etelässä Darien- ja Coro-lahtiin pohjoisessa;
täällä rajat Keski-Ameriikan ja Antillein
vuori-järjestelmiä vastaan ovat epävarmat.
Keskimääräinen harjannekorkeus on 3.000-3,500 m,
keskimääräinen leveys 500 km. pienin 178 km,
suurin 920 km. Niiden poimettuminen lienee
tapahtunut lännestä käsin. Itäiset ketjut ovat
muodostuneet vanhoista, arkeisista ja paleozooisista
aineksista, läntiset mesozooisista. Poimettuminen
alkoi paleozooisella ja mesozooisella ajalla,
jälkimäisellä voimakkaitten tuliperäisten purkausten
seuraamana. Viimeinen poimettuminen tapahtui
tertiääriajalla; silloin jatkui näitä purkauksia,
jotka ovat peittäneet suunnattomia aloja,
nostaneet vuoriston korkeimmat huiput (56
tulivuorta, joista 26 toimivaa), muodostaneet sille
ominaiset korkeat ylänkö-altaat ja siten
salanneet sen sisäisen rakenteen näihin päiviin saakka.
— Tämän vuoriston eteläinen osa, Tulimaasta
Aconcaguaan, on muodostunut kahdesta
rin-nakkaisjonosta. Ison valtameren puoleinen,
matalampi jono (Monte Darwin Tulimaalla 2,150 m),
on etelässä osaksi mereen vaipunut, muodostaen
Etelä-Chilen vuonomaiseman lukemattomat
saaret ja osan niemistä. Pituuslaakso rannikkojonon
ja itäisen jonon välillä on täällä myös
vajonnut melkein kokonaan mereen. Itäinen harjanne
on etelässä matala, ylätasankomainen, pohjoisessa
korkea, rikas tulivuorista (Tupungato 6,710 m.
Juncal 6,208 m y. m.); sen kummallakin
puolella kulkee rivi alppijärviä (Nahuel Huapi.
Llanquihue). Tämä K:n harjanne lähettää 34
leveys-asteen seutuvilta alkaen haaranteita, n. s.
Antikordillieerit, Argentiinan Pampas-tasangolle
(Sierra Famatina, S. de la Huerta, S. de
Cor-doba y. m.) tullen itse läntiseksi päähaaraksi.
Sen huippu Aconcagua on Etelä-Ameriikan
korkein, 7,040 m yi. merenp. Mahtavia ovat
muutkin huiput: Cerro Mercedario, tulivuori
Co-piapö, Cerro del Cobre y. m. N. 27 lev.-asteen
seuduilla K. haarautuvat kahteen päiijonoon,
jotka sulkevat väliinsä keskimäärin 3.800-4.000 m
korkeat Bolivian ja Pertin ylätasangot. Nämä
osaksi erämaanluontoiset seudut suurine
jäte-järvineen (Titicaca, Pampa Aullagas) ja
suola-lampineen olivat suhteellisen korkealle
kehittyneen ketsua-kansan sivistyksen kehtona.
Ympäröivien K:n keskikorkeus on 4.400-4.700 m,
monet huipuista, etupäässä läntisessä jonossa,
nousevat fi.000 m:iin. Enimmät niistä ovat
tulivuoria (Llullaillaco, Socompa, Parimacota. Sajama,
Illimani, Soratan kaksoishuiput Ancoliuma ja
Illampu). Täällä Arica-mutkan kohdalla K. tekevät
luoteeseen kääntyen polvekkeen (jonka mukaan ne
usein jaetaan eteläisiin ja pohjoisiin). — Pertin
eteläosassa rajoittavat korkeat Itä- ja
Länsi-kordillieerit (Picacho Yaga 5,310 m idässä,
Am-pato 6,950 m lännessä) monimutkaisen
jono-ryhmän Ucayali-joen yläjuoksun seuduilla.
Keski-Perüssa näiden sijaan tulee selvä, molempien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0708.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free