- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1341-1342

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kordofan ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kordofan

1342

Reunakordillieerien viilissii kulkeva
Iveski-Kordil-lieeri. Näistä kolmesta läntinen on korkea
(Ne-vado de lluascan 6,721 m), molemmat muut
keskimäärin ainoastaan n. 2,000 m. Marafionin
polvekkeen pohjoispuolella Perön K:eja yhdistää
matala ja kapea harjanne Ecuadorin mahtaviin,
kaksijonoisiin K:hin (Chimborazo 6.310 m,
tulivuori Cotopaxi 5,943 m y. m.), joiden välissä
on monta korkeaa, tuliperäisten purkausten
kautta syntyneitten kynnysten toisistaan
erottamaa yiänköallasta (ks. Ecuador). —
Kolumbian alueella K. haarautuvat kolmeen, Cauca- ja
Magdalena-jokien laaksojen toisistaan
erottamaan jonoon (Länsi-K:n huippu Munehique
3,012 m. Keski-K :ssa Tolima 5,584 m, Itä-K:ssa
Pico Concha 4,700 m), jotka pohjoiseen päin
etenevät toisistaan ja — varsinkin Ttä-K., jonka
itäisin osa nimeltä Cordillera de Mérida —
haarautuvat viuhkan muotoisesti. — K. ovat
jyrkkänä ilmastorajana: niiden länsipuolella
vallitsee, etelässä kostea, pohjoisessa kuivempi Ison
valtameren ilmasto ja itäpuolella taas
Atlantin-valtameren vaikutuksen alainen ilmasto, jolla on
päinvastaiset kosteussuhteet. Siten Ison
valtameren kapea rantakaistale (ja K:n korkeammat
osat) kasvi- ja eläinkunnan sekä asutusolojen
puolesta eroaa Etelä-Ameriikan pääosasta. —
Kovin korkealla olevien solapaikkojen takia on
liikenne K:n yli tavattoman hankala; täällä ovat
maapallon korkeimmat rautatiet: Antofagastan
ja Orurou välisestä rautatiestä haarautuva
sivurata 4.820 m yi. merenp., sekä Pertin K :11a oleva
Oroya-rata, 4.769 m yi. merenp. Ensimäinen
rautatie poikki K:n valmistui vasta 1910 ja
vie Argentiinasta Cumbre- 1. Uspallata-solan
(3.960 m) kautta Chileen.

K e s k i-A m e r i i k a n K. Välittäjänä
edellisistä näihin on Kolumbian länsirannikolta
alkava, matala (keskim. 500-600 m) n. s.
Kannas-Kcrdillieeri, joka päättyy Panaman
painanteeseen. Täältä Tehuantepecin 209 m korkeaan
kannakseen ulottuvat Keski-Ameriikan K.,
keskimäärin tuskin 2.000 m korkeina (myöhemmin
syntyneet tulivuoret nousevat liki 4,000 m:iin,
Volcan de Agua, Acatenango, Volcan del Fuego).
Ne jakaantuvat kahteen pääjonoon, joiden
välissä on 1.500 km pitkä, 120-125 km leveä
Nica-ragua-järvi; (pituussuunta itäkaakosta
länsiluoteeseen). Ilmastollisissa, liikenne- y. m. suhteissa
nämä eivät ole sellaisena jyrkkänä rajamuurina
kuin Etelä-Ameriikan K.

P o h j o i s-A meriikan K:n pituus on liki
8,000 km, Tehuantepecista Beringin-salmeen,
suurin leveys 1.700 km. Eteläisimmät kahteen
pääjonoon jakaantuneet Meksikon K. (Sierra
Madre Oriental idässä. Sierra Madre Occidental
lännessä) sulkevat väliinsä Meksikon korkean,
enimmäkseen aroluontoisen ylänkömaan
(Meksikon kaupunki 2,265 m yi. merenp.), joka täyttää
melkein koko Meksikon. Korkeimmat huiput
ovat täälläkin tulivuoret (Potocatepetl 5.452 m.
Iztaecihuatl, Orizaba 5,700 m, Colinia y. m.).
Vallitsevat vuorilajit: laava, liitukauden
muodostumat. vähemmin paleozooiset ja arkeiset
ainekset. — Meksikon K. vaihtuvat
huomaamattomasti Yhdysvaltojen K:ksi. Nämä
jakaantuvat kahteen monijonoiseen pääosaan:
Kalliovuoret idässä ja Ison valtameren K. lännessä;
viimemainittuihin kuuluvat: Sierra Nevada

(Mount Whitney 4.541 m) ja Kaskad-vuoret
(tulivuori Mount Rainier 1. Tacoma 4,403 m),
sisempänä, Rautavuoret aivan rannalla.
Kalliovuorten ja Ison valtameren K:n välissä
levittäytyvät suunnattomat ylänkö- ja pengermaat
(Koloradon pengermää, Isoallas 1. Great
Rasin. Kolumbian ylänkömaa). Täällä K. ovat
leveimmillään. Näiden vuoristojen syntymisen
pääkausi oli tertiääriaika. Aineksia ovat
kiteiset liuskeet, paleozooiset, juura- ja liitukauden
muodostumat sekä suuressa määrässä
nuorvul-kaaniset laavat. — Yhdysvaltojen K. liittyvät
välittömästi rakenteeltaan vielä vähän
tunnettuihin Kanadalais-alaskalaisiin K:hin.
Täällä pääjonot lähestyvät toisiaan, Rantavuorien
jatkot muodostavat osaksi mereen vajonneina
vuonorikkaan saaristorannikon (Vancouver,
Kuningatar Charlotten saaret, Aleksanterin
saaristo y. m.). Pohjoisempana ne jälleen yhtyvät
mantereeseen. Niillä seuduin Länsi-K. nousevat
huomattaviin korkeuksiin (Mount Elias 5.495 m,
Mount Logan 5.950 m), joista useat tulivuoria
(Mount Wrangell 5,390 m). Pohjois-Ameriikan
korkein mitattu huippu on pohjoisempana, missä K.
kääntyvät lounaiseen suuntaan, nim. Mount Mc
Kinley, 6.240 m: äskettäin ilmoitetaan
löydetyksi yli 7,000 m korkea vuori näillä seuduin. —
Ilmaston, kasviston, eläimistön ja
asutussuhteit-ten puolesta Pohjois-Ameriikan K. eroovat niiden
itäpuolella olevista alavammista tasankomaista,
samoinkuin Yhdysvaltain ja Kanadan K:n
välillä on suuria eroavaisuuksia. Läntiset K. ovat
saderikkaita, niiden takana olevat ylänkömaat ja
Itä-K. sitävastoin vähäsateisia. — Suuria
vaikeuksia on liikenteellä ollut voitettavanaan
täälläkin, vaikkakaan solat eivät ole niin korkealla
kuin Etelä-Ameriikassa.

Kaikki K. ovat tavattoman rikkaita jaloista
metalleista: hopeaa saadaan niistä enemmän
kuin mistään muualta, ja kullantuotannossa
ainoastaan Etelä-Afrikka vie niistä nykyään
voiton; runsaasti on myös lyijyä, kuparia,
elohopeaa. polttoöljyä y. m., jotavastoin rautaa ja
kivihiiltä vähän. Kulta- ja hopealöytöjään K:n
seudut saavatkin yksinomaan kiittää ensimäisestä
eurooppalais-rotuisesta asutuksestaan. E. E. K.

Kordofan f = ..Valkoinen maa"), Englannin
vaikutuspiiriin kuuluva maakunta Sudanissa,
Bahr-el-Abiadin (Valkoisen Niilin) länsipuolella,
12°-16° välillä pohj. lev., n. 100.000 km=. Se
on lakeaa ylätasankoa, vailla jokia ja
lähteitä, peittyy ihmisille epäterveellisenä
sadeaikana rehevään heinäkasvullisuuteen, mutta on
kuivana aikana aron tai erämaankin
luontoinen. Vettä saadaan kaivetuista kuopista.
Paikoitellen on metsikköjä, m. m. kasvaa
Acacia-lajeja, joista saadaan hyvää kumia; runsaasti
on palmuja, joista tärkein taatelipalmu.
Eläimistö rikas. Väestöstä (n. 280,000) ovat
nuba-laiset alkuasukkaita, myöhemmin maahan
tunkeutuneita taas tagalli- ja barabra-heimot sekä
beduiinit y. m.; asukkaista on 3/s paikallaan
pysyviä, maanviljelys pääelinkeinona. Hirssi
(Pen-nisetum thyphoidrum) tärkein vilja.
Paimentolaiset pitävät etupäässä nautakarjaa ja kameleja,
vähemmän hevosia, vuohia ja lampaita.
Vientitavaroista tärkeimmät: arapikumi. vuodat,
norsunluu. kamelikurjen sulat, kultahiekka.
Pääkaupunki El-Obeid. — K. joutui 1821 Egyptille,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0709.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free