Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kordofan ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1343
Kordonetti-silkki—Korea
1344
joka sea kadotti Muhammed-Ahmedille
(mahdille i 1S83. Englantilaiset puhdistivat alueen
mahdilaisista ja v:sta 1S99 se on kuulunut
Englannin Sudaniin. E. E. K.
Kordonetti-silkki (ransk. cordonnet) on eräs
laji grege-silkkiä, joka lujan kierteensä takia
näyttää pyöreältä, sileältä ja uuoramaiselta. Se
ou paksumman oinpelusilkin vahvuista, mutta
näöltään kauniimpaa; käytetään etupäässä
kuvio-ompeluun sekä virkkaus- ja nvpläystöihin.
E. J. S.
Kordongi (ransk. cordon, < khorcU? = suoli,
suolikieli). 1. Muurilista, muurin sivuseinän
yläreunassa juokseva ylimmän kivityksen ulkonema,
jonka tarkoituksena on suojella muuria pakkasta
ja kosteutta vastaan; eritoten vallihaudan
sisemmän jyrkänteen ja sen takana olevan vallin
ulomman rinteen välisen leikkauksen muodostava
muurilista. — 2. Sotilasketju, poliisiketju,
vartio-ketju.
Kordova ks. C 6 r d o b a.
Kore
rcj (kreik. = tyttö, neitonen) 1. [-Persephone, kreikkalaisten uskonnossa manalan
hal-litsijatar, Demeterin tytär, Haadeksen puoliso.
ITäntä palveltiin enimmäkseen yhdessä
Demeterin kanssa, ks. D e m e t e r. Varsinkin hänellä
samoin kuin Demeterilläkin oli tärkeä sija
Eleu-siiu mysteeripalveluksessa, ks. E 1 e u s i s.
O. E. T.
Korea (maan asukasten Kori, kiinalaisten
Kaoli 1. Tsaolisien, virall. jap. nimi Tsosen),
entinen keisarikunta, v:sta 1910 Japanin
alusmaa Itä-Aasiassa, käsittää etelästä pohjoiseen
ulottuvan, 970 km pitkän, 140-200 km leveän K
o-rean niemen Japanin-meren, Korean-salmen
ja Keltaisen-meren välissä, manteretta
Tumen-ula-jokeen pohjoisessa ja Tsangpaisan-vuoristoon
isuurin korkeus 2,440 m:iä) sekä Jalu-jokeen
luoteessa. Rikkoutuneitten ja lahtirikasten
etelä-ja länsirannikoitten edustalla paljon saaria; iso
Quelpart-saari (Tsedzu) on Korean-salmen
etelä-suussa. Pinta-ala 217,826 km", 13,125,027 as.
(1910), 60 kmMlä; miespuolisia 816,000
enemmän kuin naispuolisia. -— K:n vuoriperusta on
ikivanha, arkeisista ja paleozooisista aineksista
syntynyt, siirrosten sakkilaudan tapaan
jäsen-telemä lohkomaa, pohjoisessa (Kaima-ylätasanko)
600-1,000 m, keskellä 300 m, etelässä
300-800 m korkea; pitkin itärantaa kulkee
yhtenäinen, 1,900 m: iin nouseva vuorihar jänne.
Keski-Korean katkaisee Soulista Vönsaniin
niemimaan poikki kulkeva Tsynkkariöng-hauta,
tertiäärikauden basaltin täyttämä; sitä
noudattaa tärkeä ilmastollinen raja:
pohjoispuolella on ilmasto mannermainen, maa talvella
lumen peittämä (tammikin keskilämpö Soulissa
— 4,>°C, heinäk:n -f 27° C, v:n + 12° C),
rannat pitkän aikaa jäässä. Haudan eteläpuolella
on valtameri-ilmasto (Fusan: tammik. -f- 4,j° C,
heinäk. + 27° C, v. -f 15,»°C). Sademäärä
itärannikolla runsaampi (Fusanissa 1,090 mm) kuin
länsirannikolla. Joet virtaavat enimmäkseen
länteen (Simjönggang, Ilangang) ja etelään
(Naktunggang). Niiden uomat kapeita, syvälle
uurtuneita,- liikennemerkitys vähäinen; ovat
kulkukelpoisia ainoastaan suupuolelta
(Naktunggang 230 km, muut vähemmän).
Kasvullisuus vähän tunnettu, samanluontoinen kuin
Pohjois-Tviinan. Metsät ovat enimmäkseen hävi-
tetyt paitsi pohjoisessa. Etelä-K :ssa kasvaa
riisi, bambu ja kamelia. Eläimistö sama
kuin Mantsuriassa: tiikereitä, karhuja,
ilveksiä, hirvieläimiä, kauriita, metsäsikoja, etelässä
apinoita. — Mongolilaiseen rotuun kuuluvat k
o-r e a 1 a i s e t muistuttavat ulkomuodoltaan
enemmän japanilaisia kuin kiinalaisia; jälkimäisiltä
he ovat lainanneet sivistyksensä, valtiomuotonsa,
uskontonsa, vaatekuosinsa, eroten heistä
kuitenkin monessa kohdin. Miehet eivät palmikoi
tukkaansa, antavat parran kasvaa. Vaatetuksessa
käytetään paljon valkoista väriä. Suuri siisteys
erottaa heidät edullisesti kiinalaisista; teetä ei
K:ssa käytetä. — Luonne on arvokas, vakava,
tunne-elämä kehittyneempi kuin kiinalaisten,
us-kontokysymyksissä he kuitenkin ovat
välinpitämättömiä (nimellisesti buddhalaisia, ylemmät
luokat konfutselaisia); naisen asema hyvä,
moniavioisuus kielletty. Yhteiskunnallisesti
korealaiset jakaantuvat aatelisiin, vapaisiin ja orjiin,
mutta aatelin etuoikeudet ovat japanilaiset
poistaneet. Varsinaisen kansan henkinen ja
taloudellinen tila huono. Japanilaiset tekevät paljon
kansanvalistuksen kohottamiseksi ja opillisen
sekä ammattisivistyksen levittämiseksi; on
perustettu kansakouluja (59 1908), korkeakoulu
Souliin virkamieliien valmistamiseksi y. m.
korkeampia opistoja; sitäpaitsi on joukko
alempia kouluja ja käsityö-oppilaitoksia, osaksi
lu-kuisain lähetysseuraiu ylläpitämiä. Vieraita
kansallisuuksia K:ssa: 146,147 jap., 9,568 kiin.,
valkoisia 853 (1910). — Pääelinkeino on
maanviljelys; Etelä- ja Länsi-Korea sekä
joki-tasangot ovat erinomaista viljelysaluetta.
Viljelyskasvit: riisi, papu, vehnä, ginseng (Panax)
etelässä, ohra, hirssi, kaura pohjoisessa, edelleen
peruna, sesami, ramie, hamppu, tupakka,
pippuri y. m. Puuvillan viljelysmaata on 4’/, <f0
koko viljelysalueesta, puuvillansato 45,800
tonnia (1905). — Karjanhoito kehittymätön.
Meri- ja jokikalastus tärkeä; valaanpyyntiä
on ryhdytty harjoittamaan. — Vuorityöhön
on viime aikoina kiinnitetty ulkomaalaista,
etupäässä ameriikkalaista pääomaa; tärkein tuote
kulta (4,585 kg 1908); lisäksi tavataan m. m.
kuparia, rautaa, kivihiiltä, mutta liikenneteitten
puute estää niiden käyttämisen. —
Teollisuus kehittymätön, käsityömäinen, huomattavin
valmiste paperi. — K a u p a 1 1 e K. avautui 1876
Japanin kanssa tehdyn kauppasopimuksen kautta,
seuraavina vuosikymmeninä samanlaisilla
sopimuksilla muiden valtojen kanssa avattiin 11
satamaa (tärkeimmät Tsemulpho, Masanpho,
Fusan ja Vönsan) ja yksi sisämaankaupunki,
Phjöngsan (1908). Tuonti 124,5 milj. mk., vienti
42 milj. mk., kultaa lukuunottamatta v. 1909.
Tuontitavaroista tärkeimmät: puuvilla ja
puu-villatavarat, rauta ja teräs, silkkitavarat,
tupakka ja paperossit, puutavarat y. m.; ne
tulevat Japanista (’/3), Englannista, Kiinasta ja
Yhdysvalloista; vientitavaroista riisi (milj. mk.
14,2$), kulta (12.38, 190 8), pavut (9), ginseng
(2,m), vuodat (2,i), vehnä (1,«), karja (l,i),
menevät Japaniin ("/«) ja Kiinaan. —
Liikenne-tiet ovat kelvottomat, siltoja puuttuu, kuljetuksen
suorittavat kantajat tai kuormahevoset;
japanilaisten toimesta on rakennettu rautateitä. Niitä
oli 1910: 1.080 km. Soulista eri haaroille.
Sanan-lennätinlinjoja 1910: 5,567 km, postiasemia 439.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
