- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1345-1346

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korean kieli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1345

Korean kieli

1340

K. kuuluu mnnilmaupostiliittoon. K:n satamien
laivainselvitykset (190!)) 6,o« milj. rek.-ton. Oma
kauppalaivasto 4.666 tonnia. — Mitta- ja
painoyksiköt vaihtelevat. — Hahn virallisesti
japanilainen. Pankkeja 3 korealaista, 4 japanilaista.
9 kauppa- ja teollisuuspankkia. — Tulo- ja
menoarvio päättyy 1910 53,• milj. mk:aan.
Valtiovelka on 93,1» milj. mk. — V. 1910 uudestaan
järjestetyn hallituksen etunenässä on jap.
kenraalikuvernööri. joka asuu pääkaupungissa
Soulissa; täällä on myös korkein oikeushovi.
Paikallista hallintoa varten maa on jaettu 13
kuver-nöörikuntaan. — K:n vanha lippu: valkoinen,
nurkissa neljä sanaa (taivas, vesi. maa. tuli),
keskellä tumma ympyrä; vaakuna: kierteisesti
kaksiosainen, punainen ja sininen ympyrä.

E. E. A.

Historia. K:n asukasten alkuperä ja
maahantulo-aika on tuntematon. Kiina ja
Japani ovat ammoisista ajoista alkaen koettaneet
saada sitä haltuunsa, mutta Kiinan vaikutus oli
kauan ylivoimainen. K. oli alkuansa
jakautunut useampiin valtakuntiin, jotka olivat
ajoittaisin Kiinan vallan alla tai ainakin siitä
riippuvia. Neljännen vuosis. lopulla buddhalaisuus
ja Konfutsen oppi sai jalansijaa K:ssa, mistä
kiinalainen sivistys korealaisten välityksellä
levisi Japaniin (vrt. Japani, historia). Koko
niemimaan yhdisti 912 yhdeksi K o r a i
nimiseksi valtakunnaksi sotapäällikkö V a n g-k e n.
jonka seuraaja suostui maksamaan Kiinalle
veroa. Kun mongolit 13:unella vuosis. olivat
saaneet Kiinan haltuunsa, alistui K. niiden
valtaan. mutta joutui siitä huolimatta mongolien
hyökkäysten alaiseksi. K:sta käsin Kublai kaani
teki onnistumattomat yrityksensä Japanin
valloittamiseksi 11274-81). Kostoksi japanilaiset
havittelivat Korean rannikoita, ja tämän johdosta
alkoivat korealaiset ja japanilaiset, jotka tähän
asti olivat olleet läheisessä kulttuuriyhteydessä
keskenänsä, vieraantua toisistaan. Kun
Vang-suvun 32:s hallitsija kieltäytyi tunnustamasta
Kiinassa 1368 valtaan päässeen Ming-auvun
yliherruutta. kukisti hänen kenraalinsa X i-t a i j o
hänet, nousi itse valtaistuimelle ja alistui
Kiinan ylivaltaan 1392. Ni-taijo, joka oli viime
aikoihin asti hallinneen Xi-suvun perustaja,
valitsi pääkaupungiksi Han-jangin (nyk. Soulin)
ja jakoi maan kahdeksaan maakuntaan.
1590-luvulla japanilaiset turhaan yrittivät valloittaa
K:aa hävittäen sitä julmasti ja herättäen siten
vastaansa leppymättömän vihan. Tosin K:n
hallitsijat 1600-luvulla lähetystöjä lähettämällä
nimellisesti tunnustivat Japaninkin yliherruutta,
mutta lähetystöt lakkasivat pian. minkä jälkeen
näiden maiden keskinäinen yhteys supistui
hyvin vähiin: ainoastaan Fusanissa japanilaiset
saivat tarkan valvonnan alaisina käydä
kauppaa. Mantsujen hyökkäysten torjumiseksi
hävitettiin 1616 Jalu-joen oikealla rannalla oleva
480 km:n pituinen ja 100 km:n levyinen
maakaistale autioksi ja joen vasemmalle rannalle
rakennettiin paalutuksia ja vallituksia ..Korean
muuri"), mikä ei kuitenkaan estänyt mantsuja
pääsemästä maahan: 1637 he lopullisesti
pakottivat K:n kuninkaan alistumaan
verovelvollisuuteen. Näistä ajoista lähtien K. oli
ulkomaalaisilta kokonaan suljettu. Kristityt
lähetyssaarnaajat jotka vasta v:n 1835 jälkeen pääsivät
43. IV. Painettu ®/6l2.

maahan, joutuivat samaten kuin kotimaisetkin
kristityt ankarien vainojen alaisiksi. Japani oli
ensimäinen ulkovalta, jonka onnistui murtaa
sulku v:n 1876 sopimuksella. Sen mukaan oli
Fusan heti ja kaksi muuta satamaa 1880
avattava japanilaisille. Pian tehtiin joukko
samantapaisia sopimuksia muiden valtain kanssa
(1882-1903). 19:nnen vuosisadan viimeisinä
vuosikymmeninä riehui Iv:ssa myöskin hallitsijasuvun
omassa keskuudessa kiivaita puoluetaisteluja,
jotka aiheuttivat naapurivaltain puolelta
sekaantumisia K:n sisäisiin asioihin ja jouduttivat K :n
valtakunnan lopullista perikatoa. Aluksi
kilpailivat ylivallasta Kiina ja Japani. V. 1885 nämä
vallat tekivät keskenänsä sopimuksen, jonka
mukaan ne sitoutuivat kutsumaan pois K:ssa olevan
sotaväkensä; jos jompikumpi valta
vastaisuudessa katsoi tarpeelliseksi lähettää sinne
sotaväkeä. oli siitä hyvissä ajoin ilmoitettava toiselle.
Kun Kiina 1894 K:n hallituksen pyynnöstä
lähetti maahan osaston sotaväkeä kukistamaan
erään uskonlahkon aloittamaa kapinaa, oli tästä
seurauksena sodan syttyminen Kiinan ja
Japanin välillä sam. v. simonoseki’u rauhassa 1895
Kiinan täytyi luopua vanhoista
ylivallan-vaatimuksistaan Koreaan. Mutta Japanilaisten
tunkeutuminen K:aau ei ollut maan asukasten
mieleen, ja varsinkin hallitus- ja hovipiireissä oli
vihamielisyys heitä vastaan suuri. Japanilaisten
päävastustaja oli kuningatar, joka murhattiin
heidän toimestaan S p. lokak. 1895; kuningas ja
perintöprinssi. jotka pelkäsivät samaa kohtaloa,
pakenivat helmik. 1S96 Venäjän lähetystöön, mistä
poistuivat vasta helmik. 1897. Sam. v. kuningas otti
keisarin arvonimen. Japani oli sillä välin saanut
Kiinan sijaan uuden kilpailijan Venäjästä, joka
myöskin pyrki laajentamaan vaikutusvaltaansa
K:aan. Posti, sananlennätin, kauppa, rahalaitos
joutuivat japanilaisten käsiin, ja maahan alkoi
asettua joukoittain japanilaisia uutisasukkaita.
Venäjä taas otti itselleen sotilaallisessa suhteessa
tärkeitä alueita, hankki rautatiekonsessioneja ja
sijoitti sotaväkeä Jalu-joen rannalle. Etujen
ristiriidasta oli lopulta seurauksena sota 1904-05
(ks. Japanin s o t a). Tämän sodan johdosta
K. joutui Japanista kokonaan riippuvaiseksi.
Maan todelliseksi hallitsijaksi tuli jap.
kenraali-residentti. jonka viran ensimäiseksi haltijaksi
nimitettiin markiisi Ito. Korealaisten
tyytymättömyys uusiin oloihin puhkesi ilmoille
monella muotoa. V. 1906 syntyi maassa kapina
Japanin ylivaltaa vastaan: keisari itse kannatti
virkamiesten passiivista vastarintaa, josta oli
seurauksena, että Ito vangitutti hänet. Turhaan
korealaiset 1907 valittivat Haagin
rauhankonferenssiin. Heinäk. 1907 keisari J i-h ö n g
pakotettiin luopumaan hallituksesta: hänen
seuraajansa Ji-sjek oli kokonaan japanilaisten
vallassa. K :ssa edelleen vallitsevan mieltenkuohun
ilmauksena oli m. m. Iton murha (1909). V. 1910
keisari Ji-sjek’kin pakotettiin luopumaan
kruunustaan ja K. yhdistettiin Tsosenin
kenraali-kuvernöörikttnuan nimellä Japaniin. (J. F.)

Korean kieli. Korean kansan puhuma kieli,
jonka kielikunnallista asemaa toistaiseksi ei ole
voitu määrätä: muutamissa suhteissa se
kuitenkin muistuttaa japanin kieltä. Äänteellisistä
seikoista on huomattava eräänlaisen
vokaalisoinnun olemassaolo. Substantiivin (tavall. 2-tavui-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0711.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free