- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1347-1348

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korean kieli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1347

Korean-salmi—Korff

sen) taivutuksessa on (yksikössä ja monikossa)
0 sijaa: nominatiivi, genetiivi, datiivi,
akkusatiivi. ablatiivi, lokatiivi, instrumentaali,
apposi-tiivi ja vokatiivi. Kieliopillista sukua ei ole.
Pronomini taipuu samoin kuin substantiivi;
relatiivipronomini puuttuu. Adjektiivi on ikäänkuin
substantiivin ja verbin väliaste: eri lauseasemissa
siilien liittyy eri verbisuffikseja; attribuuttina
ollessaan adjektiivi ei taivu. Komparatiivi
ilmaistaan syntaktisesti. Dekadi-järjestelmäiln
perustuvia lukusanoja on 1-99; muut kiinasta
lainattuja. Verbin aikamuotoja on verrattain
runsaasti preesens, preteriti, futuuri, fut. exactum;
imperfekti, pluskvamperfekti, konditsionaali).
mutta varsinaista persoonallista taivutusta ei
ole. Riippuen puhuttelevan ja puhuteltavan eri
arvoasteista voi jokaisesta varsinaisesta
verbimuodosta sitäpaitsi muodostua monta erilaista
..kohteliaisuusmuotoa". Kiinalaisia lainasanoja
on runsaasti. — Koreal. kirjoitus on
kirjainkirjoitusta; kirjaimet alkujaan intial.
dëvanä-garista lainattuja. Kirjoittamistapa kiinalainen
(pystysuorissa riveissä oikealta vasemmalle). —
Kansanrunoustuotteet ja muutamat kiinal.
klassillisten teosten käännökset muodostavat nykyään
koko koreankielisen kirjallisuuden. Muu
Korean kirjallisuus on kiinankielinen.
[Kielioppeja: „Grammaire cortfenne" (1881);
Under-wood, ..Introduction to the korean spoken
lan-guage" (1890). Sanakirjoja: ..Dictionnaire
eoröen-francais" (1880); Gale, „Korean-english
dictio-nary" (1897). Kansanrunouskokoelmia: Allen,
..Corean tales" (1889); Arnous, ,,Korea. Märchen
und Legenden" (1893).] (Y. \V.)

Korean-salmi, 100 km leveä, 170 km pitkä,
Japanin-meresta Itä-Kiinan-mereen johtava
salmi Korean-niemen ja Japanin saarten Kiusiun
ja Ilondon välillä. Tsusima-saaret jakavat sen
kahteen osaan, Broughton-salmeen luoteessa,
Kru-senstern-salmeen kaakossa. Viimemainitussa
salmessa tapahtui Tsusima-saarten mukaan
nimitetty verinen meritaistelu Japanin ja
Venäjän laivaston välillä, 27 p. toukok. 1905 (vrt.
Tsusima). E. E. K.

Korehtuuri 1. korre li tuuri (lat.
corri’-gere = korjata), korjausvedos painokehilöstä,
kor-jausluku. ks. K o r j a u s 1 u k u.

Koreisilaiset, llidzasissa asuva arab. heimo,
jonka etuoikeutena 5-nneltä vuosis. alkaen oli
Kaaban temppelin hoito. Muhammed kuului k:n
heimoon. K. T-t.

Korekti ks. Korrekti.

Korela. 1. ,,Karjalankaupunki", venäläisten
entisinä aikoina käyttämä Käkisalmen nimitys.
— 2. Ratsutila ITattulan kirkolla, 4 km päässä
Parolan asemalta, a/3 manttaalia, 215 ha.
Omistajat eri aikoina: nimismies J. V. Pihlman
1820-30-luvulIa, hänen jälkeensä nimismies A.
Axén 1870-luvulle, maanviljelijä Aug.
Nieminen n. 1880:een. maanvilj. V. Sandell 1880-1908
ja v:sta 1908 alkaen maanvilj. K. O. Ilakari.

Päärakennus (talonpoikaistyyliä) rak. 1829.

Erittäin luonnonilianaa seutua Vanajaveden
äärellä. — Tiilitehdas (omiksi tarpeiksi) rak.
1909. L. H-nen.

Koren, Johan (1809-851. norj. eläintieteilijä,
lääket. toht. 1836, 1838-54 sotilaslääkäri ja
sen ohessa v:sta 1845 Bergenin eläintieteellisen
museon konservaattori, lliinen teoksistaan mai-

nittakoon „öfversigt af Skandinaviens
echino-dermer" (1844); „Tii pectinibranchiernes,
holo-thuriernes og sostjernernes udviklingsliistorie"
(1856) ; „Bidrag til de ved den norske kyst
le-vende pennatuliders naturhistorie" (1877) ;
„Bi-drag til de norske gephyreers naturhistorie"
(1877). ’ (P. B.)

Korennoiset (Pseudoneuroptera),
hyönteis-lahko. jolla on vaillinainen muodonvaihdos,
pure-vaiset (tai surkastuneet) suuosat ja 4
kalvo-maista siipeä. Toukat elävät vedessä ja
hengittävät enimmäkseen ilmaputkikiduksilla.
Jakautuu kolmeen alalahkoon: p ä i v ä k o r e n n o
i-s e t (Ephemeridcc), sudenkorennoiset
(Li-bellulidce 1. Odonata) ja iltakorennoiset
(Plecoptera 1. Perlidæ). U. 8-s.

Korento, tavallisin muoto suora puusalko
(usein varustettu keskeä poikkipuulla, joka riip-

Kuva 1. Kuva 2

puu rautamäärlyssä), millä kaksi henkeä olallaan
kantaa vesikorvoa y. m.; enimmäkseen maan
länsiosissa käytetään yhden hengen korentoa,
joka on tehty kahta (kuva 1) tai yhtä (kuva 2)
astiaa varten. U. T. S.

Koreografia (kreik. khoro’s = kuoro, ja
gra-phein = piirtää), taito merkkien avulla kuvata
tanssiaskeleita ja -asentoja, aivan kuin säveliä
kuvataan nuoteilla; lisäksi taito ohjata
tanssia, varsinkin balettien järjestäminen ja
ohjaaminen, sitten yleensä tanssitaide. J. H-l.

Korespondenssi ks. Korrespondenssi.

Koreutiikka (kreik. khoreutikë’ [tekhnt*7),
tanssitaide, varsinkin näyttämöllinen.

Korff. 1. Johann Albrekt K.
(1697-1766), ven. valtiomies, kuului vanhaan
Westfa-lenista Kuurinmaahan siirtyneeseen sukuun.
Oltuansa Anna Ivanovnan kamariherrana ja
tiedeakatemian tirehtöörinä K. 1740 nimitettiin
Venäjän lähettilääksi Kööpenhaminaan ja 1746
Tukholmaan, missä hän varsin
häikäilemättömällä tavalla sekaantui Ruotsin sisäisiin
asioihin ja m. m. esiintyi loukkaavasti
perintöruhti-nasta Aadolf Fredrikiä vastaan. Tämä
kuitenkin herätti Ruotsissa yleistä suuttumusta ja 1748
hänet kutsuttiin sieltä pois. Hänellä oli rikas
kirjasto, joka hänen kuoltuansa ostettiin
keisarilliselle perheelle ja josta suuri osa sitten on
joutunut Helsingin yliopiston kirjastolle. K. G.

2. Modest Andrejevits K. (1800-72),
ven. virkamies, oli v:sta 1834 valtakunnan
sihteerinä ja v:sta 1843 valtakunnanneuvoston
jäsenenä sekä 1849-61 Pietarin keisarillisen
julkisen kirjaston ylijohtajana, jona hän teki paljon
tämän suurenmoisen laitoksen uudestaan
järjestämiseksi ja laajentamiseksi. V. 1872 hän
korotettiin kreiviksi. K. on m. m. kirjoittanut
tunnetun teoksen Speranskista, jonka alaisena hän
aikoinaan oli palvellut.

3. Nikolai A 1 e k s a n d r o v i t s K.
(1834-83), vapaaherra, ven. kansanvalistusmies,
antautui ensin virkamiesalalle, mutta Aleksanteri II:n
hallituksen alussa syntyneen innostuksen
valtaamana muutti 1856 Jekaterinoslavin
kuveruement-tiin maaseudulla edistääkseen tekeillä olevia
suuria yhteiskunnallisia uudistuksia. Ennen kaikkea

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0712.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free