- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1353-1354

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korioidea ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1353

Korioidea—Koriteollisuus

135-1

Paavali ensiniäisen kerran toisella
lähetysmatkal-loan. luultavasti syksyllä 52. Ateenasta, ja
vaikutti siellä viiteen niittaan 1 V, vuotta. Tätilän
Itänen vaikutuksensa tulos oli Korintin
kristillinen seurakunta. Vähiin myöhemmin kuin
apostoli itse saapuivat myöskin hänen työtoverinsa
Tiniotheus ja Silas Korinttiin ja ottivat hekin
osaa evankeliumin julistamistyöhön Akhaiassa.
U:ssa T:ssa on meillä kaksi Paavalin
korinttilaisille kirjoittamaa kirjettä. Mutta jo emien
ensimäistä näistä apostoli oli kirjoittanut tälle
seurakunnalle, niinkuin 1 Kor. 5, osoittaa. On
arveltu, että 2 Kor. 6u-7t. joka kappale tuntuu
jonkunverran vieraalta nykyisessä yhteydessään,
mutta sisällykseltään erittäin hyvin näyttää
sopivan siihen, mitä 1 Kor. 5»:stä saamme tietää
tuon kadoksiin joutuneen kirjeen sisällyksestä,
olisi katkelma juuri tästä. Paitsi tiitii 1 Kor. 5„
mainittua kirjettä olettavat useat tutkijat vielä
toisenkin Paavalin kadoksiin joutuneen kirjeen
Korintin seurakunnalle, joka kirje olisi
kirjoitettu l:sen ja 2:sen korinttilaiskirjeen välillä.
Tämä olettamus perustuu siihen, että 2:sessa
korinttilaiskirjeessä esiintyvät viittaukset erääseen
apostolin aikaisemmin tälle seurakunnalle
kirjoittamaan kirjeeseen eivät näytä soveltuvan
meidän I :see:i korinttilaiskirjeeseemme. eivätkä
myöskään voi tarkoittaa tuota aikaisempaa,
kudoksiin joutunutta kirjettä.

2. Imen Kor.-kirje on kirjoitettu Ephesoksesta,
Paavalin siellä oleskelun loppuaikoina (16j.s)
luultavasti pääsiäisen seuduilla (vrt. 57 seur.) v. 57
(561. Sen lähin aihe oli eräs Korintin seurakunnan
apostolille lähettämä kirje, jossa oli kysytty hänen
mielipidettään useista eri asioista (7,). ja joihin
kysymyksiin Paavali nyt tässä vastaa (7I5 seur.,
S, »eur.. 12, seur., 16, seur.. 16,, seur. y. m.). Mutta
paitsi sitä hän oli varmaankin kirjeen tuojilta,
mutta myöskin muuta tietä (1„) saanut kuulla
Korintin seurakunnan oloista yhtä ja toista, mikä
vaati häntä sinne kirjoittamaan, vaikkakin hän
oli aikeissa itse persoonallisesti sinne kohdakkoin
saapua. Paavalin lähdettyä Korintista olivat
nimittäin olot siellä kehittyneet osittain
epäraittiiseen suuntaan. Ensinnäkin seurakunta oli
jakaantunut toisiaan halveksuviin joukkioihin.
Muutamat nimittivät itseään Paavalin
puoluelaisiksi. toiset taas pitivät hengellisenä
johtajanaan Apolloa, muutamat Pietaria 1. Kefasta, kun
taas toiset, ikäänkuin tahtoen asettua kaikkien
edellämainittujen yläpuolelle, sanoivat itseään
Kristuksen puoluelaisiksi. Erimielisyydessään he
menivät niin pitkälle, että keskinäisissä
riidoissaan kääntyivät maallisten tuomioistuinten
puoleen. Erimielisyyttä oli myöskin olemassa
siitä, miten oli suhtauduttava pakanoihin ja
pakanallisiin menoihin. Siveellisiä hairahduksia oli
mvös seurakunnassa saanut rankaisematta
tapahtua. Epäkohtia oli vielä ilmennyt seurakunnan
yhteisissä jumalanpalveluksissa, jopa
rakkauden-aterioissakin, jotka viimemainitut muutamat
olivat muuttaneet miltei juomingeiksi. Kaikki
nämä seikat vaativat ojennusta ja opetusta, jota
Paavali kirjeessään korinttilaisille antaa.

3. 2: nen Kor.-kirje on kirjoitettu muutamia
kuukausia myöhemmin kuin ensimäinen.
Riip-pnen siitä, oletetaanko l-.sen ja 2:sen kirjeen
välille kadoksiin joutunut kirje, vai ei. on
näiden väliaika asetettava jonkun verran suurem-

maksi tai pienemmäksi. 2 Kor. on kirjoitettu
Makedoniasta (2,.. seur.: 83). Paavalin luokse on
juuri saapunut Titus Korintista (7, seur.), ja
hänen sieltä tuomansa tiedot ovat kirjeen
kirjoittamisen lähin aihe. Titus myös vei perille
tämän toisen kirjeen (8,„ seur.), joka on
kirjoitettu sekä Paavalin että Timoteuksen nimessä
(1,) ju osoitettu ei ainoastaan, kuten 1 Kor.,
Korintin, vaan koko Akhaian kristityille.
Alkuluvuissa 1 !) Paavali yleensä puhuttelee
korinttilaisia erittäin lempeästi, vieläpä ilmaisee
erikoisen ilonsa siitä hyvästä vaikutuksesta, mikä
hänen aikaisemmalla kirjeellään oli ollut
korinttilaisiin (7„ seur.), mutta jälkimäisessä osassa.
1(1 luvusta alkaen, puhe on ankaraa.
Muuta-main tutkijain mielestä tämä jälkimäinen osa
ei alkuperin olekkaan kuulunut samaan
kirjeeseen kuin edellinen.

Korinttilaiskirjeiden oikeaperäisyyttä vastaan
ei syyllä voida mitään muistuttaa. A. F. F.

Korioidea, suonikalvo. ks. S i 1 iii ii.

Korioiditis, suonikalvon tulehdus, vrt. S i 1 m ä
taudit.

Korioni ks. C h o r i o n.

Korioretinitis. suonikalvon ja verkkokalvon
tulehdus, vrt. S i 1 m ä t a u d i t.

Koripaju ks. P a j u.

Koriste ks. P u k u. Ompelukirj a u s,
E eikk au »koristeet: vrt.
Koristeellinen taide.

Koristekirjailu ks. Ompelukirj a ti s.

Koristeellinen taide on taidetta, jolla on
yht aikaa käytännöllinen ja kauneusaistia
tyydyttävä tarkoitus. Jyrkkää eroa tai määrättyä
rajaa ei voi väittää olevan olemassa sen ja muun
taiteen välillä — varsinkin on nykyajan
kuvaamataide. eroten 1870- ja 1880-luvuilla
vallinneesta naturalismista, alkanut mitä suurimmassa
määrin noudattaa k:n t-.n periaatteita.
Saattaa vain sanoa, että käytännöllinen puoli on
k:ssa t:ssa pääasiana ja että se on
luonteeltaan sidottua, riippuvaista ja sovellutettua,
kun taas muu taide, jolla on päämääränään vain
oma itsensä, on itsenäistä, vapaata. K:ta t:ta
sanotaan ilekor at i i ri seksi sen vuoksi, että
sen esineet eivät ainoastaan ole koristeltuja, vaan
ovat myös itse koristeita eli dekoratsioneja. K:u
I t: n alaan kuuluvat koristeellinen plastiikka,
jota käytetään etupäässä rakennusosien
(friisien. pylväänpäiden y. m.) somistamiseksi, ja
ko-ristemaalaus. jota käytetään etupäässä katto- ja
seinäpintojen somistamiseksi; se on laadultaan
sekä ulkokoristelua (mosaikki- ja freskomaalausta,
sgraffitoa y. m.) että sisäkoristelua (huoneiden
sisustamista huonekaluilla, verhoilla y. m.
taideteollisilla tuotteilla). Yleensä on k. t. yhteisenä
| nimityksenä taideteollisuuden eri haaroille, ks.
Taideteollisuus ja Ornamentiikka.

E. R-r.

Koristustaide ks. Koristeellinen
taide.

Koriteollisuus käyttää punontatöihinsä
etupäässä pajua mutta myöskin rottinkia, olkia,
kaisloja y. m. s. Pisimmät ja sitkeimmät
paju-vitsat saadaan koripajusta (Salix viminalis).
Se leikataan mieluimmin hnhti-toukokuussa.
jolloin ne ovat mehukkaimmat ja sitkeimmät.
Kuoriminen suoritetaan koneellisesti. Hienompia töitä
varten vitsat halkaistaan erikoisella h a 1 k a i-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0715.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free