- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1357-1358

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korjausluku ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1357

Korjausluku

Korkeasaari

1358

ronhoidolla elävät paimentolais-k. ovat
ulkomuodoltaan selviä mongoleja, pienikasvuisia,
uskonnoltaan samanisteja; heidän
vieraanvaraisuuttaan kiitetään. Mitään valtiollista tai
yhteiskunnallista järjestystä k. eivät tunne. [Jochelson,
„Religion and myths of the Korvaks" (1905) ;
sama, „The Korvaks" (1908).] E. E. K.

Korjausluku 1. koreli tuuri suoritetaan
painokehilöstä t. latomuksesta vedettyyn
jäljennökseen ja sen tarkoituksena on ladottaessa
syntyneiden tai virheellisen käsikirjoituksen
aiheuttamien virheiden oikaiseminen. (Myöskin ennen
kivipaino- ja värikuvien y. m. s. painamista
otetaan korjausvedokset.) Oikaisut tehdään
mieluimmin oikeanpuoliseen sivunreunaan
pystysuoraan vedetyn lyhyen viivan viereen, ja
tavallisia korehtuurivirheitä oikaistaessa
käytetään määrätyitä korjaus merkkejä
(ks. tähän liittyvää korjausluvun
näytettä). ks. kirjoituksessa
Kirjapainotaito olevaa kuvasarjaa. —
Korjausvedokset merkintöineen ja käsikirjoituksilleen
kuljetetaan postissa samasta maksusta kuin
painotuotteet.

Korkeakirkko ks. Anglikaaninen
kirkko.

Korkeakosken jalkinetehdas (omistaja v:sta
1899 Suonien kenkä- ja nahkatehdas
o.-v., osakepääoma O.s milj. mk., vararahasto
70,000 mk.) sijaitsee Liingelmäveteen laskevassa
Juuvan reitissä olevan, yhtiön omistaman 14.» m
korkean Korkeakosken ääressä Oriveden
pitäjässä, 1.8 km Tampereen-Vaasan radalla olevalta
Korkeakosken asemalta, jonne tehtaalta on
kapearaiteinen rautatie. Tänne perustettiin 1894
saha ja nahkatehdas, sekä 1898 maamme
ensimäinen jalkinetehdas. Liike ei aluksi
ottanut menestyäksensä. V. 1902 valittu uusi
johtokunta (isännöitsijänä everstiluutnantti O.
Ehrström) on saanut yrityksen menestymään:
1902 oli myynti 352,155* mk., 1906 l,i milj. mk..
1910 1,28 milj. mk. Jalkineita myytiin 1906 yli
100,000 paria. Jalkineiden päällysnahka tuodaan
Pohjois-Ameriikasta ja Saksasta. Pohjanahka
valmistetaan (myös myyntiä varten) omassa
nahkatehtaassa osaksi kotimaisista, osaksi
Etelä-Ameriikasta tuoduista vuodista. — Sahassa
sahataan jonkun verran lautoja ja lankkuja. —
Työväestö 200 henkeä (1910), asuu enimmäkseen
yhtiön huoneistoissa; heillä on käytettävänään
suuri kokoussali näyttämöineen sekä kirjasto
(504 nid.) — Maata yhtiö omistaa 5 tilaa.

E. E. K.

Korkeakosken puuhiomo ks. Karhula.

Korkeakoski. 1. Koski Kymijoen itäisen
suu-haaran itäisimmässä haarassa, on valtava putous,
jossa vesi syöksyy 8 m: n korkeudelta alas:
keskiveden aikaan 4,160 hevosv. ja korkeanveden
aikaan 7.040 hevosv.; vesimäärä keskiveden
aikaan n. 39 m3 sek:ssa, korkeanveden aikaan
66 ms sek:ssa. — Kosken rannalla Karhulan
puuhiomo ja sähkövoima-asema (vrt. Karhula).
— Kotkan kaupunkiin 4 km:n matka. — 2.
Maankuulu vesiputous 3:n km:n päässä
Tuovilanlah-den iks. t.) laivalaiturista, Maaningan ja
Pielaveden rajoilla; putouskorkeus 46 m.
Kevättulvien aikaan putous tekee valtavan vaikutuksen,
jolloin muuten vähävetinen joki syöksee
vaahtoisena. suurella pauhulla louhuista kalliojyrkän-

nettä alas. Myöskin kesäaikaan saa putouksen
kauneutta ihailla, sen jälkeen kuin on yläpuolelle
rakennettu sulkulaitos veden kokoamista varten.
— 3. Koski Pielaveden pitäjässä, Koivujärvestä
Pielaveteen laskevassa joessa, n. 1’/, km suun
yläpuolella; putouskorkeus 7 m ja pituus 60 m,
keskiveden aikaan 187 hevosv. ja korkeanveden
aikaan 840. Myllylaitos. — 4. Koski Oriveden
pitäjässä, Haaviston 1. lluikkojoessa;
putouskorkeus 15,9 m ja pituus 240 m, keskiveden aikaan
425 hevosv. ja korkeanveden aikaan 1.060.
-Teollisuuslaitoksia: saha, 2 myllyä: IC:n
jalkinetehdas (ks. t.) sekä terva- ja
tärpättitehdas (perust. 1891). — Lähellä Korkeakosken
rautatienasema. — 5. Kylä samannimisen
pikku-koskeu seutuvilla, n. 1 km Jyväskylästä
eteläänpäin, Korpilahden maantien varrella. —
Aikaisemmin viinatehdas ja saha, mainitun kosken
rannalla. L. Il-nen.

Korkeakoulu, sellainen oppilaitos, jossa
opetusta annetaan luentojen sekä käytännöllisten
harjoitusten ja töiden muodossa — meillä
yliopisto, teknillinen korkeakoulu ja
kauppakorkeakoulu, muissa maissa lisäksi esim.
eläinlääkäri-opisto. sotaopisto y. m. Kansanopistolla on myös
esim. Skandinaavian maissa ja Saksassa k:n
nimitys (ruots. folkhögskola, saks.
Volkshoch-schule). O. M-c.

Korkeammat oppilaitokset, meidän
maassamme ja muissakin maissa käytetty
oppikoulujen: lyseoiden, yhteiskoulujen ja tyttökoulujen
nimitys.

Korkeapainekone, sellaisen höyrykoneen
vanhentunut nimitys, jossa ei ollut lauhduttajaa ja
jonka höyrypaine oli 3-12 ilmakehää. V. L.

Korkea raati (kreik. synedrion), korkein
juutalainen tuomioistuin, joka m. m. tuomitsi
Jeesuksen kuolemaan. Sillä oli oikeus niin hyvin
vangituttaa rikollisia, kuin myöskin tuomita ja
rangaista. Kuolemantuomioihin vaadittiin
kuitenkin roomalaisen prokuraattorin suostumus. —
Näin oli laita Jeesuksen aikoihin, jolta ajalta
meillä U:sta T:sta on varmimmat tiedot tästä
juutalaisesta tuomioistuimesta. Kuinka vanha
laitos se oli, sitä ei varmuudella tiedetä.
Juutalaisen traditsionin mukaan se on peräisin jo
Mooseksen ajoilta, mikä ei kuitenkaan ole
todennäköistä. Mutta ainakin jo makkabealaisajalta
näyttää tällainen korkein tuomioistuin olleen
juutalaisilla olemassa. A. F. P.

Korkeasaari (ruots. Högholmen), Hei
singin kaupungin saaria, itäisessä saaristossa
heti Pohjoissataman reunustalla, l’/j km
kaupungista pinta-ala n. 22 ha. Luonnoltaan karu,
kallioinen saari on nyt hyvinhoidettuna
puistona. Laatuaan ainoa eläintarha koko maassa.
Keskellä saarta sijaitsevan ravintolarakennuksen
luota tiet säteettäisesti vievät eläinhäkeille ja
rakennuksille, joista viimemainituista erikoisesti
mainittakoon akvaario. Saaren lounaisosassa on
huvimajantapainen rakennus „MineraIia", jossa
on nähtävänä Suomen tärkeimmät kivilajit, ja
koillisosassa pienoinen kivitorni „Vesilinna",
sekä näkötorni ravintolan eteläpuolella. Muista
rakennuksista mainittakoon lukuisat eläinten
asumarakennukset. Eläimiä on nykyään (’/i 1912)
saaressa 677 yksilöä, edustaen 137 eri eläinlajia.
Eläinten tarkastelua helpottaa „K:n opas". —
V:sta 1910 on saareen ollut järjestettynä myös

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0717.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free