- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1361-1362

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korkeuskäyrä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

13til

Korkeuskäyrä Korkkikivi

i:)62

limu yläpuolella miwn pintaa, niin 011
taivaankappaleen k. tässä pisteessä myöskin TK H’, koska
tai-vaankappaleen suuren etäisyyden takia voidaan
olettaa, että ÄT||A’?1. Jos pisteestä h’ havaitaan
taivaankappaleen pisteessä V olevaa
heijastuskuvaa. niin on, koska myöskin /"/’, KT, ja
hei-jastuessa tulo- ja menokulinat ovat yhtä suuret,
A PK’T = 2 " 11’VT = 2 A IVKT = 2 \H"K’T. vrt.
Horisontti. H. K.

Korkeuskäyrä, metsiinh., ilmaisee
graafilli-sesti puuryhmän tai yksityisen puun
pituuskasvun.

Korkeuslämpömittari ks. T e r m o h y p s o
metri.

Korkeusmittari ks. H y p s o m e t r i.

Korkeusmittaus. K:ksi sanotaan menettelyä,
jonka avulla määrätään, paljonko joku paikka on
toista korkeammalla. Tärkeimmät k.-menetelmät
ovat nivelleeraus (ks. t.),
kolmiomittaus (ks. t.) ja fysikaalinen k.
Viimemainittu k. tapahtuu ilmapuntarin (barometrin) ja
lämpömittarin avulla, mutta siten saatu tulos ei
tarkkuuteen nähden vedä vertoja
edellämainittujen keinojen saavutuksiin. Ilmapuntarin käyttö
k:een perustuu siilien, että ilman tiheys
(baro-nietrikorkeus) vähenee määrätty jen sääntöjen
mukaisesti sitä myöten, kuta korkeammalla
yläpuolella meren pinnan paikka sijaitsee. Kahden
paikan pystysuoraa viiliä tutkittaessa
barometrikor-keudet li ja b sekä ilmanliimpötilat T ja t ovat
mahdollisimman lyhyillä väliajoilla
huomioonotettavat. jolloin mainittu väli K voidaan laskea
kaavasta:

K = 1840 i (lotj li—loi) h) (l—O.ooi—)

Tulos ilmoittaa A:n arvon m:eissä.
Tarkemmissa mittauksissa ovat ilman kosteu> ja
paikkojen maantieteellinen leveys tarkattavat.
Seuraavasta taulukosta nähdään, montako m:iä -(-20°,
0° ja —10° lämpötilassa sekä 760. 720 ja 680
mm:n ilmanpaineessa vastaa baronietrikorkeuden
1 mm:n suuruista vähenemistä tai kasvamista

Ilmanpaine mm:eissä Ilman lämpötila
20° —10°
760 lOj 10.1
720 12,o ll.i 10.6
680 12,7 1U 11.3

K:iin tarvittavien barometrikorkeuksien
havaitsemiseksi käytetään melkein yksinomaan a n
e-r o i d i a. koska sitä on sangen mukava kuljettaa
mukana matkoilla. Se on kuitenkin vähä väliä
tarkistettava vertaamalla elohopeailmapuntariin.
— K:ia voidaan myöskin toimittaa tutkimalla,
niillä lämpöasteella vesi kiehuu
kysymyksenalai-silla paikoilla. Siihen tarkoitukseen käytetään
kojetta. jota sanotaan h y p s o t e r m o m e
t-riksi tai barotermometriksi (ks. t.).
vrt. myös Hypsometri. f . 8:n.

Korkeustähystin ks. K a t e t o m e t r i.

Korkiakoski ks. Korkeakoski.

Korkinvalmistus. Raaka-aineena käytetään
enimmäkseen korkkitammen kuorta. Espanjassa.
Portugalissa. Algeriassa y. m. Välimeren maissa
joissa korkkitammea kasvaa, on k. vielä nytkin

kuten satakunta vuotta sitten, pääasiassa
käsityötä. muualla se on muuttumassa teollisuudeksi,
jonka keskuksia ovat esim. Bremen, Berliini,
Wien y. m. — Korkkeja käsin valmistettaessa
tehdään laataksi leikattu korkkiaine vedellä
pehmeäksi ja leikellään korkille ominaisiin
muotoihin joko suora- tai kiiyräteräisillii erittäin
terävillä veitsillä. Käsin leikkeleminen vaatii erikoi
sen suurta tottumusta ja kätevyyttä. Yksi
henkilö valmistaa korkeintaan 1.200 kpl. päivässä.

Kork i lileikkuukoneissa on leikkaavana osana
joko terävillä hampuilla varustettu teräslieriö tai
suora terävä veitsi, johon nelikulmaiseksi
veistetyn korkkipalan vie erityinen ruuvilaite.
Tällaisella koneella voi leikata aina 24.000 korkkia
päivässä. Kaupassa esiintyvät korkit joko
katkaistaan kartion tai lieriön muotoisina. —
Keinotekoisestikin valmistettuja korkkeja 011 nykyään
käytännössä. Pääasiallisimmin tehdään niitä
korkki jauheesta, johon 011 sekoitettu sopivaa
sideainetta.

Korkki dat. suber) muodostuu monivuotisten
runkojen ja kauan paksuutta kasvavien
kasvi-osien pinnalle, missä se korvaa päiillysketon. K:ia
muodostuu myös kasvien haavoihin, paikkoihin,
mistä päällysketto 011 poistettu (haavakorkki).
Korkkisolukon (peridermin) solut ovat
säännöllisen (poikkileikkauksessa neliön tai
suorakaiteen) muotoisia, soluvälejä ei ole. vanhempien
solujen ontelo ilmalla täyttynyt, ketto
korkkiu-tunut. usein ohut. tavallisesti ruskeaksi
värjäytynyt. huokosia vailla. K.-solukko syntyy
erityisen korkkij allen (f e 1 1 o g e e n i n)
solujen jakautuessa
varsimvötäi-sillä seinillä. Askenmainittu
jälsi muodostaa ulospäin
korkki-soluja. sisäänpäin
korkki-kuorta 1. -t y 1 p p y ä (f e
1-1 o de rilli ii). — Teknillisesti
käytettävää k:ia saadaan
läntisissä Välimeren maissa,
runsaasti varsinkin Algeriassa
kasvavista korkkitammist a
(Qiieretis suber ja Q.
Occidental is). Paitsi pullojen tulpiksi käytetään k: ia
hengenpelastusesineideu ja jauhettuna linoleumi?
1. korkkimattojen valmistamiseen y. m. ./. .4. IV.

Korkkihuokonen. useimmin pyöreähkö, muusta
korkista rajoittunut kohta, jossa korkkisolut
ovat soluviilien
toisistaan erottamia. K:sten
kautta pääsee ulkoilma
elävän kuorisolukon
yhteyteen. K:t syntyvät
aina jonkun ilmaraon
alle ja ovat
erittäinkin yksivuotisissa
oksissa paljaallakin
silmällä huomattavia
ruskeahkoina tai
vaikeahkoina täplinä.

J. A. W.

Korkkikivi,
korkki-ainetta sisältävä
sekoitus. jota keveytensä ja
huonon lämmönjohtokykynsä vuoksi käytetään
eristysaineena rakennuksiin y. m. K:eä
valmistetaan erään saks. patentin mukaan siten, että
hienoksi jauhettua korkkia lämmitetään 120-140° C

Korkkisolukko.

Korkkihuokosen poikkileikkaus
(Betula alba), e epidermis.
i huokonen, sen alla
täyte-soluja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0719.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free