- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1365-1366

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korkoa korolta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1M05

Korkoa korolta Korkokanta

13(JG

lain a u s-k:k s i. Jokapäiväisessä kielenkäytössä
k:n käsite yleensä sulaa yhteen lainaus-k:n
käsitteen kanssa, ja tieteessäkin on saanut
kannatusta käsitys, jonka mukaan pääoma-k. on tulo
lainatuista pääomista, ja kun on kysymys
lai-naamnttomien pääomien tuottamasta tulosta,
lainattujen pääomien tuottaman tulon vastine
(Landry). — Ne epäkohdat, joita lainaus-k:n
ottamiseen usein liittyy, herättivät jo aikaisin
kysymyksen, onko k:n ottaminen oikeutettua.
Aikaisemmin tähän kysymykseen vastattiin
yleensä kieltävästi. Keskiajalla kirkko ankarasti
kielsi kaiken k:n ottamisen pitäen sitä
kiskomisena. Tätä kieltoa kuitenkin yleisesti
rikottiin. Uudella ajalla kysymys k:u ottamisen
oikeutuksesta johti toiseen kysymykseen: mistä
johtuu pääoma-k., tuo pääoman puhdas tuotto,
joka syntyy ilman pääomanomistajan työtä ja
vaivaa, ilman pääoman kulumista, ikäänkuin
pääoman automaattisena lisäyksenä. Tämä
kysymys on synnyttänyt joukon eri teorioja. jotka
voi jakaa kuuteen ryhmään. 1.
Tuottavuus-teoria in kannattajat ovat sitä mieltä, että
k. johtuu pääoman ominaisuudesta tuottaa
lisä-hyödykkeitä ja niiden ohella myöskin lisäarvoja.
Nämä lisäarvot ovat pääoma-k:oa. 2.
Käyttö-arvoteoriain kannalla olevien mielestä
pääomalla 011 varsinaisen perusolemuksensa
(substanssinsa) rinnalla käyttöarvo. Kun esim.
lainataan pääoma, niin lainataan paitsi sen
olemusta. myöskin sen käyttöarvo ja takaisin
saadaan lainausajan päätyttyä pääoma sellaisenaan
ynnä se, minkä käyttöarvo on sillä aikaa
tuottanut, nim. k. 3.
Pidättyväisyysteo-riain mukaan k. on hyvitys siitä
pääoman-omistajan itsensäkieltämisestä 1.
pidättyväisyy-destä, johon hän alistuu luopuessaan vapaasta
nautinto-oikeudesta hyödykkeeseen. 4. T y ö t e
o-r i a i n mukaan k. on pääomanomistajan
työpalkka. Se käsitetään joko palkaksi ennen
tehdystä, pääomaan kiteytyneestä työstä tahi työstä,
jonka pääomanomistaja tekee pääoman
yhteiskunnallisena hoitajana tai säästäjänä (säästämistyö).
5. A i k a t e o r i a i n mukaan k. johtuu siitä, että
ihminen arvioi yleensä tulevaiset nautinnot ja
tulevaisuushvödykkeet vähemmänarvoisiksi kuin
nykyhetken nautinnot ja hyödykkeet. Kun hän
siis lykkää hyödykkeen nauttimisen
nykyhetkestä vastaisuuteen, käyttääkseen sitä sillä välin
tuotantotarkoituksiin teollisuuslaitoksiin,
lainaamiseen j. n. e.), esiintyy hänelle tuo
tulevaisuuteen lykätty nautinto pienempänä kuin se, minkä
tuottaisi hyödykkeen nykyhetkellä nauttiminen.
Tällaiseen lykkäämiseen ei hän voi suostua
muutoin kuin että saa tuota pienemmyyttä
vastaavan korvauksen. Tämä korvaus on pääoma-k.
Se on siis arvolaista johtuva, sielullisesti
selitettävä ilmiö. Tulevaisuusarvon pienemmyys
aiheutuu etupäässä kahdesta syystä. Ensiksikään
ihminen ei tiedä, onko hän enää hengissä,
silloin. kun hän saa hyödykkeen vapaasti
käytettäväkseen, tahi voiko hän muutoin tätä
tilaisuutta hyväkseen käyttää. Mahdollisuus
menettää koko nautinto pienentää siten tulevaisen
nautinnon arvoa, nykyhetkellä laskettuna. Toiseksi
on ihmisluonteelle ominaista panna paikallisesti
ja ajallisesti lähempänä oleville hyödykkeille
suurempi arvo kuin kauempana oleville, kokonaan
riippumatta mainitusta elämän epävarmuuden

1 tunteesta. 6. A n a s t a m i s t e o r i a i n mukaan,
joissa ei niinkuin edellä pääoma-k :oa käsitetä
luonnolliseksi, pääoman yhteiskunnallisista
ominaisuuksista johtuvaksi tuloksi, pääoma-k.
perustuu pääoman antamaan yhteiskunnalliseen
valtaan riistää taloudellisesti heikommalta osa
hänen tuotantonsa (lähinnä työnsä) tuloksia. K:n
i ttamineu on siis anastamis-teoriain mukaan
vääryyttä ja on yhteiskunnan velvollisuus tehdä
j siitä loppu. [v. Böhm-Bawerk. „Capital und
Ca-pitalzins"; Engländer. „Zur Theorie des
Pro-duktivkapitalzinses"; Landrv, „L’intérOt du [-Capital".]-] {+Ca-
pital".]+} ’ O. W. L.

Korkoa kovolta ks. Korkolasku.

Korkokanta, pääomakoron suhde korkoa
kantavaan pääomaan, ilmaistaan tavallisesti
prosenteissa vuotta kohden ja riippuu kunakin aikana ja
kussakin maassa tarjona olevien pääomien ja
niiden kysynnän välisestä suhteesta. Yleensä on vähän
kehittyneissä, köyhissä oloissa k. korkeampi
siitäkin syystä, että niissä vahingonvaara (riski)
on suurempi ja mahdollisuus käyttää hyväkseen
satunnaisia tilaisuuksia suurten vrittäjävoittojen
iks. t.) saamiseen parempi. Tosin on tahdottu
teoreettisesti eristää pääomakorosta nämä kaksi
erää, vahingonvaaran korvaus ja yrittäjävoitto,
mutta käytännössä se ei ole mahdollista.
Taloudellisen vaurastumisen ja luottotalouden
kehittymisen mukana voi panna merkille korkokannan
vähittäisen alenemisen. Kuinka alhaiseksi se
lopulta tulee, on vaikea edeltäpäin sanoa. — Alin
on korkokanta yleensä Ranskassa, sitä lähinnä
Englannissa, sitten Saksassa. Muutamissa maissa
on laissa määrätty, kuinka korkean koron
korkeintaan saa lainatuista pääomista ottaa.
Suomen lain mukaan „älköön kukaan ottako tahi
kirjoituttako itsellensä suurempaa korkoa kuin
kuusi sadalta vuodessa" paitsi lainoista, jotka
annetaan määräajaksi, korkeintaan yhdeksäksi
kuukaudeksi, [v. Böhm-Bawerk. „Capital und
Capitalzius"; Wallieh, ..Zinsluss"
(Handwörter-buch der Staatswissenschaiten VIII. 2 pain.
1911).] O. W. L.

K. metsiinh. lasketaan yleensä verrattain
alhaiseksi (2,/3-31/i %) seuraavista syistä: 1)
metsätalous on, verrattuna teollisuus- y. m.
liikeyrityksiin, erittäin varma talous:
..metsätalouden takia ei varmaankaan kukaan
metsänomistaja ole vararikkoa tehnyt" (Judeich) ; 2)
kuta pitemmäksi aikaa pääoma keskeymättä on
lainassa, sitä alempi on korkokanta;
metsätalouteen sijoitetut varat ovat verrattavat
hyvin pitkäaikaisiin lainoihin, koska metsän
kiertoaika on pitkä tav. 70-150 vuotta); 3)
metsän-tuotteiden hinnat osoittavat aivan yleisesti
kaikissa maissa taipumusta kohoamaan ja
ennättävät yhden kiertoajan kuluessf kohota sangen
paljon lesim. Saksassa viime 50-vuoden kuluessa
noin l’j kertaiseksi, jotavastoin m. m. viljan
hinnat ovat pysyneet muuttumatta tai alenneet).
Koska lehtimetsät ovat paremmin suojattuja
kaikenlaisilta vahingoilta (kulot, hyönteiset,
sienet y. m.) kuin havumetsät, niin voidaan
lehti-metsätaloudessa käyttää hieman alhaisempaa
korkokantaa kuin havumetsätaloudessa.
edellytettynä, että kiertoaika on sama. [M. Endres,
„Lehr-bueh der Waldwertrechnung und Forststatik"
1S95. 2 :nen pain. 1910); H. Martin, ,.Die
Folge-rungen der Bodenreinertragstheorie".] A. C.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0721.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free