- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1367-1368

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korkoa korolta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1367

Korkokartta (reliefikartta), kipsistä, pahvista,
v.Ulasta t. m. s. valmistettu kartta, jossa
maanpinnan epätasaisuudet esitetään korotuksina ja
syvennyksinä. Suurempia (ja tasaisempia) aloja
esitettäessä paremman havainnollisuuden vuoksi
on korkeussuhteet esitettävä vaakasuoria siiliteitä
suuremmassa mittakaavassa. K :ja käytetään
havainto- ja sokeainopetuksessa. Niiden
valmistus on kehittynyt etenkin Sveitsissä ja muissa
Alppimaissa. E. E. K.

Korkokirjasin, aksenttilatoumuksessa
esiintyvä kirjasin, ks. Aksentti.

Korkokuva on kuvanveistoteos, jossa henkilö-,
eläin- y. m. kuvaesitykset tai koristeet kohoavat
niitä kiinnittävästä, yhteisestä polijapiunasta
eli taustasta, ks. Reliefi. E. R-r.

Korkolasku lainatun pääoman koronkasvua ja
-iitä johtuvia pääoman muutoksia käsittelevä
laskutapa. K :ua sanotaan yksi 11 kerta
i-i, jos korkoa lasketaan vain alkuperäisestä
pääomasta, eikii korosta siinäkään tapauksessa,
ettei korkoa sovitulla a jalla nosteta. Jos taas korko
aina määrätyn ajan kuluttua — tavallisesti kerta
i ii kahdesti vuodessa — lisätään pääomaan ja
siten lisääntynyt pääoma jälleen kasvaa korkoa
samalla tavalla, niin pääoman sanotaan
kasvavan korkoa korolta 1. k o r o 11 k o r k o a.
Yksinkertaisessa k:s»a korko /. ollen
verannolli-nen ajan /:n pituuteen ja pääoman A’:n
suuruuteen. lasketaan, jos p merkitsee vuotuista
prosenttia, kaavasta / - h p ’ . Jos 1 011 lausuttu
joo

kuukausissa, niin yhtälön oikeanpuolinen jäsen
vielä 011 jaettava 12:11a. ja kun t 011 päiviä, sama
jäsen 011 jaettava 360:Iiii. — Koron korkoa
kasvavan pääoman A":n lopullinen arvo L
lasketaan kun aika on t ja prosentti p, kaavasta:

/. = K(l+ — l’ . Tämän kaavan sovelluttamiseen
’ luu’

perustuvat laskut vaativat logaritmien käyttöä.
Mikä pääoma tahansa kasvaa, jos korko lisätään
pääomaan kerta vuodessa, kaksinkertaiseksi 11.»
vuodessa 6 mukaan, ja 14.» vuodessa 5 °/c
mukaan. Pääoma A", joka kasvaa p prosentin
mukaan I vuodessa koron korkoa ja pääomaan sitä
paitsi tehdään lisäys s joka vuoden lopussa,
011 lisääntynyt, jos lyhyyden vuoksi pannaan

/ — = seuraavasta kaavasta laskettavan

1 jou

pääoman /.:n suuruiseksi:

Jos s:n suuruinen rahamäärä taas joka
vuoden lopussa vähennettäisiin pääomasta,
viimemainittu kaava muuttuisi vain siinä suhteessa, että
oikeanpuolisen jäsenen jälkimäisen termin eteen
tulee — merkki. Koronkorkoa käsitteleville
kaavoille voidaan antaa erilaisia tarkoituksia
vastaava vaihteleva muoto. V. 8:11.

Korkolippu ks. Kuponki.

Korkomerkit ks. Korko.

Korkoossänky, 2- tai 3-kertainen sänky, jota
varsinkin Pohjanmaan ja maan länsiosien tuvissa
käytetään (ks. H 11 o n e k a 1 u t ja iihen
liittyvää pohjalaista sisustakuvaa). V. T. 8.

Korkorata. Nykyaikaisten suurkaupunkien
kaupunkiradat rakennetaan joko maanalaisiin
tunneleihin, taikka k:ina maan pinnan yläpuo-

1368

lelle kivisille taikka rautaisille silloille, jotta
junien kulku ei häiritsisi liikettä kaduilla, vrt.
Kaupunkirata. J. C-én.

Korkotae, taottavasta ja venytettävästä
metallista valmistetut esineet, joihin takomalla,
pakottamalla ja painamalla 011 muodostettu ulkonevia
kuvioita. Pakotettaessa venytetään kulta-, hopea-,
kupari- y. m. Ievyii takomalla vuoroin
kummaltakin puolen sopivan alustan tav. pikilevyn
päällä, jolloin takapuolelta taotaan itse kuviota
ulospäin ja päällvspuolelta kuvioiden välistä
pohjaa taaksepäin eli sisäänpäin.
Yksinkertaisimmin kii\ työ malleilla eli stansseilla, joihia
korkokuvio 011 kokonaisenaan muodostettu;
stanssi n päälle pannaan nimittäin levy ja sen päälle
ly ij\ laatta, jota taotaan, kunnes stanssin kuvio
011 painunut levyyn. Tehtaissa käytetään
taonnan asemasta puristimia, jolloin työ muuttuu
kokonaan mekaaniseksi. Jo vanhalla
pronssikaudella ympäröitiin valukappaleita, nappeja y. 111.
kultalevyllä, joka pakotettiin näiden muotoon ja
voitiin niistä sitten irrottaa. Roomassa ja
Bysan-tionissa tehtiin k.-koristeita ja -astioita
käyttämällä puisia inallistansseja; samaa tapaa
käytettiin vielä keskiajan alkupuolella. 16:nnella
vuosis. loi Italiassa ja Saksassa taiteeksi kehittynyt
korkotaonta ihanimmat teoksensa, astioita,
korutavaroita. varuksia y. 111. Suomessakin 011
korko-taonnan samoinkuin muun korntaonnan
harrastus viime aikoina uudelleen elpynyt. J. C-én.

Korkotulovero ks. 1’ ii ii oma 11 korko ver o.

Korkovakuutus ks. E 1 i n k o r k o v a k u
u-t u s.

Korkunov [-no’f], Nikolai Mihailovits
(1853-1904). ven. lakimies, opetti v:sta 1876
oikeusensyklopediaa Aleksanterin lyseossa ja
Pietarin yliopistossa, sekii v:sta 1879 valtio-oikeutta,
tullen 1894 vakinaiseksi professoriksi. Hän 011
venäjän kielellä julkaissut useita teoksia, kuten
..Luentoja yleisessä oikeuden teoriassa" (1886),
..Oikeuden yhteiskunnallinen merkitys" (1890),
..Ulkovaltojen valtio-oikeus, vertaavasti esitettynä"
(1890), ..Venäjän valtio-oikeus" (1893), ..Ukaasi ja
laki" (1894). ..Yleisiä oikeuden ja oikeushistorian
kysymyksiä" (1898), joissa on esitetty useita
omintakeisia ja omituisia näkökohtia. K. oli
tunnettu luennoitsija. Itsenäiset ja omintakeiset
aatteensa hän v:n 1880:u jälkeen sovitti
sopusointuun vallitsevan hallitussuunnan ja
kansalliskiihkon kanssa, tullen 111. m. kiivaaksi Suomen
valtiojärjestyksen vastustajaksi, jonka johdosta
hän 1893 nimitettiin Suomen perustuslakien
kodi f ikatsioni komitea 11 jäseneksi.

Kormofyytti ks. C o r m o p h y t a.

Kormtsaja kniga (..peränpitokirja").
Venäjällä kauan käytännössä ollut kanoninen
lakikirja, perustuu bysanttilaisen kirkon
,.nomoka-nonin" nimellä tunnettuihin lakikokoelmiin.
Bulgaarialaista kirkkoa varten oli jo 9:nnen
vuosis. lopulla toimitettu kreikkalaisesta
kirkkolaista slaavilainen käännös, nimeltä .
zakono-pravilo" (..lakiolije") ja tämä otettiin
Venäjälläkin käytäntöön, heti kun siellä oli perustettu
kristillinen kirkko. Hyvin pian, nähtävästi jo
Jaroslavin aikana, sen sijaan tuli eräästä
toisesta nomokanonin kokoelmasta tehty käännös,
joka oli toimitettu Venäjällä, ja se sai nimen
k. k. („peränpitokirja", koska kreikassa
kirkollisten säännösten kokoelmasta käytettiin nimeä

Korkokartta—Kormtsaja kniga

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0722.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free