Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kormu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
137:$
Kormu—Korologia
1371
pèd>t’lion = peräsin). Tiimiin sijalle taas 1274
tuli uusi Serbiassa tehty käännös n. s.
fotiolal-sesta nomokanonista. Tämän rinnalle syntyi
myöskin välimuoto tästä ja vanhasta venäläisestä
käännöksestä. 17:nnellä vuosis. patriarkka
Jo-sifin ja Nikonin toimesta »kormtsaja knigasta"
toimitettiin tarkistettu ja muutettu painos.
Ni-konilaisen k:n sijalle tuli 1787 Katariina II:n k.
Aleksanteri I:n aikana 1816 tämä lakikirja
painettiin viimeisen kerran. ,/. J. il.
Kormu, K o r m u s e i v ä s. K o r m u m i i 1 u
ks. M i i 1 u.
Komeili (Cornus mas), Etelä-Euroopassa ja
Etu-Aasiassa kasvava kanukkapensas, jolla on
imelät, syötävät marjat.
Kornetti (it. cornctto = pikku torvi). 1.
Postitorvesta kehittynyt kimeä-ääninen vaskisoitin;
sotilasorkesterissa se on tavallinen, mutta
taide-orkestereissa sitä ei käytetä. — 2. K:n ääntä
jäljittelevä 3-5-kuoroinen urkuäänikerta; tuottaa
loistoa urkujen kokonaissointiin tahi
koraali-sävelmään, jota toiset äänet vahvoin äänikerroin
säestävät. I. K.
Kornetti (ransk. cornette, < esp. corneto.
-lippu), alkuaan ratsuväenkomppanian lippu,
sittemmin komppanian (myöhemmin eskadroonan)
nuorin upseeri, jonka tehtävänä oli lipun
kantaminen. Vähitellen kornetin arvonimi on eri
maissa vaihtunut aliluutnantin arvonimeksi.
K:eja on enää vain Venäjällä.
Kornin kieli ks. Cornin kieli,
Kelttiläiset kielet.
Kornwall-kattila, makaava, liereä
höyrykattila. jossa on ainoastaan 1 tulitorvi
tulisijoi-neeu ja ulkopuolella muurattuja savusolia.
V. L.
Koro, vaillinaisesti kyljestynyt, tav. kulon
aiheuttama haava, jommoinen suuresti vähentää
tukkipuun arvoa. A. C.
Korografia (kreik. khöros = maa, seutu, ja
gra-phein = kuvata), rajoitetun alueen
maantieteellinen kuvaaminen (erikoismaantiede).
Koroinen, arkkipiispanistuimelle kuuluva
manttaalin suuruinen säteritila Räntämäen 1.
Maarian pitäjässä. Mainitaan ensikerran 1303
piispa Maunu I:n omistamana ja on siitä
lähtien. lyhyitä väliaikoja lukuunottamatta,
kuulunut Turun piispoille, mutta liitettiin
varsinaisesti mainittuun piispanistuimeen vasta Kaarle
herttuan ja valtaneuvoston päätöksellä 27 p.
elok. 1595. joka edelleen vahvistettiin Kustaa
II:n Aadolfin säädöksellä 4 p:ltä lielmik. 1616
ja kunink. kirjeellä 20 p:ltä huhtik. 1639. V.
1429 paloi osa piispain asuinrakennusta
Koroi-sissa, jossa palossa m. m. sasellaani Bero sai
surmansa, ja tämän jälkeen on arveltu sen
kivirakennuksen tulleen rakennetuksi, joka oli
»keskellä pihaa, hyvin korkea ja pyöreä ja jossa oli
monta suurta luukkua ja aukkoa". — Koroisten
kohdalla yhtyy Aurajokeen pohjoisesta päin
Vähäjoki, ja näiden väliin muodostuvalla
niemekkeellä sanotaan Turun kaupungin aikoinaan
olleen. Niemen katkaisee kuiva vallihauta ja sen
länsipuolella kulkeva valli. Tämän ja jyrkkien
jokiäyräideu rajoittamalla kolmikulmaisella
nie-menkärjellä toimitettiin 1900-02 laajaperäisiä
muinaistieteellisiä kaivauksia, joilla
paljastettiin m. m. alueen keskellä sijainneen kirkon
perustus. sen luoteis- ja pohjoispuolella runsaasti
käytetty hautausmaa sekä eteläpuolella Aurajoen
äyräällä kahdenkin tornivarustuksen
jäännöksiä, lukuunottamatta muutamia
yksityisraken-nusten perustuksia, osittain viimeksimainittujen
tornien raunioillakin.
Tavatut muinaisjäännökset ovat pääasiassa
1100-1300-luvuilta ja voivat siis olla muinaisen
Turun jäännöksiä, mutta asutusta on tänne
jäänyt jossain määrin senkin jälkeen kuin kaupunki
oli siirtynyt nykyiselle paikalleen. Täkäläistä
kirkkoa ja erittäinkin hautausmaata lienee
niinikään käytetty, kenties siksi kunnes nykyinen
Räntämäen kirkko, arvatenkin 1300-luvun
jälkipuoliskolla, valmistui. [R. Hausen, ,,Kustö
slott" (siv. 6); J. R. Aspelin, ..Koroisten Turku
Rautamäellä" („Suomen museo", 1898).]
J. Rc.
Korolenko [ lr’n-], Vladimir G a 1 a k t i
o-novits (s. 1853), ven. kirjailija, on kotoisin
Lounais-Venäjältä,
Zito-miristii. Isä oli vanhaa
kasakkasukua, äiti
puolalainen. K. valmistui
ensin käytännölliselle alalle,
kävi Pietarin teknologista
opistoa ja Moskovan
maanviljelysakatemiaa,
mutta erotettiin
viimemainitusta 1874
valtiollisten syiden takia ja 1879
hän karkoitettiin
Pietarista, ensin Vjatkan
ku-vernementtiin ja sitten
Itä-Siperiaan, josta 1S85
sai siirtyä
Nizni-Novgo-rodiin. V:sta 1895 hän
on aikakauskirjan
,.Rus-skoe Bogatstvou" toimittaja. K:n
ensimäinen huomattava teos oli ..Makarin uni" (1885),
erinomainen kertomus puolipakanallisesta
jakuut-tilaistuneesta Itä-Siperian venäläisestä.
Ivar-koitusajalta saatuja aiheita käsittelee kirja
»Siperialaisen matkamiehen muistelmia" (1885).
Lounais- Venäjällä liikkuvat kertomus »Huonossa
seurassa" (1885), »Metsä humisee" (suom.), »Sokea
soittaja" (1886; suom.) ja »Yöllä" (1888). K. ei ole
syvälle tunkeva psykologinen erittelijä, mutta
hänen kaunis, väririkas tyylinsä, hieno ja herkkä
tunne, tarkka todellisuuden havainto ja luja
luottamus parempaan tulevaisuuteen tekevät
hänen kertomuksensa erittäin miellyttäviksi. V. 1892
hän suuren nälänhädän vallitessa Itä-Venäjällä
kulki puutetta kärsivillä seuduilla avustusta jär
jestämässä ja lievensi paljon toiminnallaan
hätää. Havaintonsa hän julkaisi kirjassa
..Nälkävuonna" (1893). Niinikään hänen
sanomalehti-kirjoitustensa ansioksi on luettava, että joukko
votjaakkeja. jotka jo olivat tuomitut kuolemaan
ihmisuhrien toimittamisesta, joutui uudestaan
tutkittaviksi ja syyttömiksi havaittuna
vapautettiin. " J. J. il.
Korollaari (lat. corollarium), lat. sanan
merkitys alk. kukkaiskiehkura, sitten kultainen tai
hopeinen seppele, joka annettiin lisäpalkinnoksi
näyttelijöille y. m., sitten yleensä lahja,
lisäanti; vihdoin lisäväitelmä. joka välittömästi
seuraa edelläkäyvästä vaitelmästä eikä sentähden
tarvitse erityistä todistelua.
Korologia, khorologia (kreik. khöros =
Vladimir Korolenko.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
