- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1375-1376

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kormu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1375

mna, ja logos = oppi), kasvien ja eläinten
leviämistapoja käsittelevä kasvi- tai eläintieteen
kaara.

Koromandel-ranta, Etu-Intian itärannikko
10° 30’ ja 16° pohj. lev. välillä; matala,
liuono-satamainen. Tärkeä kauppapaikka on kuitenkin
Madras E. E. K.

Korona. 1. Tälitit.. ks. A urinko. — 2.
Itäv.-unk. kruunun i rahayksikön) unk. nimitys.

Koroneia
rö’-J, muinaiskreik. kaupunki [-Boio-tiun maakunnassa, lounaaseen päin
Kopais-jär-vestä. Helikon-vuoriston juurella; sen edustalla
oli Ateena [tonian temppeli, boiotialaisliiton kes
kuspyhäkkö, jonka ääressä vietettiin liiton
yhteinen juhla Pamboiotia. Lähellä K:aa
taisteltiin kaksi tärkeätä taistelua: 447 e. Kr.,
jolloin boiotialaiset voittivat ateenalaisten joukot,
ja 394 e. Kr., jolloin spartalaiset Agesilaos
päällikkönään voittivat boiotialaiset, ateenalaiset
y. m. O. E. T.

Koronium, hypoteettinen alkuaine fcoronium),
hyvin kevyt (luultavasti vetykaasua keveämpi)
kaasu, jonka olemassaolo auringon koronassa on
havaittu spektroskoopin avulla. K. ja
vetykaasu aiheuttavat koronan sisimmän kehän
tasaisen valon, ja k. on etupäässä tavattavissa
sisäkoronan ulkopuolisissa kerroksissa. II. R.

Koronkiskominen. Koronkiskomiseen tekee
itsensä Suomen lain mukaan syypääksi se, joka
sellaisesta velanannosta, josta ei saa ottaa
enempää kuin määrätyn koron, on toimituspalkkioksi
taikka muuten ottanut tahi edustanut itsellensä
korkeamman koron, kuin minkä laki sallii, taikka
muusta velanannosta tahi maksuajan pidennyksen
myöntämisestä on hyväksensä käyttäen toisen
pulaa. ymmärtämättömyyttä tai kevytmielisyyttä,
käyvän koron yli ottanut tahi edustanut itselleen
aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa
siihen, mitä hän on antanut tahi myöntänyt.
Lain sallima korkein korko on säännöksen
mukaan kauppakaaren 9 luvun 6 §:ssii kuusi
sadalta vuodessa: kuitenkaan tämä määräys ei
asetuksen mukaan ti p:ltä kesiik. 1883 koske
velaksi-antoa. joka tapahtuu määrä-ajaksi. korkeintaan
yhdeksäksi kuukaudeksi. Rangaistus
koronkisko-misesta on sakkoa, korkeintaan 1.000 markkaa,
taikka vankeutta korkeintaan kuusi kuukautta.
Kuitenkin rangaistaan se. joka tekee
koronkisko-misen ammatikseen tahi tavakseen, taikka
harjoittaa sitä laillisen sopimuksen varjolla tahi
vekselillä, korkeintaan 2.000 markan sakolla taikka
vankeudella korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Sama
on laki. jos asianhaarat muuten ovat erittäin
raskauttavat. Lisäksi on säädetty rangaistusta
sille, joka hyväksensä käyttää tai luovuttaa
saamisen. jonka hän on itsellensä hankkinut, tietäen
sen koronkiskomisen kautta syntyneeksi, ollen
rangaistus sama kuin koronkiskomisessakin. Mitä
koronkiskomisella on saatu, on annettava
takaisin. A. T.

Koronkorkoa ks. K o r k o 1 a s k u.

Korostus, mus., eli sävelen esittäminen
erityisellä painolla (,.korolla"), tulee kysymykseen
kahdessa eri tapauksessa: 1. säännöllisten
rytmi-iskujen ilmentämisessä oikeilla kohdillaan ja
oikeassa keskinäisessä suhteessaan, ja 2.
tilapäisessä yksityisten sävelien esille saattamisessa
vastoin säännöllisiä iskusuhteita (epä-iskut).
Jälkimäistä k:n käyttöä on monta eri laatua:

1370

kohotalidillinen. synkooppinen, melodinen,
harmoninen y. m. (vrt. Isku.) /. K.
Korotusmerkki ks. A 1 e n n u s m e r k k i.
Korpi, rautatiepysäkki HyvinkiUin-Karjan
rataosalla, Röykän aseman ja Selin pysäkin
välillä. ’ /.’. H-non.
Korpiainen ks. S e i p i.
Korpi-Jaakko ks. Stenin s.
Korpilahti (ruots. K o r p i 1 a k s). 1. Kunta
Hämee:i 1.. Jämsän kihlak.. Korpilahden
uimis-mie^p.; sijaitsee Pohjois-Päijänteen kummallakin
puolen. Uistin- ja Vanhanselän ympäristöillä,
kirkonkylä Päijänteen länsipuolisella rannalla.
30 km;n päässä Jyväskylän kaupungista.
Pinta-ala 826.il knr. josta viljeltyä maata 6,302 ha
(1901); maatilojen lukumäärä 282,
manttaalimäärä 40.1105. talonsavuja 286, torpansavuja 401
ja muita savuja 573 (1907). 9.835 as. (1910) ;
2.52S ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 1.811 ja teollisuutta
354 (1901. 1.125 hevosta ja 4.662 nautaa (1909).

Kansakouluja 16 (18 opett.) (1911).
Kunnanlääkäri: pää-apteekki kirkolla ja
haara-apteekki Muuramen kylässä. Säästöpankki.
— Teollisuuslaitoksia: Muuramen tuolitehd as.
Kirkonkylän. Säynätsalon ja Uudenkartanon
höyrysahat. Rutalahden ja Muuramen vesisahat,
Kirkonkylän ja Putkilahden höyrymyllyt.
Muuramen. Rutalahden. Saukkolan ja Saakosken
vesimyllyt. — Luonnonnähtävyyksiä: suurenmoisia
näköalapaikkoja Haukkavuori (4 km kirkolta),
Paljakka (9 km) ja Puolakan mäet (11 km);
luonnonihanat rannikot ja saaristot etenkin
Kärkistensalmen seuduilla. — Vanhoja huomattavia
maatiloja: Kurkela ja Veijo. — Säännöllinen
laiva-liike Lahteen ja Jyväskylään. Vilkasliikkeisiä
laivalaitureita: Kirkonkylän, Kärkisten,
Koros-polijan. Juokslahden, Muuramen ja Rutalahden
laiturit ynnä joukko pienempiä. — 2.
Seura-k u n t a. keisarillinen. Porvoon hiippak.,
Jyväskyliin rovastik.. alkujaan Jämsän kappeli,
perustettu 1691, erotettiin omaksi kklirakuunaksi keis.
käskykirj. ’ ,,,1861 (ensimäinen vakinainen kklira
vista 1872). Kirkko puinen, nykyiseen muotoon
rakennettu 1826. L. Il-nen.

Korpimetso (Tetrno urogallus x tetrix) on
metson ja teeren sekasikiö. Useimmiten se lienee
syntynyt koirasteeren
ja koppelon, kuin
koi-rasmetson ja naaras-

teeren
sekaantumisesta. K: ja tavataan
varsinkin
Fenno-Skau-dian pohjoisosissa ja
Pohjois-Venäjällä,
sellaisissa seuduissa,
joissa joko
koirasmet-sot tahi koirasteeret
ovat syystä tahi toisesta harvinaisia. Siten on esim.
koppelo ollut pakotettu menemään teeren
soitimelle koirasmetsojen puutteessa. Koiras-k. on
yläpuolelta kiiltomusta tahi on mustalla
pohjalla harmaita täpliä ja hienoja piirtoja,
siiven-päällykset ruskeanmustat. Tasapäinen pyrstö
on musta, harvoin joku valkea viiru kärjessä.
Alapuolen höyhenet mustat, rinnalla, kaulalla ja
päässä sinipunainen purppurahohde. Nokka on
sarvenmusta. kyynärsulissa hieman valkoista.
Naaras muistuttaa useimmiten naarasteertii.

Koromandel-ranta Korpimetso

A koppelon, B
naaraskorpi-metson. C naarastepren
pyrstö allapäin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0726.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free