Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korpisammakko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
i:t77
Korpisammakko —Korpoon virta
1378
mutta 011 suurempi. Pyrstön kaikki sulat ovat
jokseenkin yhtäpitkät, jotavastoin naarasteeren
ulommaiset pyrstösulat ovat pisimmät. Koiraan
pituus on 65-75 cm, naaraan 55-60 cm. Koiraat
näyttäv&t olevan paljoa yleisempiä kuin naaraat,
joita myös on vaikeampi tuntea, vrt. kuvaliitettä
Kanalintuja. E. W. S.
Korpisammakko, rupisammakko,
konna (Bufo vulgaris), n. 8-12 cm pituinen
hännättömiin (Anura) kuuluva sammakkoeläin.
Hampaaton; korvan luona suuri kyhmy.
Taka-raajat eturaajoja vain vähän pitemmät;
edellisissä 5 uimaräpylän yhdistämää varvasta,
jälkimäisissä 4. Iho käsnäinen, mustan- tai
harmaanruskea, epäselvään mustatäpläinen, alta vaalea.
— K. asuu viljelysmailla tai metsissä. Pysyy
päivisin piilossa, ilmestyy hämärän tultua teille,
poluille tai viljelyksille, missä etsii ravinnokseen
hyönteisiä, toukkia ja matoja. Talveksi k.
piiloutuu maakoloihin tai juurien alle. Kutuaika
keväällä paria viikkoa myöhemmin kuin
sammakon. K. tavataan Euroopassa ja Iveski-Aasiassa,
Suomessa se on etelästä aina Tornioon asti
yleinen, tavattu kerran Sodankylässäkin.
P. B.
Korpiselkä. 1. Kunta, Viipurin 1., Salmin
kihlak.. Korpiselän-Soanlahden nimismiesp.:
kirkolle Värtsilän rautatienasemalta 40 km.
Pinta-ala l,308.s km1, josta viljeltyä maata 1,861 ha
(1901) ; manttaalimäärä 21,<n, talonsavuja 217,
torpansavuja 3 ja muita savuja 275 (1907). 2,892
as. 1910), joista luterilaisia n. 950 (1911); 408
ruokakuntaa, joista maanvilj. pääelinkeinonaan
harjoitti 339 (1901). 268 hevosta ja 1,445 nautaa
(1909). — Kansakouluja 5 (1911), joista 4
kreik.-katolista; kaikki suomenkielisiä. — Värtsilän
tehtaan lääkäri käy kunnassa kerran kuussa.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Kotikosken, Sokkisen, Pitkäkosken ja Saarivaaran
myllyt sekä Siikon mylly ja höyrysaha. —
Muinaismuistoja: linnoitusmuurien jätteitä
Linnamäellä (kirkonkylässä); vanhoja kalmistoja
Tolva-järven saaressa ja Kirkkokunnaalla sekä
mainitun Linnamäen pohjoispuolella n. s. „Lapin
hautuumaa". — Luonnonnähtävyyksiä:
Tolvajär-ven. Ylämieluun ja Kilpijärven harjut;
Sih-vosenmäeltä (kirkonkylässä) näköala miltei yli
koko Korpiselän. — K. on vanhain
runolaula-jain koti- ja asuntopaikkoja; sieltä kotoisin
olevista mainittakoon m. m. Veljekset Stopana ja
Iivana (Kassananpoika) Vornaset, ynnä samoja
Vornasia: Anni ja Pedri (Iivanan lapsia), Miitrei
Konstantiininpoika sekä Mihaila Timonpoika:
Vas-lei Ahapoinen ja Pekka Torvinen. — V. 1760
annettiin kreivi Buturlinille lahjoitusmaana m. m.
koko K:n pitäjä, joka sittemmin joutui Viipurin
kuvernöörin Nikolai Engelhardtin haltuun ja
hänen jälkeensä kenraali Kaskinille;
viimemainitun perilliset möivät lahjoitusmaan kreivi
Orlov-Tsesmenskijlle; seuraavia omistajia: Gr. Orlov,
Aleksei Orlov, Anna Orlova-Tsesmenskaja,
veljekset Gromov (1826), Venäjän vuorihallitus (1S56),
Suomen valtio j. n. e. — 2. Luterilainen
seurakunta kuuluu Soanlahteen
rukoushuonekuntana ; se perustettiin keis. käskykirjeellä
1885. Pappi (..virallinen apulainen") asuu K:n
kirkolla. Kirkko puusta, rak. 1890. — 3. K r e i
k-kalaiskatolinen seurakunta kuuluu
Suomen kreik.-katolisen kirkon „neljänteen
ro-44 IV. Paineltu -;-12.
vastikuntaan" eri kkhrakuntana. Kirkko K:n
kirkonkylässä ja rukoushuone Akläjärvellä.
L. Il-nen.
Korpisärki ks. S e i p i.
Korpoo (Korpo). 1. Kunta, Turun ja
Porin 1., Mynämäen kihlak., Korpoo-Houtskarin
nimismiesp.; käsittää joukon saaria Turun
ulkosaaristossa Berghamnin-selän koillispuolella, kirkolle
Turusta n. 50 km. Pinta-ala 161,» km1, josta
viljeltyä maata 1,606 ha (1901). Manttaalimäärä
36»/ talonsavuja 156, torpansavuja 33 ja muita
savuja 641 (1907). 2,730 as. (1910), joista 91,i %
ruotsink. (1900) ; 584 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 153 ja
merenkulkua 133 (1901). 225 hevosta ja 843
nautaa (1909). — Kansakouluja 4 (joista 1 Utössä,
kokonaan valtion ylläpitämä). Avensarin
pientenlastenkoulu (1911). — Säästöpankki. — Korpoon
osuusmeijeri. — 9 purjelaivaa (yht. 1,815 netto
rek.-ton.). 160 kalastajaperhettä (155 venekuntaa) ;
pääasiallinen saalis silakoita n. 170,000 kg (1907).
- Vanhoja herraskartanoita: Korpoon kartano,
Korpoström. — Kirkonkylä pääsaaren
luoteisrannalla. Kesä- ja talviliikenne kirkolle Galthyn
laivalaiturin kautta (4 km kirkolta). K. on
luon-nonihanuudestaan tunnettua seutua, erittäinkin
Korpoonvirran ympäristöt. — 2. Seurakunta,
keisarill., Turun arkkihiippak., tuomiorovastik.;
on ollut eri khrakuntana ainakin v:sta 1434
alkaen, siihen on kuulunut Iloutskari kappelina;
nykyjään siihen kuuluu Jurmon ja Aspön
rukoushuonekunnat ynnä Utön majakka. Kirkko
harmaasta kivestä, rak. n. 1384. [L. W.
Fagerlund, ,.Anteckningar om Korpo och Houtskärs
s öcknar" (Finska vet. soc. bidrag tili kännedom om
F:s natur och folk 1878, sivv/l-329); J. Sjöros.
..Muinaismuistoja Mynämäen kihlakunnasta"
(Suom. muinaism.-yhd. aikak. VIII, sivv. [-167-170).]-] {+167-
170).]+} L. H-nen.
Korpoon kartano, verotila Korpoon kirkolla
lähellä meren rantaa; sekä kesäisen että talvisen
laivaliikenteen äärellä; l1/; manttaalia, pinta-ala
625 ha. Kaarle XI :n aikana sai K:n kartanon
Hedvig Bjelke (Thure Bjelken leski); 1695 se
joutui pastori Fridiliukselle (132 hopeataalarin
hinnasta); venäläiset sotajoukot hävittivät
kartanon 1713 ja se jäi sitten autioksi v:een 1721.
jonka jälkeen pastori Fridilius jälleen pani
tilan hyvään kuntoon. V. 1742 se joutui
Fridi-liuksen tyttärelle ja hänen miehelleen, kapteeni
J. Laurbeckille, heidän poikansa möi sen 1771
Nauvon kirkkoherra A. Mjödhille; hänen
poikansa. sihteeri H. Mjödhin jälkeen tila joutui
1828 apteekkari L. E. Stigzeliukselle, jonka
suvussa se pysyi 70 vuotta. Nykyinen omistaja
maanviljelijä V. Vahe. — Päärakennus tiilinen,
kaksikerroksinen: sen rakennutti sihteeri Mjödh
1802-05; sitä varten hän myös rakennutti
tiilitehtaan, joka on ollut käytännössä viime
päiviin saakka. L. H-nen.
Korpoonsalmi ks. Korpoonvirta.
Korpoonvirta (1. Korpoonsalmi), kapea
salmi Korpoonsaaren eteläpuolella, sen ja
Kait-holm nimisen pikkusaaren välissä, Turun
lounaissaaristossa: pituus n. 3 km ja suurin leveys 1/,
km. — Ruotsin kaleerilaivaston päällikkö
kenraali Falkengren hyökkäsi täällä 20 p. toukok.
1743 Keithin johtaman venäläisen
kaleerilaivaston kimppuun, mutta lyötiin häviöllä takaisin. —
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
