Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korppiluu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1381
Korppiluu—Korrektsioni
1382
Sihteeri.
rainnukot ja lävelliuen sieraintenvälys. Näitii on
kondori (Sarcorhamplius gryphus),
petolinnuista suurin, koko
pituus yli metrin,
siiven-kiirkien väli 280 cm.
Se elää
Etelä-Amerii-kan Andeilla, Perössa
ja Chilessä
Patagoni-ann saakka, asustaen
3.000-5,000 m:n
korkeudessa. Kuten k:t
yleensä, on kondori
ulkomuodoltaan
kömpelön ja ruman
näköinen. Pää ja kaulan
yläosa ovat paljaat,
kaulassa on vaalea
un-tuvapuuhka, siivet
kovin pitkät ja leveät.
Väri hyvin
tummanruskea, vanhemmiten
melkein kiiltomusta,
vaaleanruskein
läiskin. Siipisulat
valkea-reunuksiset. Kondori
elää enimmäkseen
raadoista, jotka sen tarkka
silmä keksii pitkien
matkojen päästä.
Myöskin se pyydystää
pienempiä imettäväisiä,
joilta se ensimäiseksi
syö silmät. K u n i n g a s-k. (Gypagus papa) on
pienempi, 85-90 cm:n pituinen, niinikään etelä- ja
keski-amer. lintu. Se elelee alempana kuin
kondori, harvoin 1.500 m:iä korkeammalla,
enimmäkseen aarniometsäseuduissa. Vanhan linnun puku
loistava. Kaulapuuhka harmaansininen, etuselkä
ja ylimmät siiven peitinhöyhenet
punertavan-valkeita. alapuolet puhtaanvalkoiset, siivet ja
pyrstö sysimustat, harmaareunuksiset, pää ja
kaula ihonvärisen, tummanpunaisen ja
kirkkaankeltaisen kirjavat. Molemmat nämä
lajit luetaan usein samaan, harja-k:n
(Sar-corliamphusj sukuun kuuluviksi.
Uudenmaail-man k:iiu kuuluu vielä haaska varis 1.
gallinazo (ks. t.) 1. urubu (Catliaristcs
urukui. — 2) Kurki-k:t (Serpentaridce)
käsittää vain yhden suvun ja yhden lajin,
sihteerin (Gypogeranus secretarius), joka eroo
kaikista muista petolinnuista pitkien sääriensä ja
n. 30 cm:n pituisten nilkkojensa puolesta, joten
ulkomuoto tosiaankin muistuttaa kurkea. Sihteeri
on hoikkaruumiinen, pienipäinen, siivet pitkät,
samoin poikkipäinen pyrstö. Niskassa on 15 em:n
pituisia töyhtöhöyheniä. Ohjakset ja
silmiiinympä-rys höyhenettömät. Väritys yläpuolelta
tuhkan-harmaa. hiukan ruskeahko, korvalliset ja
kaulan kupeet likaisenharmaankeltaiset, niskatöylitö,
siipisulat ja takapuolet mustat, ylemmät siiven
peitinhöyhenet valkoiset, tummatäpläiset. Pyrstö
harmaa, mustakärkinen. Pituus 115-125 cm. Se
on levinnyt suurimpaan osaan Afrikkaa, jossa se
puuttomilla aroseuduilla pyydystelee pienempiä
luurankoisia. myöskin hyönteisiä. Sihteeri on
Kap-maassa rauhoitettu. Martinique-saarelle sitä
on istutettu myrkyllisiä käärmeitä hävittämään.
E. S.
Korppiluu (coracoideuin). parillinen hartia-
luu, joka yhdessä lapa- ja solisluun kanssa
sammakkoeläimillä, matelijoilla, linnuilla ja
useimmilla imettäväisillä surkastuneena muodostaa
eturaajojen kannatinluuston. Sen toinen pää liittyy
rintalastaan, toinen lapaluuhun. K:u ja
lapaluun rajalla on nivelkuoppa, johon olkaluu
niveltyy. Kaloilla nimitetään k:ksi rintaevien
kannatinluiden ventraalista osaa, mutta vasta
sammakkoeläimillä voimme puhua todellisesta
k:sta. Se syntyy yhtenäisestä rustolevystä, mutta
myöhemmin siitä erilaistuu oraalisempi rusto,
etukorppiluu (procoracoideum), jota
häunältö-rnillä sammakkoeläimillä luinen solisluu osaksi
ympäröi. Matelijoilla k. on vahvasti
kehittynyt, mutta etu-k. surkastunut, jopa monelta
muodolta hävinnytkin, joten solisluu niillä
esiintyy itsenäisenä, liaajattomilta matelijoilta k.
ja muutkin hartialuut puuttuvat. Lintujen k:t
ovat erittäin lujat, ventraalipäällään
rintalastan etureunaan kiinnittyneet. Sileälastaisilla
tavataan vielä etu-k:t, harjalastaisilta ne
useimmin ovat kokonaan hävinneet.
Täysikasvuisista imettäväisistä vain nokkaeläimillä k.
ulottuu rintalastaan asti, kaikilla muilla se on
hyvin surkastunut, mutta on kuitenkin aina
olemassa erityisenä lapaluun lisäkkeenä,
korppi-h a a r a k ke e n a (processus coracoideus),
olkanivelen kohdalla. P. li.
Korppumalmi ks. Järvimalmi.
Korpraali (ransk. caporal, it. caporale, <
capo, lat. caput = pää, siis oik. = päämies),
muu-tamain armeiain alin aliupseerinarvo. Venäjän
väessä k:n arvoa vastaa nuoremman aliupseerin
arvo. — Korpraalikunta, komppanian
osasto. il. v. H.
Korps ks. Corps.
Korpulenssi (lat. corpus = ruumis), pyylevyys.
—K orpulentti, pyylevä.
Korpus, kirjasinlaji, jonka keilinmitta on 10
typografista pistettä; saanut nimensä siitä, että
sillä alkuaan painettiin lakikokoelma Corpus
iu-ris. vrt. Kirjasin.
Korpusa. corps (ks. t.) sanasta muodostunut
kansanjohdannainen, jolla tarkoitettiin
Haminan kadettikoulua.
Korreaalinen (lat. con = kera, ja reus =
syyllinen) , yhteisvastuulliseen velkasuhteeseen
perustuva. ks. Solidaarinen.
Korreaaliobligatsioni (ks. Korreaalinen
ja Obligatsioni), oikeussuhde, jossa useista
velallisista kukin on omasta ja toistensa puolesta
vastuullinen, ks. Solidaarinen.
Korrehtuuri liat. corri’gerc = korjata), lyh.
korr. ks. Korjausluku.
Korrekti (lat. corr&ctus, < corri’gcrc =
oikaista. säntillinen, moitteeton.
Korrektiivi (lat. corri’gere = korjata),
ojennukseksi oleva; parannuskeino, ohje.
Korrektsioni (lat. corri’gere = oikaista),
korjaus. virheen vastakohta, tieteellisissä tehtävissä
suure, joka on lisättävä havaittuun,
korjaamattomaan arvoon, jotta saataisiin oikea tai
mahdollisimman oikea arvo. K:eja voi usein yhtä
suuretta varten olla useampia, jolloin kukin
termi k.-lausekkeessa ilmaisee erityisen virheen
vaikuttaneen havaintoarvoon. K. määrätään joko
ottamalla huomioon havaintokoneen tai muita
ulkonaisia ominaisuuksia, tahi myöskin laskun
avulla pieninten neliöitten menetelmää kiivttä-
Kondori.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
