- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1385-1386

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korsholman kihlakunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1385

Korsholinan kihlakunta— Korsikka

1386

sia vastaan. Mutta vähitellen linnan
varustukset rappeutuivat, jotenka se ennen pitkää kadotti
sotilaallisen merkityksensä. 1500-luvun alusta
sitä ei enää mainitakkaan linnaksi, vaan
kartanoksi. Kuitenkin K. pysyi Pohjanmaan voutien
asuntona aina v:een 1571, jolloin se läänitettiin
Kustaa Bauerille. Oltuaan sitten v:sta 1598
jälleen kruunun hallussa, yhdistettiin kartano 1G53
Korsholman kreivikuntaan. — K o rs hoi ma n
lääni käsitti alussa paitsi Pohjanmaata
myöskin Ruotsin puoleisen Länsipohjan, joka siitä
erotettiin vasta 1441. Jo Kustaa Vaasan
järjestämien n. s. kartanonläänien aikana oli
Perä-pohjalla ollut omat voutinsa (1557-72), mutta
vasta 1600-luvun alussa lääni jaettiin lopullisesti
kahteen voutikuntaan, eteläiseen ja pohjoiseen
vouti- eli ..rovastikuntaan". Edellisen
keskuspaikkana pysyi yhä K:n kartano. J. W. R.

2. Entinen kuninkaankartano, 7 km Vaasan
kaupungista, 2 km Korsholman
rautatienase-malta; 4 manttaalia, viljeltyä maata 130 ha.
Suomen valtion omistama. — Lähellä kartanoa
Korsholman linnan rauniot. — Ruotsinkielinen
maamieskoulu. L. H-nen.

Korsholman kihlakunta käsittää Maalahden,
Petolahden, Bergön, Sulvan, Pirttikylän,
Mustasaaren, Koivulahden, Raippaluodon, Laihian,
Jurvan, Vähänkyrön, Isonkyrön ja Ylistaron
kunnat Vaasan lääniä. L. H-nen.

Korsholman lääni ks. K o r s h o 1 m a.

Korsholman tuomiokunta käsittää seuraavat
4 käräjäkuntaa: 1. Oravaisten, Vöyrin ja
Maksamaan pitäjät; 2. Mustasaaren, Raippaluodon ja
Koivulahden p:t; 3. Vähänkyrön pitäjä; 4.
Laihian ja Jurvan p:t. Vaasan hovioikeuden
alainen. L. H-nen.

Korsikka (ransk. Corse, it. Corsica; nimen
johto tuntematon). Ranskalle kuuluva saari
Välimeren länsiosassa. Sardinian pohjoispuolella,
josta sen erottaa 15 km leveä Bonifaeion-salmi.
K:n pituus pohjoisesta etelään on 183 km. leveys
84 km, pinta-ala «,722 km’; 291,160 as. 1. 33
km’:llä (1906). — Suurimman osan täyttää
luoteesta kaakkoon kulkeva kiteinen vuoristo
(huiput Monte Cinto 2,710 m, Monte Rotondo 2,625
m. Monte d’Oro 2,391 m), joka on sangen
vaikeakulkuinen (tärkeä Vizzavonen sola 1,162 m,
Scaglian sola 2.029 m). Siitä lounaiseen
lähtevät monet vuorihaarakkeet ulottuvat
rannikolle asti, muodostaen K:u jyrkkärantaisen,
niemi- ja lalitirikkaan (isoimmat: Porton-,
Sa-gonen-, Ajaccion-, Valincon- ja
Ventilegnen-lahdet) länsirannikon. Saaren koillisosan
matalamman (San Pietro 1,760 m), triaskauden
kalkeista muodostuneen vuoriston erottaa K:n
pääosasta pitkä Corten-laakso. Itärannikolla
reunustaa vuoriston juurta 10-15 km leveä alava,
malaarian vaivaama ja siitä syystä harvaan asuttu
rantatasanko, jossa on useita isoja rantajärviä.
Koko itärannikolla on ainoastaan pari satamaa.
— Jokia on paljon (pisimmät Golo ja
Tavig-nauo itä-, sekä Liamone, Gravone ja Taravo
länsirannikolle laskevia), mutta kaikki
liikenteelle arvottomia, useat kesällä kuivuvia.
Sisämaan monet vuoristojärvet mitättömiä. —
Ilmasto laaksoissa suopea ja terveellinen (paitsi
itäistä rantakaistaletta), v:n keskilämpö +
17°–f- 18° C. Korkeammalla vuoristossa sää on usein
kolea: vuorten korkeimmat huiput suuren osan

Korsikkalaisia.

vuotta lumen peitossa. Sadetta tulee enemmän
kuin Sardiniassa, riittävästi. — Paitsi
Väli-meren-maille leimaa antavia alativiheriöiviä
oka-pensaikkoja on K:n vuorilla vielä laajoja
rais-kaamattomia lehti- ja havupuumetsiä, joissa
elelee metsäsikoja, hirviä, villejä lampaita 1.
mufloneja y. m. sekä suuret määrät metsälintuja.
— K:n asukkaat, korsikkalaiset, ovat
sukuperältään italialaisia, joita he ovat hyvin
lähellä ulkomuotonsa ja kielimurteensa puolesta.
Luonteeltaan he ovat kiivaita, kostonhaluisia»
sangen itsetietoisia, mutta toiselta puolen
kiitetään heidän rajatonta vieraanvaraisuuttaan,
vapaudenrakkauttaan sekä kohtuullisia tapojaan.
Viimemainittu ominaisuus johtunee heidän
suuresta haluttomuudestaan työhön; vähällä
vaivalla vuoristolaisperhe tuleekin toimeen:
muutama kastanjapuu sekä vuohiparvi riittää
toimeentuloksi. Perhesiteet ovat hyvin lujat, ja
perheet puolestaan liittyvät läheisesti suurempiin
sukuihin, joiden mahtavuudesta vendetta n,
verikoston, aikoina jäsenten turvallisuus riippui.
Vendetta on ranskalaisten toimenpiteitten kautta
vähitellen häviämässä, mutta vuoriston
turvallisiin piilopaikkoihin lain kättä paenneita
rosvojoukkoja on yhä lukuisasti. —
Kansanvalistuksen kohottamiseksi hallitus on tehnyt paljon;
kansakouluja oli 791. joissa oppilaita 45,058
(lukuv:na 1905-06). — Uskonto
roomalaiskatolinen. — Elinkeinot ovat aivan
kehittymättömät. Halveksittuja maatöitä suorittamaan
tulee saarelle lukuisasti italialaisia. Pääviljakasvit
vehnä (sato 135,200 hl 1906), ohra (82,500 1,1).
maissi ja kaura; yleinen viininviljelys tuotti
145,000 hl (1906). " Tärkeät ovat
hedelmäpuu-istutukset. Leivänveroinen kastanja kasvaa
viljelemättä. Karjaeläimistä ovat lampaat ja
vuohet lukuisimmat (edell. 409.000, jälk. 216,000
1899), ajojuhtina muulit ja aasit yleisemmät
kuin hevoset. Kalastus rannikoilla tuottaa
tonnokaloja, silliä ja anjovista, mutta sitä
harjoittavat parhaasta päästä muukalaiset.
Vuori-työ tuottaa mitättömästi kuparia, lyijyä,
kivihiiltä y. m., yhteensä 198,000 mk:n arvosta
(1906), suolaa kuivattiin 350 tonnia (sam. v.).
Tehdasteollisuus vähäpätöinen, perheet
valmistavat tarvetavaransa itse. Myytäväksi liikenee
etupäässä kastanjapuun kuoresta valmistettua
happoa ja hedelmäsäilykkeitä. Näiden lisäksi vienti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0731.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free