- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1391-1392

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korteeši ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1391

tamatontn. harmaata, sinertävää, ruskeahkoa.
Läpinäkyvät värittömät ja kauuisväriset
muunnokset ovat arvokkaita jalokiviä ja käyvät
semmoisina eri nimillä: valkea on leukosafiiri,
sininen safiiri, punainen rubiini j. n. e.
’ks. Jalokivet). Näitä jaloja k:eja saadaan
etupäässä Birmasta ja Ceylonista, myös
Uralista, Pokjois-Ameriikasta, Brasiliasta ja
Aust-raaliasta. Läpinäkymätön 1. epäjalo k. on
verraten yleistä kiteinä pegmatiitissa, gneississä ja
muissa kiteisissä liuskeissa, il. m. Helsingin
kallioista on harmaita k.-kiteitä löydetty. Suurissa
määrin on kiteytynyttä k:ia Chesterissä
Massachusettsissa ja Culsageen kaivoksessa
Pohjois-Karoliinassa. Viimemainitusta paikasta on saatu
yli kolmen sentnerin painoisia k.-kiteitä.
Epä-jaloa k:ia käytetään jauhettuna jalokivien,
tieteellisten vuorilajipreparaattien ja metallin
hionnassa. Samoin käytetään s m i r k e 1 i ä, joka on
rakeista, epäpuhdasta k:ia. Tämän paras
löytöpaikka on Naxos-saari, mutta sitä on myös
suurissa määrin Gummachdaghissa Vähässä-Aasiassa
ja ennen mainitussa Chesterissä. —- K:ia on
voitu keinotekoisesti valmistaa liuottamalla
alu-miniumoksidia sulatettuun
boorihaponanhydri-diin tai myös kaliumkarbonaattiin, johon on
sekoitettu fluorideja. Moisista sulaliuoksista
alu-miniumoksidi kiteytyy k.-kiteinä. Värillisiäkin
muunnoksia, sekä rubiinia että safiiria on saatu
syntymään lisäämällä sulaliuokseen värillisiä
me-tallioksideja. P. E.

Koruompelu ks. Ompelukirjaus.

Korusävel, mus., koloratuuriin (Ls. t.) kuuluva
sävel. Teoreettisesti on k:ksi luettava jokainen
sävel, joka on liian lyhyt sietääksensä omaa
tavua, jos säveliin kuuluisi sanoja. K:ien
erotteleminen muista sävelistä on mitä tärkeintä
sävellysten analyyttisessä selvittelyssä.
Jälkimäiset muodostavat sävelten varsinaisen
sanonta-rungon. jonka yllä k:t ikäänkuin hohteena
hel-kehtävät. I. K.

Korva ks. Kuuloelin.

Korvaaminen ks. Vahingonkorvaus.

Korva-apina ks. K o r v a m a k i.

Korvahermo ks. Kuuloelin.

Korvahylkeet (Otariidce), eväjalkaisten
(Pinnipedia) lahkoon kuuluvia, vedessä eläviä
imettäväisiä. Korvalehdet pienet, mutta selvästi
huomattavat. Takajalat kääntyvät eteenpäin
ruumiin alle, tehden siten liikkumisen maallakin
mahdolliseksi. Raajat ovat verrattain pitkät,
uimaräpylä varpaiden välissä suuri ja levinnyt
liuskana varpaita ulommaksi. Koiraat ovat
naaraita ainakin kaksi kertaa pitemmät ja kolme tai
neljä kertaa painavammat. Useita lajeja, joita
nimitetään merileijoniksi ja merikarhuiksi,
tavataan Tyynen-meren pohjoisosista aina eteläisen
napaseudun jäätiköille asti. Pohjoinen
merileijona (Otaria Stelleri) asustaa meressä
Japanista ja Kaliforniasta Beringin-salmeen. Se on
suurin suvustaan, koiras kasvaa 5 metrin pitui-

Pohjoinen merileijona. Merikarhu.

1392

seksi ja n. 500 kg:n painoiseksi. On äkäinen ja
villi, pakenee kuitenkin ihmistä, ryhtyy vain
poikkeustapauksessa itsepuolustukseen. Asuu
rannoilla ympäri vuoden, mutta kiima-aikana
eläimet kokoontuvat totutuille parittelupaikoilleen.
Täällä uros kokoo ympärilleen useampia naaraita,
joiden omistamisesta sen on pakko antautua
verisiin tappeluihin. Tähän aikaan pyydystetään
merileijonia laumoittain siten, että ne sateenvarjoa
avaamalla ja sulkemalla pelotetaan rannalta
sisämaahan, missä ne sitten nuijitaan tai
keihästetään. Niiden nahka ja rasva on haluttua
kauppatavaraa. Pohjoinen merileijona on helposti
kesytettävissä; kaikissa suuremmissa eläintarhoissa
se huvittaa katsojia nopeilla ja sulavilla
liikkeillään ja rohkeilla hyppäyksillään
kallionkielekkeiltä veteen. Eteläinen
merileijona (Otaria jubata), jolla on selvä harja
kaulassa, elää Tulimaan rannoilla. Täällä
alkuasukkaat sitä pyydystävät omiksi tarpeikseen.
Merikarhu (Otaria ursina) asuu Tyynenmeren
pohjoisosissa; varsinkin se esiintyy lukuisasti
St Paulin-, St Georgen- ja Beringin-saarella
Be-ringin-meressä. Ruumiinpeite kankeakarvainen,
koiraalla musta, naaraalla harmaa. Koiraat
kasvavat 3 m:n pituisiksi. Elämäntavoiltaan
merikarhu muistuttaa pohjoista
merileijonaa. Sitä pyydystetään uutterasti samalla
tavalla kuin viimemainittuakin arvokkaan
turkkinsa takia. Se oli jo joutua sukupuuttoon
hävitetyksi, mutta on viime aikoina taas
rauhoitusmääräysten astuttua voimaan lisääntynvt.

P. B.

Korvakatetri, metallista tahi kovasta
kautsu-kista tehty, kärjeltään vähän käyristynyt ohut
putki, jonka avulla puhalletaan sieraimen kautta
ilmaa Eustachion-torven suuhun, tämän torven
ollessa turvoksissa ja tukossa, niin että
luontainen ilmanvaihto täryontelon ja kidan välillä on
häiriintynyt. Tällaista korvan katetriseerausta
käytetään paljon eräissä pitkällisissä
korvatau-deissa. vrt. Korvataudit. (M. O-B.)

Korvakauha, pieni kauhantapainen koje, jolla
puhdistetaan korvasolaa vaikusta.

Korvake (lat. stipula), tavallisesti
lehtimäi-nen elin, yksi kummallakin puolella ruotia
lehden kannassa. K:t saattavat myös olla pieniä,
suomumaisia, okasiksi tai mesikätköiksi
muodostuneita. J. A. TT.

Korvakivi ks. Kuuloelin.

Korvamaki (Otolicnus galago), noin oravan
kokoinen, afr. puoliapina. Korvat isot ja
karvattomat, nukkuessa
kokoonkää-riytyneet, silmät isot ja
lähellä toisiaan, häntä pitkä
kierteishäntä. Sormet ja
varpaat hyvin pitkät ja kapeat.
K. on yöeläin, joka päivällä
nukkuu varjoisan puun oksilla,
mutta pimeän tultua se
ketterästi puusta puuhun liikkuen
kuin orava, tai maassa
kengurun tapaan hypellen
pyydystää pienempiä luurankoisia ja
hyönteisiä vain
poikkeustapauksissa kasvisaineisiin
tyytyen. P. B.

Korvamätä ks. Korvataudit.

Korvanalusrauhanen ks. Sylkirauhaset.

Koruompelu — Korvanalusrauhanen

Korvamaki.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0734.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free