- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1395-1396

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Korvanalusrauhasen tulehdus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1395

Korvatunturi-

i—Korybantit

139G

Zur Eustachii), joku tavallisesti aiheutuu neniin
tukkeutumisesta. Sen vaikutuksesta korvatorven
limakalvo turpoo ja erittää runsaasti limaa,
jolloin korvatorvi tietysti tukkeutuu ja rumpuontelo
itiin ollen jää ulkoilmasta eristetyksi. Tästä on
seurauksena n. s. katarrillinen
keski-k o r v a n t u 1 e li d u s fotilis media catarrhalis),
joka huomattavasti heikentää kuuloa sekä
aiheuttaa useinkin hyvin vaikean korvansuhinan. —
Keskikorvan tautien hoito vaatii tarkkaa
asiantuntemusta. Äkillisessä keskikorvantulehduksessa
on rumpukalvo ajoissa puhkaistava ja
myöhemmin on märkivä korva joka päivä puhdistettava
tiputtamalla sinne muutamia tippoja sekoitusta,
jossa on puhdistettua väkiviinaa ja 3 %:ista
per-hydroliliuosta, yhtä paljon kumpaakin. Kroonil
lisessa märkivässä tulehduksessa on korvamätä
säännöllisesti poistettava lämpimillä
boorivesi-huuhteluilla. Jos korvaan on muodostunut
po-lyyppejä, ovat ne tietysti leikattavat. Pitkälle
mennyt märkiminen ja luumätä eivät kuitenkaan
lina tällaisen säännöllisenkään hoidon kautta
ole parannettavissa, vaan vaativat perinpohjaista
leikkausta, jossa märkivä luu ja limakalvo on
tarkkaan poistettava. Kartiohaarakkeen
tulehduksessa on leikkaus niinikään melkein aina
välttämätön. Korvatorven katarrissa ja siitä
johtuneessa katarrillisessa keskikorvantulehduksessa on
tukkeutunut nenä ensin avattava sekä senjälkeen
korvakate terillä puhallettava ilmaa
kor-vaputken kautta rumpuonteloon. Kroonillisen
keskikorvantulehduksen aiheuttama
huonokuuloisuus ja korvansuhina voivat myöskin jossain
määrin parantua kateterihoidolla. — Tavallaan
välimuotona keskikorvan ja sisäkorvan tautien
välillä on n. s. otoskleroosi (otosclerosis),
tuntemattomasta syystä aiheutuva tulehdus
sisäkorvaa ympäröivässä luussa: se on usein
perinnöllinen saman suvun ja perheen jäsenissä. Se
alkaa tavallisesti 15-16 vuoden iässä ja ilmenee
suhinana ynnä kaikenlaisina muina ääninä
korvissa sekä kuulon heikkenemisenä, joka lopulta
voi viedä täydelliseen kuurouteen.
Otoskleroo-sin hoito on miltei toivotonta: jodikalilla ja
kor-vantärytyksellä lienee kuitenkin saatu
jonkinlaisia ’tuloksia.

Sisäkorva n taudit ovat vielä verraten
vähän tutkittuja. Ne voidaan jakaa synnynnäisiin
epäsääntöisyyksiin. tulehduksiin ja varsinaisiin
korvahernton tauteihin.
Epäsääntöisyyk-sistä (anomalioista) on mainittava vain
synnynnäinen kuurous, joka johtuu sisäkorvan
epätäydellisestä kehityksestä. Sisäkorvan
tulehdukset voivat toisinaan aiheutua ulkonaisesta
väkivallasta. mutta syntyvät useimmiten tulehduksen
suoranaisesti levitessä sisäkorvaan joko
aivokalvoista tahi keskikorvasta. Ne ovat kuten
keskikorvan tulehduksetkin tulehdusnesteen laadun mukaan
joko heramaisia (labyrinthitis serosa) tahi
märkiviä (labyrinthitis suppurativa). Sisäkorvan
tulehdus synnyttää päänsärkyä, oksennuksia,
huimausta ja tasapainohäiriöitä sekä yleistä
pahoinvointia. Kuulo katoo ainakin jonkun ajan
perästä useimmiten kokonaan. Hyvin monessa
tapauksessa leviää myöskin sisäkorvan tulehdus
aivokalvoihin ja aivoihin sekä päättyy
kuolemalla. Sisäkorvan tulehduksiin on tavallaan
laskettava myös ne kroonilliset sisäkorvan
muutokset. jotka aiheutuvat joko perinnöllisestä

tahi hankitusta kuppataudista ja
jotka melkoisesti huonontavat kuuloa.
Korva-hermon taudeista ovat huomattavat
hermosta johtuva korvansuhina, joka
esiintyy hermostuneilla ja vähäverisillä
henkilöillä verrattain useasti, sekä n. s. a m matista
johtunut huonokuuloisuus, jota hyvin
paljon tapaa levysepillä, veturinkuljettajilla,
teli-taantyöntekijöillii y. m. alituisessa kolinassa
toimivilla henkilöillä. — Sisäkorvan tautien hoito
on vielä sangen vähän kehittynyt. Tulehduksissa
on potilaan maattava vuoteessa mikäli
mahdollista liikkumatta ja hoito on ennen kaikkea
kohdistettava hänen yleistilaansa. Vaikeissa
tapauksissa saattaa leikkaus tulla kysymykseen.
Kuppataudista johtuneet sisäkorvan taudit ovat
tietysti elohopealla ja jodkalilla hoidettavat.
Korvahermon taudeissa on ensi sijassa pyrittävä
poistamaan niitä aiheuttavat yleistaudit tahi
ulkonaiset olosuhteet. E. S-ti.

Korvatunturi, noin 497 m yi. merenp.. on
eteläisin granuliittihuippu Lapissa. Sillä on tärkeä
rajapyykki, Jaurijoen ja Nuortijoen laaksojen
välillä, missä Venäjän raja tekee tylsän kulman.
Seutu on jylhää ja hyvin autiota. Iv:n
juurella on kuilumainen Nuortijoen laakso
syvimmillään. 7 E.’ U.

Korvaus ks. Vahingonkorvaus.

Korvavaikku. korvasolassa olevien tali- ja
hikirauhasten erite, kellertävä,
kitkeriinmakui-nen. vahan näköinen, puhdistamattomassa
korvassa usein näkyvä aines.

Korvavuoto ks. K o r v a t a u d i t.

Korvei ks. K o r v e y.

Korvetti (ransk. corvette, esp. corbcte, lat.
cnrbVta. eräänlainen alus, < corbis = mastokori).
sota-alus. jonka taklaus on samanlainen kuin
fregatin, mutta joka kooltaan on sitä lähinnä
pienempi. Höyryn käytäntöön tultua k. on
tullut merkitsemään useita erilaisia sota-aluksia,
joille kaikille on yhteistä, että pääpatteri ei ole
minkään kiinteän kannen alla. —
Risteilijä-k.. 2:sen ja 3:nnen luokan risteili jä. —- TT y ö
k-käyskorvetteja olivat nimeltään
sota-satamien turvana olevat panssarilaivat.

M. v. H.

Korvettikapteeni, majurin arvoinen laivasto-

upseeri.

Korvey (C o r v e y, Uus-Korvey),
benediktiiniluostari Westfalenissa, lähellä Hözteriä siinä,
missä Schelpe laskee Weseriin. kuuluisa
tieteellisestä toiminnastaan. Saksin käännyttämisestä
kristinuskoon ja suhteistaan pohjoismaiden
lähetystyöhön. Klodvig II :n puolison Batildan
n. 664 Picardiehin perustaman Corbien luostarin
(Corbeja vetus = Vanha K.) tytiirluostari.
Vihittiin 822 ja sai nimen Corbeja nova (Uus-K.).
Uusi luostari vaurastui pian ja saavutti
kukoistuksensa saksilaisten keisarien aikana.
Erityisesti kuuluisaksi K. tuli Ansgarin (ks. t.)
johtaman koulun vuoksi ja sillä oli
Pohjois-Saksalle sama merkitys kuin Fuldan ja S:t
Gal-lenin luostareilla valtakunnan eteläisille osille.
Luostarilla oli aikanaan suuri ja arvokas
kirjasto. joka linjoitettiin 30-vuotisen sodan aikana;
myöskin rakennuksia hävitettiin.

Korybantit, kreik. tarustossa fryygialaisen
suuren iiitijumalan, Kybelen seuralaisia, jotka
palvelivat jumalatarta hurjalla, meluavalla tans-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0736.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free