- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1403-1404

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Koskenniska ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1403

Koskenpää—Kosketusherkkyys

1404

johtokuntaan yksi tai kaksi jäsentä siitä
maakunnasta, missä työt suoritettiin. Jäsenten tuli
tehdä työtä ilmaiseksi, mutta heidän
matkakustannuksensa olivat korvattavat. Julistus
edellyttää. että 500 miestä ja n. 6,000 riksiä
vuosittain käytettäisiin koskeuperkaustyössä; lisäksi
edellytettiin vapaaehtoista apua, koska maan
väestön ..pidäis löytymän hyvätahtoisexi oman
kustannuxen päälle asettamaan
Koskenperkami-sia". Ruotsin vallan aikuisen
koskenperkaus-johtokunnan huomio kohdistui Kokemäenjoen
aliseen alueeseen; 1S00 käytettiin työhön 200 miestä
ja 3,256 riksiä. seuraavina vuosina työ kadon
tähden jäi sikseen, mutta 1803-07 sitä jatkettiin
keskimäärin 800 miehellä ja käyttämällä
5.300-9.300 riksiä vuotta kohti. Usean kosken
perkaamisen välttämiseksi kaivettiin kanavaa, joka
valmiina olisi Kokemäen kirkon seudulta johtanut
itään siihen paikkaan, mistä joki tekee jyrkän
polvensa pohjoiseen. Sota keskeytti työt ja alettu
..kravi" jäi valmistumatta: johtokuntakaan ei
enää voinut kokoontua. Se uudistettiin 20 p.
hel-mik. 1816. jolloin sille annettiin uusi
kokoonpano; maan kenraalikuvernööri oli oleva
päällikkö. jäseninä senaatin jäsenet K. E. Gyldenstolpe
ja X. G. ai Schultén sekä maanmittaustyön
tirehtööri A. Xordenstedt; myöhemmin
.,koski-paroni". vapaaherra K. Rosenkampff tuli
viraston johtavaksi henkilöksi. Johtokunnan
myöhempi toiminta kuvautuu siinä, että 1826-36 sen
tarkoituksiin käytettiin vuotuisesti valtiovaroja
n. 47,000 paperiruplaa sekä vapaaehtoisia
päivätöitä 35.000; sillä välin saatiin 57
perkaustyötä tehdyksi tai ainakin aletuksi eri osissa
maata, tästä noin puolet Turun ja Porin sekä
Uudenmaan lääneissä. Vv. 1855-62 käytettiin
vuotuisesti tähän tarkoitukseen 21,428 ruplaa
hopeata. jonka ohessa Saimaan kanavaa oli 1845-56
saatu tehdyksi eri määrärahoilla. Parannetut
vesitiet, järvien laskut sekä soitten kuivaus oli
koko koskenperkausjohtokunnan toiminnan
aikana sen päätehtävinä. E. G. P.

Koskenpää ks. J ii m s ä 2.

Kosken rautatehdas Kosken kunnassa
Kis-konjoen varrella on lakkautettu v:sta 1890.. V.
1679 Daniel Faxell sai luvan Kosken ratsutilalle
perustaa ruukin; siihen tuli masuuni ja
kanki-vasara. Toiminta lakkasi jo 1697. Uudelleen
sinne rakennettiin rautalaitos, masuuni, 1834,
jolloin vuorineuvos J. von Julin sai sitä varten
lupakirjan. — Koskella oli myös
vaski-tehdas; sen perusti tehtaanomistaja B. M.
Björkman 1799 saadun lupakirjan nojalla
Orijärven kaivoksen malmin käyttämistä varten.
Lakkautettu 1848. (E. E. K.)

Koskensaaren tehdas-o.-y., useitten
teollisuuslaitosten omistaja Petäjäveden pitäjässä,
Jämsänjoen reittiin kuuluvain Ala-Kintausjärven
ja Huhtiajärven välillä olevain Koskensaaren
koskien (n. 1,200 hevosv.) partaalla. Lähin
asema Koskensaaren pysäkki Jyväskylän radalla,
Kintauden ja Petäjäveden asemien välillä. Maata
kuuluu yhtiölle 1,750 ha. Laitoksia on: naula-,
rautalanka-, mustataetelitaat, saha ja höyläämö,
lastuvillatehdas, tervanpolttimo y. m.
Ensimäinen yhtiö perustettiin 1899 0,7s milj. mk:n
pääomalla. joutui oston kautta tilanomistaja A.
Kordelinille 1905, joka perusti mainitut
naula-tehtaat. nostaen laitosten tuotantoarvon 900.000

mk:aan v:ssa. V. 1910 hän möi tehtaat uudelle
K: n yhtiölle. E. E. K.

Kosken verkatehdas (omistaja teht. A.
Korhonen: liikepääoma 350,000 mk.) Kosken
pitäjässä (H. l.l 20 km Järvelän asemalta
Helsingin-Pietarin radalla: tänne. Pääjärveen laskevassa
Puu- 1. Teuronjoessa olevan Lammenkosken
(pu-touskorkeus 4.8 m. keskivedellii 192 hevosv.)
varrelle kapteeni C. L. v. Essen perusti tehtaan 1857.
Xyk. omistajalle se joutui oston kautta 1877.
Tämä on sittemmin tehdasta laajeutauut ja
varustanut höyryvoimalla (osaksi käytetään vielä
vesivoimaa). Laitos käsittää nykyään kehruu-,
värjäys- ja apretuuriosastot (vuokramaalla) sekä
kutomon (omalla, Jokela nimisellä tilalla).
Valmistus: 34.300 m kankaita. 2,400 kpl. saaleja ja
huopapeitteitä, 34.000 kg villalankaa, yleisön
omistamain ainesten värjäystä y. m. (1910).
Valmistuksen arvo 354.500 mk. (1910; 246,000 mk.
1900; 95,000 mk. 1890; 35,000 mk. 1880).
Työväestö 56 henkeä (1910); asunto pääasiallisesti
tehtaan huoneistoissa; sairasapukassa 16.375 mk.

E. E. K.

Kosketin, mus., on norsunluinen tai puinen
laite, jota painamalla saadaan, erityisen
koneiston välityksellä, soittimesta soimaan kulloinkin
tarkoitettu sävel. — K.-s o i 11 i m e t,
yhteisnimitys koskettimilla varustetuille soittimille. Paitsi
yleisesti tunnettuja, pianoa, urkuja ja
harmoo-nia. kuuluvat niihin mvös svmpaali ja ksylofoni.

/. K.

Koskettimet ks. K 1 a v i a t u u r i.

Koskettimisto ks. Klaviatuuri.

Kosketus, mus., tapa. millä kosketinsoittimien
koskettimia painetaan. K:n laatu riippuu sekä
soittimesta että soittajasta. K. voi olla eri
soit-timissa verrattain keveä tai raskas. Mutta
soittajan k.-tavasta johtuu soiton koko elävyys,
lämpö ja runollisuus, riippuen siitä, onko se
pehmeä vai terävä, voimakas vai veltto, keveä vai
painava. Sitäpaitsi noudatetaan soitossa
erityisiä säveltäjien merkitsemiä k.-tapoja. kuten
ie-gato (sävelet toisiinsa sitoen), staccato
(sävelestä toiseen hypähdellen) y. m. I. K.

Kosketusaisti on se osa tuntoaistia, jonka
avulla tunnemme kosketuksen kovuuden ja
laadun ja tiedämme, mitä paikkaa ruumiistamme
kosketus kulloinkin kohtaa. Jonkun esineen
tarkkaan määrittelemiseen kosketuksen avulla
vaaditaan paitsi kosketusaistia myös paino- ja
lämpö-aistia. vrt. Tuntoaisti. E. Th-n.

Kosketusherkkyys, thigmotropismi,
li a p t o t r o p i s m i, se ominaisuus kasvavissa
kasvinosissa, että ne jähmeän esineen
kosketuksesta suorittavat määrättyjä joko kasvu- tai
nestejännitysliikkeitä. Edellisiä ovat esim.
kär-hien kiertyminen tukensa ympäri; kiertyminen
johtuu tällöin siitä, että kosketuskohdan
vastapuolella oleva kärhen osa ärsytyksen
vaikutuksesta pitenee voimakkaammin kuin kosketettu
paikka. Samanlainen liike on kihokin lehden
nystykarvojen ja lehtilavan kääntyminen
hyönteisen ympärille. K:stä riippuva
nestejännitys-liike on kärpäsloukun lehtipuoliskojen
vastakkain kääntyminen kirjanlehtien tapaan, mikä
johtuu siitä, että nestejännitys keskisuonen
yläosassa äkkiä vähenee. Tällaisia ovat myös
tunto-kasvin lehdvköitten suorittamat liikkeet. On
huomattava, että liike ei tapahdu ainoastaan kasvin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0740.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free