- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1405-1406

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kosketussähkö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1405

Kosketussähkö–Koski

1-106

ärsytetyssä osassa, vaan että ärsytys johtuu
jonkun matkan päähän saaden aikaan liikkeitä
kosketuskohdasta verrattain etäällä olevissa
paikoissa. J. A. W.

Koskeutussähkö ks. Galvanis m i.

Kosketusvaikutus ks. K o n t a k t i v a i k
u-t u s.

Koski on niin jyrkkä tai ahdas osa joen
uomaa, että vesi siinä virtaa suurella nopeudella
aaltoillen ja vaahdoten. Jos k. on lyhyt ja
äkkijyrkkä, sanotaan sitä vesiputoukseksi: tavallinen
k. on pitempi, tasaisempi taikka jakautunut
useampaan pienempään putoukseen, joiden väli
on tasaisemman kalteva, jotta isommat kivet
siinä pysyvät ahdistaen uomaa ja kuohuttaen
vettä. Suomen k:t ovat enimmäkseen viimeksi
mainittua lajia, mainittavimpia vesiputouksia on
8 m korkea äkkijyrkkä Korkeakoski Kymijoen
itäisessä suuhaarassa. Tavallinen putouskorkeus
on 1-2 m; k:t. joissa on 3-4 m putousta, ovat jo
huomattavat, ja sellaiset, joissa sitä on yli 5 m,
harvinaiset. Imatra putoaa 18 m 1,300 m:n
matkalla ja sen 20-25 m leveä keskiosa 12 m 300
m:llä. Suurin putouskorkeus 57 m on Oulujoen
Pvhäkoskessa. mutta k:n pituus on n. 20 km.
K:ien kansataloudellinen arvo perustuu siihen
vesivoimaan, mikä niistä voidaan ottaa
teollisuuden ja muun taloudellisen elämän tarpeisiin
joko suorastaan tai sähköksi muutettuna.
Putouksen vesivoima riippuu paitsi
putouskorkeu-desta II (metriä) myös siitä veden paljoudesta
() (m’:iä sekunnissa), joka vesilaitokseen
voidaan ottaa siten, että hevosvoimamäärä N =
IOxQxH, jolloin turpiinin tehon 1.
vaikutus-määrän otaksutaan olevan 75 % luonnollisesta
voimasta (vrt. Joki rakennus). Suuriko osa
kosken koko luonnollisesta voimasta voidaan
vesilaitokseen ottaa, riippuu monesta seikasta.
Ensinnäkin on putous keskitettävä yhteen
kohtaan ja sitä varten on rakennettava sitä pitempiä
johtoja, kuta pitemmältä matkalta putous on
koottava, ja johtojen — kanavien, ruuhien
taikka torvien rakentamismahdollisuudet ja
kustannukset riippuvat kosken muodosta ja
rantojen luonteesta. Toiseksi k:n vesimäärä on
varsin erilainen tulvan ja kuivan aikana, ja
voidaanko se kokonaan tai osaksi ottaa siitä
patojen (ks. t.) y. m. rakennusten avulla, taikka
ilman niitä, johtuu teknillisistä
rakentamismahdollisuuksista ja vesioikeudellisista seikoista
kuten valtaväylää (ks. t.) koskevista määräyksistä
ja omistusoikeussuhteista. Jo mainittu suuri
pituus ja pieni putous tekee vesivoiman ottamisen
monestakin maamme k:sta varsin kalliiksi ja
epäedulliseksi ja hankaluutta tuottaa sopivissakin
tapauksissa usein se. että kiila on monta omistajaa,
jopa kokonaisia kyläkuntiakin. Esteenä on monissa
k:issa vielä jiiäsohjun muodostuminen, joka
tukkii voimalaitokset, ja rajut jäänlähdöt. K:ien
arvoon vaikuttaa myös suuresti niiden asema
kulkuneuvoihin. erittäinkin rautateihin nähden, sillä
niistä riippuvat paljon teollisuuslaitoksen
elinehdot. esim. raaka-aineen saantimahdollisuudet.
Ylempänä mainitut syyt osittain, sekä pääomien
ja yritteliäisyyden puute ovat vaikuttaneet sen.
että ainoastaan pieni osa (’/n! v:n 1908
teollisuustilaston mukaan 90.000 hevosv.)
käytetään teollisuuden hyväksi koskiemme koko
luonnollisesta voimamäärästä, joka veden ollessa

keskikorkeudella on laskettu tasaluvuin n. 3 milj.
he vosv:ksi. Mutta huomautettava on, että tästä
luonnollisesta voimamäärästä ainoastaan niin
pieni osa voidaan voimalaitokseen ottaa, että
voidaan sanoa teollisuuden 1908 käyttäneen n. ’/s
koskiemme tarjolla olleesta vesivoimasta. Seur.
taulukossa on tietoja muutamien tunnetuimpien
koskiemme luonnollisesta kokonaisvesivoimasta.

Putouksen
pituus m Putouskorkeus m Keskivesi Käytetty
vesivoima hevosv.
Kosken nimi Veslpaljuu8 m:l sek. [-Luonnollinen-] {+Luonnolli- nen+} voima hevosv.
Taivalkoski Kemijoessa. 500 5,8 700 54.133
Niskakoski Oulujoessa . — 81,3 240 99.840
PyhSkoski ’JO.OOO 56,7 261 •97.317
Tammerkoski . . . . 945 115 27,447 6.800
Nokian koski . . . 1.600 16,o 157 33.403 3.60(1
Voikankoski Kymijoessa 400 6.0 SOH .’11.41 K 1 5.100
Kuusankoski „ 750 9j 300 38,000 9.100
Anjalankoski 850 S.i :’00 3:\400 4.~00
Korkeakoski — 8.o 3’ 4.160 2.600
Tainionkoski Vuoksessa 550 5ji 576 45.312 6.000
Imatra „ 1,300 18.. 571. 141.312 —
Raikkölankoski „ 1,160 8,, 577 68.471 4,000

.1. C-én.

Koski (Hämeen-Koski 1.
Lammin-Koski: ruots. Koskis). 1. K u n t a, Hämeen
1.. Hollolan kihlak., Kosken-Lammin nimismiesp.;
kirkolle Järvelän asemalta n. 20 km. Lahden
kaupungista n. 30 km. Pinta-ala 185,7 km’, josta
viljeltyä maata 4,240 ha (1901). Manttaalimäärä
41,is;5, talonsavuja 155, torpansavuja 80 ja muita
savuja 259 (1907). 3,050 as. (1910), joista 2,i %
ruotsinkielisiä (1900) ; 802 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 529
il901). 541 hevosta ja 1,003 nautaa (1909). —
Kansakouluja 5 (1911). Kunnanlääkäri yhteinen
I Lammin kunnan kanssa; oma säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: osuusmeijeri, Kurjalan
meijeri. Heikkilän saha ja mylly, Kurjalan ja
Etolan-kylän myllyt, Korhosen verkatehdas ja
Hankalan pellavanruokkouslaitos ynnä mylly. —
Vanhoja herraskartanolta; Kurjala (entinen Essenien
ja Tavastien sukuk.) ja Pätilä. —
Luonnonnähtävyyksiä: Linnakallio. — 2. Seurakunta,
keisarillinen. Porvoon hiippak., Hollolan rovastik.;
Lammin pitäjään kuulunut kappeli, mainitaan
1410 eri pitäjänä, mutta taas 1540:n jälkeen
Lammin kappelina, jommoisena se pysyi, kunnes se
|2",1870 erotettiin omaksi khrakunnaksi
(ensi-mäineu khra v:sta 1894). Kirkko tiilistä, rak.
1867-70 (kellotapuli 1824). [V. Vallin, ..Hollolan
kihlak. muinaisjäännöksistä" sivv. 234-3S (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. XIV).] L. II-nen.

Koski (ruots. Koskis). 1. Kunta. Turun
ja Porin 1.. Maskun kihlak.,
Marttilan-Tarvas-joen-Kosken-Karinaisten nimismiesp.; kirkolta
20 km Mellilän asemalle (Turun-Toijalan radalla).
Pinta-ala 189,j km3, josta viljeltyä maata 6.443
ha (1901). Manttaalimäärä 32 7/s, talonsavuja 153.
torpansavuja 144 ja muita savuja 374 (1907).
3.348 as. 11910), miltei kaikki suomenkielisiä:
658 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 450 (1901). 616 hevosta ja
2,113 nautaa (1909). — Kansakouluja 4 (1911).
Kunnanlääkäri ja säästöpankki yhteisiä
Marttilan kunnan kanssa. — Teollisuuslaitoksia: osuus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0741.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free