- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1413-1414

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kossogol ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1413

Kossogol—Kossuth

1414

Lajos Kossuth.

Jen Ur sp rung der Urfiuuen tind
Urindogerma-uen" (1909-11). V:sta 1909 ltiiu julkaisee
pcrus-tamaansa aikakauskirjaa ,,Manlius" ja toimii
niinikään muodostamansa ..Deutsche Gesellschaft
für Vorgeschichte" seuran puheenjohtajana. —
Suomen suvunkin muinaisuutta K. on
tutkimuksissaan käsitellyt, kumminkaan saavuttamatta
yleistä hyväksymistä. .4. M. T.

Kossogol, järvi Mongolian länsiosassa Sajanin
vuoristossa, 1,615 m yi. merenp., n. 130 km pitkä,
30-50 km leveä, 3.300 km2. Laskee Eginkol-joen
kautta Selengaan. — Sen keskellä buddhalaisten
pyhä saari Dalai-Kuh.

Kossova ks. Kosovo.

Kossuth /kossut], 1. Lajos (Ludvik) K.
11802-94). unk. valtiomies, syntyi syyskuun
19 p: nä 1802; ruvettuaan
1826 asianajajaksi K. 1831
asettui Budapestiin: pääsi
toisen sijaisena 1832
Unkarin valtiopäiville ja
herätti suurta huomiota, kun
kiellosta huolimatta
julkaisi ensin
käsinkirjoitettuina. sittemmin
litogra-feerattuina selontekoja
valtiopäivien neuvotteluista,
ja siten teki varsinkin
vastustuspuolueeseeu
kuuluvien puhujien
Metternichs järjestelmää
vastaan suuunatut lausunnot
tunnetuiksi yleisölle;
valtiopäivien hajaannuttua K.
tämän johdosta pidätettiin
1S37 ja tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen,
mutta sai 1S40 armahduksen. Vv. 1841-44 hän
julkaisi vastustuslehteä ..Pesti hirlap", joka ajoi
vapaamielisiä ja kansallisia aatteita saavuttaen
laajan lukijakunnan: harrasti sen jälkeen
varsinkin Unkarin taloudellista vapauttamista
Itävallasta ja oli innokkaimpia toimimiehiä
isänmaallisessa ,.suojelusyhdistyksessä" (Védcgylet),
jonka jäsenet sitoutuivat käyttämään yksinomaan
unk. teollisuustuotteita. V. 1847 K. valittiin
Unkarin valtiopäiville, ja nyt alkoi hänen
valtiollisen uransa loistokausi. Erinomaisella, mukaansa
tempaavalla puhetaidollaan hän pian saavutti
johtavan aseman vastustuspuolueen keskuudessa.
Kun saapui sanoma Ranskan helmikuun
vallankumouksesta. piti K. 3 p. maalisk. 1848
valtiopäivillä kiihkoisan puheen, jossa hän vaati
Unkarille painovapautta, omaa ministeristöä ja
täydellistä riippumattomuutta. Kohta sen jälkeen
kreivi L. Batthyänyn ja K:n johtama lähetystö
lähti viemään tämänsuuntaista adressia
Wieniin. jonka väestö 15 p. maalisk. otti
unkarilaiset riemulla vastaan: 17 p. maalisk. keisari
an-ioi suostumuksensa unkarilaisten vaatimukseen.
B itthyäny muodosti Unkarin ensimäisen
ministe-ristön. jossa K. tuli Ihuhtik.) raha-asiain
ministeriksi ja jossa hän yhä kasvavan kansansuosionsa
perustuksella pian oli vaikutusvaltaisin jäsen.
Monta K:n jo aikaisemmin vaatimaa parannusta
talonpoikain vapauttaminen feodaalisista
rasituksista. vaalioikeuden laajennus, y. m.) pantiin
nyt toimeen, mutta K:n yltiökansallinen
politiikka, joka tahtoi pidättää kaiken vallan
Unkarin valtiossa unkarilaisille, kiihotti muita

kansallisuuksia vastarintaan. Kroatsialaiset
nousivat Jellacicin johdolla kapinaan Unkaria
vastaan. minkä johdosta K. sai heinäk. 11 p.
valtiopäivät päättämään kaksisatatuhantisen
nosto-väkijoukon aseisiin kutsumisen ja myöntämään
42 miljoonaa floriinia maan puolustukseen. Kun
keisarillisen hallituksen ja unkarilaisten välit
syyskuussa rikkuivat täydellisesti ja Batthyäny
luopui, tuli K. kansallispuolustusvaliokunnan
puheenjohtajana Unkarin diktaattoriksi.
Väsymättömällä toiminnallaan hän sai varustetuksi
suuren armeian ja kiihotti tulisilla puheillaan
kansan isänmaallisen innostuksen voimakkaaseen
liekkiin. Mutta itävalt. sotajoukkojen hyökättyä
maahan K. turmiollisella tavalla sekaantui
sodan johtoon, m. m. silloin kuu hän helmik. 1849.
epäluottamuksesta Unkarin armeian etevimpään
upseeriin Görgeyhin. asetti ylipäälliköksi
puolalaisen maanpakolaisen Dembinski’n, jolla ei ollut
sotamiesten luottamusta ja jonka esille
asettaminen kiihotti Venäjän halua sekaantua Unkarin
vapaussotaan. Samalla kuin K:n itsetunto
suunnattomasti paisui, sai hänen politiikkansa yhä
selvemmin kumouksellisen suunnan. Hänen
valtiollinen ohjelmansa oli alkuansa ollut: itsenäinen,
mutta Habsburgin suvun vallan alainen.
Itävallan kanssa personaaliunionissa oleva Unkari.
Mutta huhtik. 1849 hän Görgeyn voittojen
rohkaisemana kehoitti ja sai Debreczeniin siirtyneet
valtiopäivät erottamaan Habsburgin suvun
Unkarin valtaistuimelta ja julistamaan* Unkarin
tasavallaksi. Hallituksen johto jäi K:lle. joka
määrättiin väliaikaiseksi
..kuvernööripresiden-tiksi". Tästä varomattomasta teosta oli m. m.
seurauksena Venäjän liittyminen Itävaltaan ja
ven. sotajoukkojen hyökkäys Unkariin. Kun
unkarilaisten urhoollisen puolustautumisen
jälkeen oli mahdotonta jatkaa taistelua luovutti K.
11 p. elok. diktaattorinvallan Görgeylle, jolla ei
ollut muuta neuvoa kuin antautua joukkoineen
Vilägosissa 13 p. elok. K. pakeni kätkettyään
Tapanin kruunun maahan Orsovassa rajan yli
Turkkiin. Kohta tämän jälkeen K. esitti
Gör-geytä vastaan aiheettoman syytöksensä
maan-kavalluksesta, jonka hän sittemmin vielä
monasti uudisti. Loppu-ikänsä K. eli maanpaossa.
Oltuaan kaksi vuotta Turkissa, ensin vangittuna,
i sittemmin Vähään-Aasiaan karkoitettuna. hän
1851 Englannin ja Yhdysvaltain hallitusten
vaatimuksesta pääsi vapaaksi ja teki 1851-52
laajoja agitatsionimatkoja Englannissa ja
Yhdysvalloissa puhuen sorretun Unkarin puolesta:
asettui sen jälkeen Lontooseen, mistä käsin hän
yhdessä Mazzini’n ja Ledru-Rollin’in kanssa
harjoitti vallankumouksellista propagandaa. V. 1859
hän Italian sodan alkaessa ryhtyi salaisiin
neuvotteluihin Xapoleon III:n kanssa ja yritti saada
toimeen uutta kapinaa Unkarissa, mutta sodan
äkillinen päättyminen keskeytti nämä hankkeet.
Asetuttuaan kohta tämän jälkeen Torinoon K.
taas Preussin ja Itävallan sodan aikana 1866
kehoitti maanmiehiään tarttumaan aseisiin ja
varoitti heitä 1867 tekemästä sovintoa Itävallan
kanssa. Viimemainittuna vuonna hän pääsi
osalliseksi yleisestä armahduksesta, mutta ei
palannut Unkariin, koska ei tahtonut vannoa
uskollisuudenvalaa hallitsijalle eikä tunnustaa LTnkarin
uutta olojen järjestystä, vaikka hänet kaksi eri
| kertaa valittiin valtiopäivillekin. K. kuoli Tori-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0745.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free