- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1415-1416

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kossogol ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1415

Kosteikko—Kostroma

1416

nos-a maalisk. 20 p:nä 1S94: haudattiin
suurilla juhlallisuuksilla Budapestissä kaupungin
kustannuksella; hänelle on pystytetty useita
muistopatsaita Unkarissa. — K. oli ensi sijassa
loistava puhuja ja suuri agitaattori. Iliineu
isänmaanrakkautensa oli hehkuva ja vilpitön, mutta
häneltä puuttui todellisen valtiomiehen
arvostelukyky ja asioita kylmästi harkitseva järki.
Hiilien valtiotaitonsa perustui liiaksi tunteisiin ja
haaveiluihin ja tuli sen vuoksi seurauksiltaan
turmiolliseksi. — K:n maanpaon aikana
syntyneet kirjoituk>et julkaistiin 1880-82 unkariksi,
ranskaksi ja englanniksi; unkariksi on myös
olemassa koottu painos hänen kirjoituksiaan.
[So-mogyi. ..Ludwig K." (1894).]

2. F e r e n e 7. (Frans) K. (s. 1S41), edellisen
poika, valtiomies, toimi v:sta 1861
rautatie-insi-nöörinä ja teollisuuslaitosten johtajana Italiassa,
palasi isänsä kuoltua 1894 Unkariin, missä hän
siitä lähtien otti huomattavaa osaa valtiolliseen
elämään; valittiin 1895 valtiopäiville ja oli v:sta
1896 itsenäisyyspuolueen (ks. t.) johtajia.
Suuremman merkityksen K. saavutti kuitenkin vasta 1904,
jolloin hän tuli vastustuspuolueitten muodostaman
koalitsionin johtajaksi. Kun itsenäisyyspuolue v:n
1905 vaaleissa oli kasvanut enemmän kuin
kaksinkertaiseksi; rupesi K. 1906 Wekerlen
muodostamassa koalitsioniministeristössä
kauppaministeriksi; sai 1907 aikaan että Itävallan ja
Unkarin lv:een 1917) yhteinen tullitariffi julkaistiin
erikseen Unkaria varten, mutta vastusti
itsenäisyyspuolueen radikaalisen siiven vaatimusta, että
Unkarille oli heti perustettava oma valtiopankki,
josta oli seurauksena puolueen hajoaminen; erosi
hallituksesta Wekerlen ministeristön mukana
tammik. 1910. K. on hyvä puhuja ja tunnettu
myöskin maalaustaiteen harjoittajana. J. F.

Kosteikko ks. Keidas.

Kostekulle, poveton nuotta, jolla jokien
luontaisista tai padoilla aikaansaaduista tyvennöistä
lohta ja siikaa apajoidaan (ks. Kalastus).

V. T. S.

Kosteushakuisuus ks. Hydrotropismi.

Kosteusmittari ks. Hygrometr i.

Kosteusmittausoppi ks. H y g r o m e t r i a.

Kosteusoppi ks. II v g r o 1 o g i a.

Kostianvirta yhdistää Pälkäneveden
Mallas-veteen. Sen takana Kaarle Armfelt syksyllä 1713
yritti pidättämään venäläistä armeiaa
sisämaa-lian tunkeutumasta, mutta pakotettiin 6 p. lokak.,
sittenkuin vihollinen lautoilla oli hänen
asemansa kiertänyt, urhoollisen vastarinnan jälkeen
peräytymään.

Kostnitz ks. Konstan z.

Kosto ks. Verikosto.

Kosto, neliniitinen rohtimista kudottu karkea
kangas.

Kostomarov /-nuVrofJ. Nikolai
Ivano-vits (1817-85), kuuluisa ven. historioitsija,
kotoisin Voronezin kuvernementista, sai
yliopisto-sivistyksensä Harkovassa. Jo aikaisin
vakuutettuna siitä, että ,,historiaa ei tule tutkia vain
kuolleitten aika- ja asiakirjojen mukaan, vaan
itse elävän kansan keskuudessa", hän kuljeskeli
vähävenäliiisissä kylissä tutustumassa
kansanelämään ja -runouteen. Vv. 1839-41 hän julkaisi
pari näytelmää ja runokokoelmaa vähävenäjän
kielellä. V. 1842 hän painatti yliopistollisen
väitöskirjan ..Kirkollisen unionin merkityksestä

Länsi-Venäjälle", mutta ei ehtinyt sitä puolustaa,
ennenkuin kirja Harkovan arkkipiispan toimesta
määrättiin poltettavaksi. Sen sijasta K. julkaisi
1843 toisen väitöskirjan, nimeltä ..Venäläisen
kansanrunouden merkityksestä". V. 1846 hän tuli
historian professoriksi Kiovan yliopistoon, jossa
hänen luentonsa tekivät valtavan vaikutuksen
kuulijoihin. Yhdessä useiden nuorten
vähävenä-läisten kanssa, jotka olivat innostuneet
vähävenä-läisen eli ukrainalaisen kansallisuuden asiaan K.
perusti ..Kvrillo-Metodiolaisen seuran". Sen
jäsenet haaveksivat kansanvaltaiselle pohjalle
rakennettavaa yleisslaavilaista valtioliittoa. Erään
ylioppilaan ilmiannosta K. ja hänen seuransa
vangittiin valtiopetoksesta syytettyinä. K. sai
istua vuoden Petropavlovskin vankilassa ja
karkoi-tettiin sitten Saratoviin, mutta nimitettiin 1859
historian professoriksi Pietarin yliopistoon, jossa
hän taas sai innostuneen kuttlijaparven
ympärilleen. Ylioppilaslevottomuuksien aikana 1862
hänen kuitenkin täytyi jättää professorinvirkansa
eikä saanut myöhemminkään vastaanottaa
hänelle tarjottua oppituolia Harkovan ja KiovaD
yliopistoissa. Huolimatta useista
yksityiskohtaisista virheistä ja epätarkkuuksista on K:n
teoksilla suuri merkitys Venäjän
historiantutkimuksessa. Hän se on ensimäisenä yrittänyt selvittää
Venäjän kansan, eikä vain sen hallitsijoiden
historiaa. Etenkin hänen mieltänsä kiinnittivät
venäläiset eri heimot ja niiden yksilöllinen
kehitys, ennenkuin ne joutuivat Moskovan
yliherruuden alaisiksi. Varsinkin oli vähävenäläisen
heimon historia hänelle rakas ja paljon tätä
koskevia kirjoituksia hän on julkaissut
aikakauskirjassa „Osnova". Hänen teoksistaan mainittakoon:
..Bogdan Hmelnitskij" (1857), „Stenka Razinin
kapina" (1858), ..Hetmani Vyhovskij" (1862),
..Pohjoisvenäläiset tasavallat" (1863),
..Liitto-valtaperiaate Muinais-Venäjällä" (1861),
„Puo-lan valtakunnan viime vuodet" (1866), ..Venäjän
historia elämäkerroissa" (1873 j. s.). J.J.il.

Kostotragedia, murhenäytelmä, jossa
huomat-tavimpana toiminnan vaikuttimena, varsinkin
päähenkilöllä, on kosto, kuten esim. Kydin (ks. t.)
draamassa ..The Spanish tragedy" ja
Shakespearen ,.Hamlet"issa. J. H-l.

Kostroma f-ä’J. 1. Volgaan vasemmalta
laskeva lisiijoki, 360 km pitkä, josta kuljettavaa
310 km. — 2. Kuvernementti (ven.
Kostrom-slcaja fjubcrnijn) Iso-Venäjän aluetta, Volgan
ympärillä, länsirajana osaksi K.-joki: 84.149 km2,
1.700.900 as. (arv. 1910), 20 km’:llä- Maa on
enimmäkseen tasaista, alavaa, ainoastaan
paikoitellen se kohoaa kumpuriveiksi. Soita ja
rämeitä on paljon, vaihdellen osaksi raiskattujen
metsäseutujen kanssa. Pieniä järviä on
runsaasti. jokia samoin. Kaikki laskevat Volgaan;
paitsi tätä ovat kuljettavia K., Unza ja Vetluga,
jotka kaikki laskevat Volgaan vasemmalta.
Yhteensä on vesiliikenneteitii 2.235 km, josta 953
km höyryaluksilla kuljettavia. — Asukkaista on
99.» % venäläisiä, loput tseremissejä, tataareja,
juutalaisia ja puolalaisia. Lukutaitoisia on 24
— Pääelinkeino on maanviljelys (sato 1910:
rukiita O.i» milj. ton., kauroja O.j milj., ohria
O.os milj.. perunoita O.ass milj. ton.; hyvin
tärkeä myös pellavanviljelys; 1907 korjattiin
16.8 milj. kg pellavaa), mutta ei se, eikä
alhaisella kehitysasteella oleva karjanhoito (nauta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0746.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free