- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1419-1420

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kostuttaminen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1419

mentävät), ja vanhempien tietojen mukaan ne
olivat aikoinaan lappalaisillakin käytännössä.
Samanlaista tekoa oli epäilemättä
suomalaistenkin kuljeskelevaa elämää viettäneiden esi-isäin
kota. joka katteettomana, mutta sensijaan
monilukuisilla kehäpuilla varustettuna keittohuoneena
vieläkin jatkaa olemistaan maamme itä-,
keski-ja pohjoisosissa (kuva 1). Kahdesta vanhan
ve-ueeu puolikkaasta tehtynä se nähdään silloin
tällöin Hämeessä ja maamme lounaisosissa. —
Tavallisin siirrettävä lappalaiskota on nykyään
varustettu rungolla (kuva 2), jossa on neljä
kaarevaa tukipuuta, oven pielipuut, oksakas
perä-puu ynnä 12-16 kehäpuuta, ja katteella eli
kahdella isolla peitteellä, joina talvella on
villakangasta ja muina vuodenaikoina palttinaa tai
säkkikangasta. Kiintonaisten kotain rungot
muodostuvat vähitellen sellaisiksi kuin kuvat 3-5
osoittavat ja varustetaan salvosalustalla.
Katteena ovat kesäkodissa tuohet ja
haljispuolik-kaat, talvikodissa lisäksi turpeet (kuva 6). —
Ostjaakkilaisen kiintonaiskodan (m a a k o d a n)
rungon (ks. Asuinrakennus I, 667 ja
siihen liittyviä kuvia) katepuut peitetään
heinillä (harvemmin sammalilla) ja maalla. —
Kaikissa näissä kodissa on tulisija alkuaan
keskiperma nuolla, tavallisimmat oleskelupaikat
oikealla ja vasemmalla puolella (isännän sija
tavallisesti perällä tai oikealla puolen),
parait-ten tavarain säilytyspaikka perällä (siellä m. m.
kotijumalat). Nykyisissä ostjaakkilaisissa
kiin-tonaiskodissa on takkauuni (kuva 7), joka
sijaitsee jommallakummalla sivuseinällä. — Kota
sanan vastineet muissa suomalais-ugrilaisissa
kielissä: lapp. goatte 1. kote, mordv. kud, tser.
kudo, votj. kuala, syrj. kola, ostj. kät, löi, unk.
hàz. „Kota" nimitys on suomalaisilla myöhemmin
siirtynyt neliseinäiselle keittohuoneelle (entiselle
kesäasunnolle, m. m. saunan kota); samoin
on käynyt tseremisseillä ja votjaakeilla (kuva 8),
jotka paikoitellen vielä nykyäänkin kesäisin
paljon oleskelevat keittoliuoneessaan ja sen
peräseinän puolta pitävät pyhättönä (votjaakeilla se
on kotionnen suojelijan, vorsud nimisen, uhreilla
ja rukouksilla palveltavan haltijan olinpaikka),
ks. Asuinrakennus ja Gamme. [Sirelius,
„über die primitiv. wohnungen der finn. und
ob-ugr. völker" („Finn.-ugr. Forschungen", VI-X).]

U. T. S.

Kota ks. Hedelmä.

Kotakoski Kuhmoisissa, luonnonihanan
Isojärven laskujoessa, n. 1 km alempana joen
niskassa olevaa forelli- ja lohirikkaudestaan
tunnettua K i v i k o s k e a. Putouskorkeus 10,» m,
putouksen pituus 330 m; 141 hevosv. keski veden
aikaan ja 1,413 korkean veden aikaan. K:n yli
kulkee Jämsän-Kuhmoisten valtamaantie.

L. H-nen.

Kotangentti, trigonometrinen funktsioni, ks.
Trigonometria.

Kotau (kiin., = „pään lyöminen"), kiinal. tapa
ehdottoman nöyryyden merkiksi maahan
polvistuneena kolmasti lyödä otsa lattiaan. Käytetään
esi-isien palveluksessa tai keisaria lähestyttäessä.

Kotelo, hyönteisen muodonvaihdoksessa
esiintyvä aste, jolloin hyönteinen lepää
liikkumattomana eikä nauti ravintoa. U. S-s.

Koteloitiö ks. Iti ö.

Kotelojäkälät (Ascolichenes) ks. J ä k ä 1 ä t.

1420

Kotelokaihi (cataracta capsularis), kaihi, joka
aiheutuu siitä että mykiön 1. linssin kotelo on
menettänyt kirkkaan, läpikuultavan tilansa ja
käynyt sameaksi siten häiriten valonsäteitten
pääsemistä tunkemaan silmän verkkokalvoon
vaikuttamaan ja näköaistimusta herättämään, vrt.
Harmaa kaihi.

Kotelokoppa, k o k o n k i. koppa, jonka useat
hyönteistoukat, esim. kehrääjäperhosteu toukat
(silkkiperhoset y. m.) kutovat ympärillensä
hyytyneestä kehruurauhasten erittymästä ennen
koteloitumistaan. Myös muniensa suojaksi monet
hyönteiset ja hämähäkit v. m. valmistavat
samantapaisen kopan. U. S-s.

Kotelomalja ks. K o t e 1 o m a 1 j a i s e t.

Kotelomaljaiset (Discomycetes),
kotelosieni-lahko. jossa itiökotelot kehittyvät tavallisesti
maitoisessa, maljamaisessa itiöemässä (ks. A p
o-theeium) tahi muodostavat kerroksen
itiö-emän pinnalla. Jakautuu 3 heimoon: — 1.
Phu-cidiacece, itiömaljat suuressa joukossa ohuessa
pahkamaisessa kerroksessa; loisia ovat Rhytisma
acerinum vaahteralla, Rh. salicinum pajuilla.
Molemmat muodostavat kynnenkokoisia mustia
täpliä lehdille. — 2. Pezizaceæ, itiömaljat
yksi-tellen esiintyviä, usein varrellisia. Pcziza.
Chlo-rosplenium ceruginosum yleinen maatuvassa
puussa, jonka se painaa vihertävän siniseksi.
Tällaisen puun sanotaan loistavan pimeässä. Valo
riippuu kuitenkin erään toisen sienen,
Armilla-ria melleaVL (ks. Helttasienet)
esiintymisestä samassa puussa. Sclerotinia-suku (ks.
Kasvitaudit) muodostaa ;talvehtivan
pahkan useiden kasvien hedelmiin (muumiomarjat).
Sei. irifoliorum. (ks. Apilasmätä) apilaalla.
Dasyscypha Willkommii muodostaa syöpää
lehti-kuuseen. Conida, Celidiitm y. m. sukuja loisina
jäkälillä. — 3. Helvellaceæ, itiökotelot
itiö-emän ulkopinnalla. Gyromitra esculenta,
korvasieni, sisältää lielvella-happoa ia on sen tähden
raakana myrkyllinen (on ennen käyttöä
kiehautettava tahi pidettävä pari kuukautta
ilmakuivassa tilassa). Morchella. huhtasieni,
harvinaisia, hyviä ruokasieniä. J. I. L.

Kotelopullo ks. Kotelopulloiset.

Kotelopulloiset (Pyrenomycetes),
kotelosieni-lahko, jossa itiökotelot ovat pullontapaisen,
suuaukolla varustetun itiöemän (Peritliecium)
sisässä. Tämä erittäin suuri lahko, joka käsittää
myös monta loisivaa lajia, jotka lisääntyvät mitä
erilaisimmilla kuromilla (vrt. Homesienet),
jakautuu 3:een, usein heimoina käsiteltyyn
ala-lahkoon. — 1. Sphæriaceæ, kotelopullot kuivia,
tummanvärisiä, joko yksitellen tahi
suuremmissa joukoissa kuivan ja tumman
stroma-muodostuksen ulko-osassa esiintyviä. Herpotrichia
nigra muodostaa mustanruskean tiheän
rihmastonsa havupuiden lumenpeitossa oleville oksille.
Myvosphærella Fragariæ synnyttää
kuroma-asteessaan (Ramularia) purppuranpunaisia
laikkuja hyötymausikan lehdille (ks.
Homesienet ja kuvaliitettä Kasvitauteja).
Ven-turia- lajit (ks. Homesienet.
Hedelmä-rupi ja kuvaliitettä Kasvitauteja)
esiintyvät hedelmäpuilla y. m. Daldinia concentrica,
jopa kananmunan suuruinen, kiiltävän
nokipal-lon tapainen, elää mädiinsyöjänä palaneissa
lehtipuissa. Ccralostomella pilifera painaa havupuun
siniseksi. — 2. Ilypocreaceæ, kotelopullot maltoi-

Kota—Kotelopulloiset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0748.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free